Mikä ihan oikeasti on syy siihen, että kerjäämistä ei saada kiellettyä?
Kaikki tietävät, että kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ja kerjäläisten määrä kasvaa vuosi vuodelta kun tieto leviää, että täällä kerjäämistä ei ole kielletty.
Mistä tämä nyt ihan oikeasti kiikastaa? Miksi ei vaan yksinkertaisesti kielletä koko hommaa?
Kommentit (16)
rasistiksi leimautumisen pelko sen estää
On muuten järkyttävää, että Suomen päätöksentekoa ohjaa nykyään aina se, että "mitä muut meistä ajattelee".
Rahaa jaellaan ties minne, koska "mitä ne muuten meistä ajattelisi". Kerjäämistä ei kielletä, koska "mitä ne muuten meistä ajattelisi" jne jne.
poliitikot pelkäävät yli kaiken että jossain joku "arvostettu" lehti kirjoittaa että "Suomessa ollaan äärioikeistolaisia ja rasisteja".
Jännä juttu, että tämä ei lainkaan haitannut RKP:läistä "asiantuntijaa", joka eduskuntavaalien jälkeen ihan pokkana esitelmöi kansainvälisen median tiedostustilaisuudessa, että persut on natseja.
Ei ole resursseja valvoa kieltoa ja rikollisuus saa vaan uusia muotoja, yksi muoto loppuu (=kerjääminen), muut astuvat kuvaan (ryöstöt, kaupustelu).
Ei se häviä siitä simsalabim vaan.
Ei ole resursseja valvoa kieltoa ja rikollisuus saa vaan uusia muotoja, yksi muoto loppuu (=kerjääminen), muut astuvat kuvaan (ryöstöt, kaupustelu).
Ei se häviä siitä simsalabim vaan.
Niin, olisihan se kuitenkin jonkinlainen signaali. Toisin kuin tämä nykyinen signaali, että tervetuloa vaan, järjestämme ilmaisen majoituksenkin.
Samalla perusteella voitaisiin sanoa, että ei alaikäisten viinanjuontia voi kieltää lailla, koska ne juo kuitenkin eikä ole resursseja valvoa.
on näitä sosiaaliongelmia. Huomaatteko miten nopeasti perustettiin lääkäripalvelut, sosiaalihuolto yms. että kerjäläisten tarpeet tulisi tyydytettyä.Tämä on kerjäläis bisnestä. Romanialaiset kätyrit välittävät tänne kerjäläisiä ja saavat kerjäämällä ansaitut tulot. Suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuolto henkilöt saavat määrärahoja ja sitä kautta työtä ja valtaa.
Suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuolto henkilöt saavat määrärahoja ja sitä kautta työtä ja valtaa.
Ai, että suomalaiset eivät sairasta tarpeeksi vai?
Ei ole resursseja valvoa kieltoa ja rikollisuus saa vaan uusia muotoja, yksi muoto loppuu (=kerjääminen), muut astuvat kuvaan (ryöstöt, kaupustelu).
Ei se häviä siitä simsalabim vaan.Niin, olisihan se kuitenkin jonkinlainen signaali. Toisin kuin tämä nykyinen signaali, että tervetuloa vaan, järjestämme ilmaisen majoituksenkin.
Samalla perusteella voitaisiin sanoa, että ei alaikäisten viinanjuontia voi kieltää lailla, koska ne juo kuitenkin eikä ole resursseja valvoa.
Ennemmin pitäisi muotoilla asia niin, että täällä ei voi hengailla irtolaisena.
Eli mun mielestä pitäis etsiä vastaus tuohon sellaisista asioista kuin että jos ei tietyssä ajassa (esim. 3 kk) ole löytänyt asuinpaikkaa, jossa on kirjoilla tai ole töissä, josta maksaa veroja Suomeen niin lähetetään takaisin ja takaisin ei ole tulemista.
Alaikäisten viinanjuonnin voi tietysti kieltää lailla ja jos niin tekee, siitä ei seuraa lisää ikävyyksiä (että alaikäiset eivät voisi käyttää alkoholia vaan siirtyisivät sen vuoksi rankempiin aineisiin), mielestäni on aina järkevää kysyä, miksi säätää sellainen laki, jota ei voi valvoa. Tai niin kuin tässä tapauksessa, ratkaiseeko se ongelmaa. Ja muissa maissahan kerjäämisen kriminalisointi ei ole ratkaissut ongelmaa.
palkkalistoilla on paljon hyväpalkkaisia viranomaisia ja työntekijöitä, jotka saavat palkkansa kaikesta mahdollisesta hyysäämisestä. Myös kerjäläisten paapomisesta maksetaan hyvin ja mitä enemmän heitä on sitä paksummin koneisto voi.
Eli vastaus lyhyesti: raha.
Alaikäisten viinanjuonnin voi tietysti kieltää lailla ja jos niin tekee, siitä ei seuraa lisää ikävyyksiä
Ymmärtääkseni laki on jo olemassa ja se kieltää jopa hallussapidon.
Kyllä sairastaa mutta missä on meidän lääkääripalvelut joihin pääsee jonottamatta. Ketä kiinnostaa. Suomalaisten terveydenhuoltoon tarkoitetut rahat menevät hallinnon pyörittämiseen. Ei ole lääkäreitä eikä hoitajia.
Taidanpa mennä kerjäläisten terveysasemalle.
Kyllä minustakin pitäisi tehdä kaikki ammattimaisen kerjäämisen estämiseksi, mutta EN TIEDÄ miksi sitä ei haluta lailla kieltää. Oletan, että kysymys ei ole niin yksinkertainen kuin päälle näyttää.
Tuo yhden aikaisemman mainitsema irtoilaisuus-kielto voisi olla ihan hyvä tapa, mutta en ole asiaan perehtynyt. EN kuitenkaan jaksa uskoa, että poliitikot eivät oikeasti haluaisi asialle tehdä mitään vain imagosyistä.
Jotta käyttäytyminen voitaisiin kriminalisoida, sen tulee olla erittäin haitallista ja kiistattoman paheksuttavaa. Lisävaatimuksena on painava yhteiskunnallinen tarve. Kerjääminen sinällään ei ole erittäin haitallista eikä sen kieltämiselle ole osoitettu painavaa yhteiskunnallista tarvetta. Kerjääminen saattaa olla ihmisarvoa alentavaa, ja sitä tai sellaiseen asemaan joutumista voidaan siksi ehkä paheksua, mutta vetoaminen muihin toistuvasti vastaanottaakseen lahjoituksia ei ole paheksuttavaa – emmehän pidä paheksuttavina Punaisen ristin tai Pelastusarmeijan keräyksiä, päinvastoin. Eikä sekään, että kyseinen toiminta tapahtuu itseään elättääkseen, muuta sitä paheksuttavaksi.
Kerjäämiseen mahdollisesti liittyvät mahdolliset lieveilmiöt, kuten omaisuusrikokset ja ihmiskauppa, eivät riitä perusteluksi, koska kerjääminen itsessään ei loukkaa tai vaaranna lailla suojattavia oikeushyviä kuten varallisuutta, ruumiillista koskemattomuutta tai vapautta. Kaiken lisäksi rikosoikeuden säännösten perusteella kyseisiin lieveilmiöihin voidaan reagoida.
Rikosoikeuden perustuslain 8 pykälään kirjattu laillisuusperiaate edellyttää, että kriminalisointien tulee olla niin täsmällisiä ja tarkkarajaisia, että niistä selkeästi ilmenee rangaistavaksi säädetyn teon muodot. Kerjäämisen yleisen kiellon kohdalla tarkkarajaisuus ei suinkaan toteudu.
Kolmanneksi kerjäämisen kielto loukkaa useita perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslain 6 pykälän yhdenvertaisuusperiaatteeseen kuuluu syrjintäkielto: Ketään eisaa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vastaavasti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklassa kielletään syrjintä sukupuolen, rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän tai muuhun asemaan perustuvan syyn perusteella.
Se, että järjestyslain kerjäämiskielto on kirjoitettu jokaista koskevaksi, ei poista tätä ongelmaa. Säännöstä on tarkasteltava kokonaisuutena ottamalla sen kirjaimen lisäksi huomioon säännöksen tarkoitus ja tosiasialliset sovellutukset sekä vaikutukset. Syrjintäkielto koskee nimittäin myös sellaisiatoimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Koska kerjäämiseen puuttumisen taustalla on ollut tietyn etnisen ryhmän eli Romanian (sittemmin myös Bulgarian) romanien toiminta, joille lainsäätäjän kieltoviesti onhaluttu myös suunnata, säännöksen tarkoitusta voidaan pitää jo sinällään syrjivänä. Voidaan myös perustellusti epäillä, että säännöstä olisi tarkoitus soveltaa ensisijaisesti juuri tähän ihmisryhmään. Siten kerjäämisen kiellossa on kyse vähintään välillisestä syrjinnästä.
Syrjintäperusteena on mainittu myös muu henkilöön liittyvä syy, jollaisena on pidetty esimerkiksi henkilön sosiaalista ja taloudellista asemaa. Kerjäämisen kriminalisointi kohdistuu pääsääntöisesti syrjäytyneisiin, sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Vaikka se kohdistuisi ja sitä sovellettaisiin kaikkiin kerjäläisiin etnisestä alkuperästä riippumatta, se on syrjivä, koska se kohdistuu köyhiin. Itse asiassa kerjäämisen kielto on tulkittavissa köyhyyden kriminalisoinniksi.
Perustuslain 18 pykälän mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Voidaan toki väittää, että 18 pykälä koskee ainoastaan laillisen ja hyvän tavan mukaista elinkeinonharjoittamista. Mutta jos riittävää toimeentuloa ei voi hankkia kuin kerjäämällä, pykälän voidaan tulkita suojaavan myös kerjäämistä, jota ei yksiselitteisesti voine pitää hyvän tavan vastaisena. Euroopan ihmisoikeussopimus mainitsee varallisuuden yhtenä syrjinnän kiellettynä perusteena, mikä antaa tukea tulkinnalleni: kerjääminen on perustuslain 18 pykälän suojaamaa toisin kuin työryhmän raportissa katsotaan.
Kerjääminen voidaan tulkita myös mielenilmaukseksi, kuten kollegani osuvasti huomautti. Kerjäläiset tuovat nimittäin näkyviin yhteiskunnallisen epätasa-arvon, syrjinnän ja köyhyyden, joita emme ehkä muuten näkisi tai tunnistaisi; läsnäolollaan kadunkulmassa he vaativat sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Siten kerjääminen kuuluu perustuslain 12 pykälän suojaaman sananvapauden piiriin.
Uhkaavan kerjäämisen kieltäminen?
Kerjäämisen kieltäminen ei em. perusteilla ole sopusoinnuissa Suomen lainsäädännön kanssa. Mutta vältetäänkö täyskieltoon liittyvät ongelmat, jos järjestyslaissa kielletään vain uhkaava ja väkivaltainen kerjääminen?
Näin saattaa olla. Silti oudoksun tällaisen kvalifioidunkin kerjäämisen kieltoa järjestyslaissa, koska kriminalisointi kohdistuu erityisesti tietynlaiseen toimintaan, joka kriminalisoinnin kautta leimataan kokonaisuudessaan paheksutuksi. Kerjääminen ei todellakaan ole vakava yhteiskunnallinen ongelma.
Nykyisen järjestyslain mukaan voidaan jo puuttua kaikkeen sellaiseen toimintaan – siis myös kerjäämiseen – joka on pelkoaherättävää uhkaavaa käyttäytymistä tai tapahtuu uhkaavin tai hyökkäävin liikkein tai sanoin. Ei siis ole tarvetta erikseen kieltää uhkaavaa kerjäämistä.
Mun mielestä kerjäämisestä on jo keskusteltu aiemmin, kerjäämiskiellossa on myös se ongelma, että jos joku pummii euroa bussilippua varten, kerjääkö hän. Eli tosiaan tuo tarkkarajaisuus puuttuu.
10
Vertaan kerjäämistä suoramarkkinointiin. Molemmat pyytävät rahojasi. Kerjäläinen ei tosin anna mitään vastinetta rahoillesi. Itse kuluttajana en tunne eroa kerjäämisen ja kaupustelun välillä koska minä olen se kohde. Suoramarkkinoijat saavat minulta yhtä nihkeän kohtelun kuin kerjäläisetkin.
Ehkä pitäisi kysyä onko ihmisellä oikeus olla joutumatta suoramarkkinoinnin kohteeksi, ja sitä kautta kysyä onko ihmisellä oikeus olla joutumatta kerjäämisen kohteeksi. Mikä olisi sopiva visuaalinen signaali kerjättävältä kerjäläiselle että "Multa ei kannata tulla pyytämään mitään". Vihreä lippis? Valkoinen nauha vasemmassa hihassa? Jotain muuta? Koska kukaan ei halua joutua kerjäyksen kohteeksi.
Ja hyväksytään että kerjäläisen päälle sylkevä on oikealla asialla. Siis moraalin muutos riittää.
poliitikot pelkäävät yli kaiken että jossain joku "arvostettu" lehti kirjoittaa että "Suomessa ollaan äärioikeistolaisia ja rasisteja".
Vaikka kyse olisi vaan siitä että me määräämme miten täällä ollaan -siksi juuri olemme itsenäisiä. Me voimme määrätä miten tämän maan rajojen sisäpuolella käyttäydytään.