Alan olla huolissani. :( Poika 1,5 v

Mun lapset oppineet puhumaan myöhään. Poika 2,5 vuotiaana ja tyttö 2 v 2kk. Ja siitä lähtien on puhetta riittanyt :)



Molemmat jo koululaisia ja kummallakin koulu sujuu erinomaisesti. Lukeminen, kirjoittaminen, tarinoiden kertominen ja matikka ihan luokan huoppua.

Pojan kielellistä lahjakkuutta on kehuttu eskarista asti.



Lapset vaan kehittyvät eri tavalla ja eri aikaan. Eli ole huoleti äläkä anna muiden äitien vertailun masentaa.

tuo taantuminen on ihan normaalia. Muistaakseni meilläkin oli tuommoinen hiljainen aika, ja sen jälkeen puhetta alkoikin tulemaan ihan urakalla. Ei mitään hätää vielä. Olen kuullut että kaksikielisissä perheissä saattaa lapsi oppia vasta 3 vuotiaana puhumaan..

Puhe on niin yksilöllinen juttu, että on ihan turha lähteä vertailemaan. Kun kerran selvästi ymmärtää puhetta, ei ole mitään huolta puheen kanssa vielä. Sitten alkaisin huolestumaan (hiljalleen) jos vielä 2v ei sano yhtään mitään, mutta sekään ei vielä ole mikään kovin erikoinen juttu.



Usein ne, jotka alkaa "vähän myöhemmin" puhumaan, ottavat kyllä toiset kiinni sitten vauhdilla, ja kun sanoja alkaa tulla, niitä tulee kovalla vauhdilla!



Meillä on kaksi kolmesta alkanut puhua tosi pienenä, keskimmäinen oli lähemmäs 2v kun alkoi kunnolla puhe edistyä, sitä ennen sanoi yksittäisiä sanoja, ja parin sanan lauseita.



Pph:na olen myös nähnyt laajan skaalan eri tahtiin puhetta aloittelevia pieniä :)

jättänyt taakse asioita jotka hän ennen teki, kun sanot että hän puhui enemmän ennen? miten motoorinen kehitys? onko sielläkin asioita jotka jätetty pois?

jättänyt taakse asioita jotka hän ennen teki, kun sanot että hän puhui enemmän ennen? miten motoorinen kehitys? onko sielläkin asioita jotka jätetty pois?

sanoi aikaisemmin muutamia sanoja ja nyt ne ovat jääneet pois. Ajattelin, että kun lapsi oppi kävelemään tuossa välissä niin ehkä siksi sanat "unohtuivat" kun kävelyn oppiminen vei kaiken huomion.

Motorisesti hän ei ole unohtanut mitään taitoja, mutta on alkanut sillon tällöin myös konttaamaan vaikka osaa hyvin kävelläkin.

olen jo ajatellut kaikkia ikäviä sairauksia, joissa jo opitut taidot hiljalleen alkavat unohtua. :(

ap

Kävi juuri noin yhden lapsen kanssa, sanoja alkoi tulla 12 kk ikäsenä ja sitten lopetti puhumisen.



Ymmärtää puhetta, siis osaa toimia vaikka ohjeiden mukaan ja kotona osaa toimia. Nämä on asiat joista pääsee jo nyt puheterapiaan (ei siis olennaista se ettei puhu vaan ettei toiminta onnistu).



Meillä puheterapia alkoi 3- vuotiaana. Silloin puhetta taas tuli ja siinä näki virheet ja kirjainpuutteet.

Aktiivisella harjoittelulla kotona saatiin puhe hyväksi juuri ennen koulun alkua. Eskarissa oli jo S ja R hyppysissä mutta kirjainpuutteet korjaantui ennen koulua.



Mitään pikaratkasua tuohon ei ole. Meillä alkoi sanoja puhumattoman kauden jälkeen tulemaan kymmeniä kerralla kun hanat aukesi.



Mutta kannattaa kysellä millä pääsee puheterapiaan. Pienen kohdalla siellä käydään harvakseltaan ja saadaan kotiin pelejä ja leikkejä.



Neuvolaan voit soittaa etukäteen koska sieltä voit saada jotain ohjeita ja vinkkejä joita koitat yksin kotona.

Mutta kuukausi on niin lyhyt aika ettei siinä ajassa ehdi mitään tuloksia tulla, joten kannattaa olla aktiivinen ja kertoa lapsen tilanteesta ja seuraatte tilannetta. Esim. voi olla mahdollista että teette puolenvuoden päähän jonkun lisätarkistuksen ja sen perusteella näette edistyykö tilanne.



Puheessa kun ei ole mitään pikaparantumista. Sitä seurataan ja sitä hoidettaessa menee aikaa. Harjoitella pitää kotona ja niinkuin meidän kohdalla niin se on vuosien puurtamista.

Itselläni oli S- vika, miehellä R- vika. Miehellä myös lukihäiriö keskivaikeana niin olen todella iloinen että puheviat saatiin pois ennen kouluun menoa.



Te olette ihan alussa, kerro huolesta mutta sille ei voi kuin antaa nyt aikaa.

Testatessa saatetaan nähdä isompi ongelma jolloin pääsette jo hoitoihin mutta jos lapsi ymmärtää tehtäviä ja pärjää kotona niin asiaan ei mahdollisesti puututa ennenkö lapsi täyttää 3. Tosin tämänkin kanssa on paikkakuntasia eroja, joissain ei pääse nuorena hoitoon ja se on sitten asia joka voi venyttää ongelmien siirtymisen kouluikään saakka.

Että huolestuttavinta on niinikään se että puhe taantuu kuin ettei puhetta tule lainkaan!



Miksi ongelmia ei myönnetä ja puhuta asioiden oikeilla nimillä vaan tyynytellään.



Ei meistä kukaan voi tässä sanoa ettei ap.n lapsella ole ongelmaa tai sellainen on.



Meillä oli ongelma, ja se saatiin korjattua 3 vuodessa kun tehtiin töitä asian eteen. Muttei se sano että ap.n lapsi on samanlainen.



7

Toisilla puhe tulee myöhemmin, ja tällä tarkoitan todellakin myöhemmin! Tuo on vasta 1.5v :D



Tuttavaperheessä ensimmäiset sanat tulivat 2.5 vuotiaalla! Tuossakaan ei lapsella ollut mitään ongelmaa, opetteli vain muita asioita ensin. Tuolla lapsella on nyt (4.v) niin mahtava keskittymis ja oivalluskyky että ei monella kouluikäiselläkään! Olen ihan varma että tuosta tulee vielä joku lapsinero! Niin ja puhuu jo hyvin, niinkuin muutkin tuon ikäiset! :)



Eli ei todellakaan kannata olla huolissaan. Meilläkin on otettu takapakkia ensimmäisen kohdalla. Alkoi jäljitellä ensimmäisiä sanoja jo ennen vuotta, oli vaippaa ja lamppua.. Sanoja varmaan reilu 10 mutta otti pitkän paussin ettei kuulunut enää mitään.