Miten suuri merkitys laihduttamisessa on säännöllisellä ateriarytmillä (usein ja vähän)? ov
Itse syön äärettömän epäsäännöllisesti. Eilen esimerkikisi aamupalalla join kahvia ja söin yhden banaanin. Seuraava kiinteä mitä suuhuni pistin oli illalla pari kunnon voileipää. Pitkin päivää kittaan kahvia.
Tällä systeemillä tuntuu painoa tulevan vain lisää, vaikka kaloreita en päivisin paljonkaan saa. Miksi??
Onko sillä kolmen tunnin välein syötävällä pikkuaterialla todellakin suuri merkitys laihduttamisessa? Sitä ajattelin kokeilla seuraavaksi, kun ei tämä tunnu toimivan..
t. 167cm 70kg
Kommentit (16)
että kun syötävät jakaa pieniin eriin, riski langeta syöpöttelemään vähenee. Verensokeri pysyy tasaisena, eikä iske pahaa romahdusta.
Ideana siis tietenkin on, ettei kokonaiskalorimäärä nouse, vaan ne pikkusyötävät ovat sitten hyvin kevyitä.
Sinulla ap - JOS tuo on tyypillinen päivä eikä poikkeus - näyttäisi olevan kokonaiskalorimäärä hyvinkin pieni. Mutta jaksatko liikkua tuollaisella syömistavalla? Kun siis et syö mitään, se johtaa toisaalta helposti liikkumattomaan elämäntyyliin, joten jos intake on pieni, myös output on pieni ja silloin et laihdu pienelläkään kaloriruokavaliolla.
Mitä muuten panet sen kahvisi joukkoon? Jos sokeria ja kermaa, niin se tietenkään ei ole hyvä ajatus sekään.
en osaa syödä säännöllisesti, ainakaan usein.
Laihdutin 15kg syömällä kolmesti päivässä,
eli n klo 8-9, toisen kerran 12-13 ja vikan kerran 19.
se että on säännölliset ruoka-ajat, joilla ei ahdeta itseään turvoksiin. Eikä tule holtittomia mielitekoja kun syö tasaisesti.
pitää verensokerit tasaisena ja aineenvaihdunta pysyy hyvänä.
Kun syö harvoin myös aineenvaihdunta hidastuu!
Ja muista juoda paljon vettä.
Tai siis jos oot ylipainoinen niin ei se nyt kahvista tuu.
Vedät yöllä jotain sipsisäkillisiä etkä laske syömiseksi ollenkaan.
Syö oikeeta ruokaa ruoka-aikoina niin kyllä se siitä.
pitää verensokerit tasaisena ja aineenvaihdunta pysyy hyvänä.
Kun syö harvoin myös aineenvaihdunta hidastuu!
Ja muista juoda paljon vettä.
Se neljä tuntia on ihan hyvä väli, eli aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Vedenjuonti myös estää nälkää päivän mittaan. Aluksi on totta kai hankalaa, mutta jos totutusjakson jälkeenkin on nälkä liian usein niin ruoka-annoksia kannattaa hieman lisätä. Laihduttamisessa ei ole kyse itsensä nälkiinnyttämisessä, vaan tasapainon löytämisessä jolloin jaksaa liikkua ja elää.
että kun syö säännöllisesti, usein ja pieniä atereioita, niin ei tule nälkä eikä sorru koskaan ahmimaan, syömään herkkuja nälkäisenä tai huomaamattaa syömään pieniä välipaloja, joiden kaloreita ei esim. huomaa ollenkaan (esim. pari kolme suklaamakeista on jo 150 kcal). Joillakin se toimii paremmin, joillakin huonommin, kyse on loppujen lopuksi kuitenkin siitä, kuinka paljon kaloreita syö ja paljon kuluttaa. Aika moni harvoin syövä on sitä mieltä, ettei syö juuri mitään, mutta jos ihan oikeasti laittaisi ylös joka suupalan, niin kaloreita onkin loppujen lopuksi aika paljon. Ei ehkä joka päivä, mutta esim. joka toinen tai kolmas päivä, mutta eihän siitä ole hyötyä, että on yhden päivän silloin tällöin vähillä kaloreilla.
Toki laihtuminen on yksilöllistä, toiset kai vaan laihtuu helpommin kuin toiset.
En ole syönyt vuosiin. Kahviin laitan rasvatonta maitoa.
Kompastuskiveni on sitten roskaruoka, tosin sitäkin syön nykyään korkeintaan kerran viikossa.
Just tuo pitsa/hampparilinja saikin nämä kilot tulemaan, niitä söin ennen useampaan kertaa viikossa.
Tuntuu vaan hassulta, että nyt kun olen ne jättänyt pois/minimiin, paino ei laskekaan vaan oikeastaan päinvastoin.
Tuo eilinen oli hieman kärjistetty päivä, mutta niin se normaalistikin menee: pieni aamupala (jos ei aamupalaa, niin pieni lounas) ja sitten iltapala. Välimättöjä en syö, muuta kuin nuo kahvikupilliset.
Ai niin, ja liikuntaa kyllä pitäisi lisätä, liikkuminen on nykyisin oikeastaan vaan lasten kanssa ulkoilua..
t. ap
toimi säännöllinen ruokarytmi ja pienet ateriat. Aikaisemmin söin itsekin vain muutaman kerran päivässä ja ajattelin että sillä laihtuu. Kun aloin laskea tulosten puutteessa kaloreita, huomasin, että söin iltaruoalla nälissäni lähes koko päivän kaloritarpeen. Ne kaksi muuta ateriaa olivat siten "ylimääräistä". Ei ihme, että lihotti.
Pienet ateriat usein takaavat sen, ettei tule ahmittua ja kalorimäärät pysyvät kurissa.
aliarvioi syömänsä ruoan määrän tai jotain. Enkä usko että kukaan jaksaa pitemmän päälle banaanilla ja parilla voikkarilla päivässä. Kiloklubiin voi laittaa syömänsä ruoan että näkee missä mennään.
Mun entisellä työpaikalla oli yksi melkoisen läski nainen ja sillä oli juuri tuo menetelmä ettei syönyt päivällä mitään. Huonosti toimi.
Millainen laihduttaja syö hampparia kerran viikossa.
Pah.
Millainen laihduttaja syö hampparia kerran viikossa.
Pah.
Minäkin olen nyt laihdutuskuurilla vähän samalta pohjalta, roskaruoka on heikkouteni. Terapeuttini antoi luvan yhteen herkkupäivään viikossa, jolloin en tietenkään saa mättää mitä tahansa moskaa yletöntä määrää, vaan hellitän hieman tiukoista rutiineista. Se ei napsauta kolmea kiloa takaisin, jos muuten pitää tietystä ruokavaliosta, ateriarytmistä ja veden juomisesta kiinni.
Että mua pännii noi teidän herkuttelut, herkut ja herkuttelupäivät!
Mihin ihminen tarvii sokeria? Kattokaa peilistä niin näette ja jos on sokea niin inbody mittaus kertoo teille säälimättömästi viskeraalisen rasvan määrän. Sieltä ne teidän herkut löytyy!
Ja ap:lle, mikä tulee viikossa, ei lähde samassa ajassa. Että jatka vaan.
Koska jos sä syöt esim. 1200kcal päivässä niin väkisinkin laihdut. Eli jos painoa nyt tulee koko ajan lisää niin jotainhan sä syöt (siis muutakin kuin kerran viikossa pizzan)
Ehkä olet se tyypillinen ylipainoinen, joka omasta mielestään "ei syö mitään" mutta kun jokaikinen suupala kirjataan paperille niin alkaa totuus valjeta. Kokeilepa muuten -ruutuvihko esiin ja kirjaat kaiken... xylitol-purkasta pizzaan.
Näin se itselleni aukesi. Nyt olen koko kevään tahkonnut dieetillä, etenee todella hitaasti mutta pian on 5kg poissa. Tavoitteena vielä 5kg ennen kesää. On todella masentavaa miten nopeasti painoa tulee ja miten hitaasti siitä pääsee eroon. Se, mikä kuitenkin piristää on liikunnan tuoma riemu -olen jälleen alkanut treenata kovaa 3-4krt/vko ja se tuntuu hyvältä!
Nimimerkillä "kaksi vyönreikää hoikempi"
Että mua pännii noi teidän herkuttelut, herkut ja herkuttelupäivät!
Mihin ihminen tarvii sokeria? Kattokaa peilistä niin näette ja jos on sokea niin inbody mittaus kertoo teille säälimättömästi viskeraalisen rasvan määrän. Sieltä ne teidän herkut löytyy!
Ja ap:lle, mikä tulee viikossa, ei lähde samassa ajassa. Että jatka vaan.
Ei se sokeri olekaan se pääasia. Kait kuitenkin tajuat, että oikea ja pitkäaikaisia tuloksia antava laihduttaminen on pitkä prosessi, jonka parhaiten torppaa heti alkuunsa jos kaikkia puolia ei oteta huomioon. Jos tarvitset herkuttelupäivän voidaksesi noudattaa tiukkaa ruokavaliota ne muut 6 päivää, on se parempi kuin hampaat irvessä luopua kaikesta "epäterveellisestä" ja jaksaa noudattaa systeemia maks. kuukauden. Jotkut taas eivät herkuttelupäivää tarvitse ja joillekin se ei merkitse sen enempää kuin vaikka rasiallinen rusinoita. Jokaisen on kuitenkin kartoitettava se itselleen parhaiten sopiva tapa saavuttaa ja ylläpitää pysyviä tuloksia. Jojoiluun kun on niin helppo palata jos on liian ankara itselleen..
Itselläni laihdutus onnistui vasta kun päinvastoin jätin pois kaikki välipalat ja aloin syödä vain 3 kertaa päivässä. Alkuun huimasi ja särki päätä kun verensokeri laski pitkän ateriavälin takia, mutta muutamassa viikossa keho tottui eikä nälkä enää tule usein.
Mutta on varmasti ihmisiä joiden keho toimii parhaiten jos saavat ruokaa pieniä määriä usein, samoin kuin on meitä jotka mieluummoin syövät päivän kalorimääränsä parissa-kolmessa erässä syöden niillä kerroilla kunnon satseja ruokaa. Kokeile ihmeessä usein syömistä jos nykyinen tapasi ei ole toiminut.
Mutta loppujen lopuksi kyllä se niin menee että se kalorinsaanti (ja kulutus) sen painon määrää eikä se mihin aikaan ja miten usein syö. Eli pyrkimys on tapaan jolla voi ilman nälän ja tyytymättömyyden tunteita syödä riittävän vähän kaloreita niin ettei liho tai laihtuu. Vaikea uskoa että jos syö päivässä banaanin ja pari voileipää voisi kukaan olla laihtumatta, ellei ne voileivät ole jotain megajättitäytepatonkeja.