Hyvää miestä en tule saamaan, pitääkö tyytyä keskinkertaiseen?

täydellistä ihmistä ei kuitenkaan ole olemassa, joten jos hyvä = täydellinen, niin sellaisesta on turha edes haaveilla

Viitsitko maaritella "hyvan" miehen ja sen "keskinkertaisen" sellaisen?

Yksin oleminen on kivaa. En muutenkaan ole kovin seurallinen enkä jaksa tyhjänpäiväisiä ihmisiä - miksi haluaisin sellaisen kotiini? Jos ei tosi hyvää löydy, olen rauhassa ihan itsekseni.



Ja olinkin vuosikausia, kokeilin satunnaisesti joitain kumppaneita, muttei ne olleet täydellisiä. Kunnes tämä oma rakas tulla tupsahti elämääni.