vauva joutui olemaan erossa vanhemmista, nyt ei uni maita kotona.

järkeviin kysymyksiin vastauksia.

miksi kukaan ei kerro miten sitä helpottaa.?!



ei auta sylittely, ei silittely, ei vieressä olo, ei yksin jättäminen ei niin mikään. on todella väsynyt, mutta kun on nukahatamaisillaan alkaa itkeä täysillä. pelkää nukahtaa.

mutta sitä en mikä helpottaisi.

Eli opeta lapselle, että kuka tahansa ja missä tahansa on se aikuinen, jonka kanssa on vain oltava. Opeta lapselle, että isä tai äiti eivät ole häntä varten.



Noin viidennen hylkäämiskerran jälkeen vauva oppii, että tuttua ja turvallista ei ole. Osa vauvoista masentuu, osa sulkeutuu omaan maailmaansa, osa hyväksyy sen, että ei ole kenellekään mitään.



Mutta tärkeintä on se, että sen jälkeen vauvasta ei ole enää haittaa tai vaivaa. Se sopeutuu.

Nyt kannattaa välttää tilanteita joissa joutuisi lapsen jättämään hoitooon toisille.

tiedoksesi, että hylkääminen ei ollut tahallista, vauva JOUTUI olemaan erossa meistä.



en voinut itse sille yhtikäs mitään, että kaikki mentiin piipaa autolla sairaalaan, lapsi ja aikuiset tietenkin eri osastolle ja jouduttiin 5 päivää erossa toisistamme olemaan.



siinä jo tajunnan rajamailla häälyessä ymmärsin, että helppoa tästä ei tule kun kotiin päästään.

ei ole jätetty muille hoitoon, vaikka parikin tilannetta olisi nyt ollut helpompi niin. mutta kun lapsi nyt niin kiinni meissä, että ei kyllä yksin jätetä jos ei äärimmäinen pakko.



ap

Eli opeta lapselle, että kuka tahansa ja missä tahansa on se aikuinen, jonka kanssa on vain oltava. Opeta lapselle, että isä tai äiti eivät ole häntä varten.

Noin viidennen hylkäämiskerran jälkeen vauva oppii, että tuttua ja turvallista ei ole. Osa vauvoista masentuu, osa sulkeutuu omaan maailmaansa, osa hyväksyy sen, että ei ole kenellekään mitään.

Mutta tärkeintä on se, että sen jälkeen vauvasta ei ole enää haittaa tai vaivaa. Se sopeutuu.

tiedoksesi, että hylkääminen ei ollut tahallista, vauva JOUTUI olemaan erossa meistä. en voinut itse sille yhtikäs mitään, että kaikki mentiin piipaa autolla sairaalaan, lapsi ja aikuiset tietenkin eri osastolle ja jouduttiin 5 päivää erossa toisistamme olemaan. siinä jo tajunnan rajamailla häälyessä ymmärsin, että helppoa tästä ei tule kun kotiin päästään.

ei ne kysele syitä vaan ainoastaan reagoivat siihen, että heidät jätettiin. Ja siihen ei auta kuin uudistaa jättäminen riittävän monta kertaa.

Outoa muuten se, että vauvaa ei tuotu katsomaan äitiä tai päinvastoin, jos suinkin toinen oli tajuissaan. Yleensä vauvan ei tarvitse olla 24/7 erossa vanhemmistaan, vaikka sairaalassa ollaankin.

yliopistollisessa sairaalassa, itse alueellisessa.

Lapset nyt joskus nukkuu huonommin ja alvoo pidempään!



Jos lapsi saa vauvana hoivaa niin ei sitö kiinnosta kuka hoitaa. Vauvalle riittää ihan perushoito.



Ihan yhtälailla voisit siinä ihmetellä kun uni ei maita vaikka lapsi olisi 247 kanssasi.

"Noin viidennen hylkäämiskerran jälkeen vauva oppii, että tuttua ja turvallista ei ole. Osa vauvoista masentuu, osa sulkeutuu omaan maailmaansa, osa hyväksyy sen, että ei ole kenellekään mitään."



vauvasta on vaivaa, mutta myös iloa todella paljon. ja halua tästäkin tilanteesta selvitä niin, että lapselle jäisi mahdollisimman vähäiset traumat.

minkä ikäinen vauva? Tieto helpottaisi ehkä vastaamaan...

ittei vaan nukahtaisi.



autoon nukahtaa jos olemme jonnekin menossa, mutta herää välillä itkemään ja kun kuulee ja huomaa, että olemme autossa myös jatkaa unia.

Käyttäytyy aika samalla tavalla - nukkuu huonosti, syö huonosti, itkee tooosi paljon, ei tiedä mitä haluaa = esim. jatkuvasti tahtoo syliin ja pois taas ja taas syliin jne.



Käytin jo lääkärissäkin (koska ei ole ollut hänelle yhtään tyypillistä aiemmin), mutta ei mitään sairautta lääkäri löytänyt.



Meillä ei ole mitään "hylkäämiskokemusta" taustalla. Olen vaan ajatellut, että jokin kehitysvaihe tekee tämän ja koitan vaan jaksaa ymmärtää, mitä lapsi tarvitsee.



Voimia sinulle ap! Voisitko soittaa neuvolaan ja kysyä vinkkejä? Se on mun seuraava askel jos tätä vielä kauan jatkuu.

reagoida ennemminkin tuohon onnettomuuteen, vai mitä teille nyt sit onkaan tapahtunut. Eli siis nukahtamisongelmat onkin seurasta siitä eikä erosta.

Vauva liinaan/reppuun ja kuljeskelet siinä, niin nukahtaa. Kun herää, olet edelleen siinä. Näin nukahtaminen helpottuu.



Vähitellen nukahtaa kainaloosi, ja kun ennakoit tilannetta ja olet lähellä, kun herää, niin ei pitäisi olla syytä paniikkiin.



Aika vain auttaa.



Itse jouduin olemaan 3 kk:n ikäisestä erossa päivän (10 h) sairaalareissun takia, mutta vauva sai olla omassa kodissa ja omissa vaunuissa, joten ei reagoinut eroon mitenkään näkyvästi.



Tuossa on isommalle tullut monta shokkia yhtä aikaa, siksi varmaan kestää.

Varma tapa pitää hereillä on vaihtaa nukuttamistaktiikkaa kesken kaiken. Mä nukuttaisin sinuna syliin tai vierelle. Maatkaa pimeässä huoneessa vierekkäin, kyllä se uni tulee. Syötä sinne sänkyyn myös. Mahdollisimman vähän virikettä ja mahdollisimman paljon ihokontaktia vanhempien kanssa.



Varmasti rankka kokemus puolin ja toisin. Outoa olisi jos vauva ei reagoisi.