Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapset pienellä ikäerolla?
24.03.2012 |
Moi! Täällä kirjottelee vauvakuumeilija, ei äiti siis vielä. Oon haaveillu et ite jos saisin esikoisen 23v niin se ois hyvä kaikinpuolin, oisin sit tasan 30v kun hän menis kouluunkin. Sit mietin et, pitäskö sisarus tehdä klassisella 2v ikäerolla joten saisin toisen lapsen 25v. Tavallaan ois kiva, koska sit ois lapsikatras täynnä kun ikä kääntyy sinne 30 puolen. Miten tossa ajassa kerkee toipuu edel. synnytyksestä?
Kommentit (5)
Meillä 1v 3kk ja on hyvä ikäero meidän mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on silleen et jos ajatellaan et näin kuvitteellisesti oisin saanut nyt sen esikoisen 23v. Niin omasta mielestäni musta on ainakin järkevä et toista lasta ei tulis viiteen vuoteen! Musta 0-4v on sen verran pieni, etten mä raaskis ees tehdä toista lasta vielä siihen samaan syssyy, vaan haluun antaa tälle pikkuselle kaiken huomion. Sit kun lapsi täyttää 5v, niin voisin alkaa suunitella toista lasta. Joten ikäero 6v
Mä en vois ees kuvitella pistäväni lastani alle 3v päivähoitoon. Mulla ois liian suuri huoli siitäki et miten se siellä pärjäis. Kun jopa päiväkodeissa kiusataan! Enkä mä sano et, joo mun lapsi joutuu varmasti kiusatuks, enkä haluu aatella edes semmosta. Mut on se iso muutos ja mun mielestä kävelee vastaan jo julma maailma. Tohon asti mä haluun pitää lapset ainoastaan lämpimässä ja turvallisessa omassa syleilyssäni
Ja jos aatellaan et teidän lapsilla on noi ikäerot noin pienet, miten te kerkeette kuroa ees kroppaanne siinä ajassa takaisin kuntoon? Tai jos kerkiitte, niin eihän se hyödytä, kun kohta heti oot melkeen uudestaan paksuna ja työ menee ns. hukkaan! Vai ettekö te vaan sitten välitä? Itse oon ainakin aika kriittinen ulkonäköäni kohtaan.
Musta oli kiva, että lapset syntyivät lyhyillä ikäeroilla, heillä on aina ollut hyvät välit ja seuraa toisistaan. Meille vanhemmille on ollut kiva, että muutamassa vuodessa oli pikkulapsi- ja vaippaajat ohi, sitten alakouluajan jutut samaan syssyyn ja nyt murrosikä jo koputtelee ovella. Mutta vaatiihan tämä vähän jaksamista, kun on neljä lasta tullut viidessa vuodessa, mutta meille on sopinut ja olen nauttinut joka hetkestä. :-)