Lue keskustelun säännöt.
Raskaana ja elämä täysin sekaisin...
22.03.2012 |
En halua vielä puhua tästä kenellekään joten puran nyt sitten tänne...
Olen nyt onnistunut saamaan elämäni aivan sekaisin. Muutimme aviomieheni kanssa erilleen pari kuukautta sitten. Sitä oltiin harkittu jo pitkään ja oikeastaan viimeinen vuosi elettiin vain kämppiksinä. Kun mies muutti omaan asuntoonsa sainkin loistavan idean alkaa tapailemaan heti uutta miestä. Puolentoista kuukauden tapailun jälkeen menimme sitten sänkyyn. Niin ihanaa kuin se olikin, ymmärsin etten ole vielä valmis mihinkään sellaiseen. Juttelin tämän miehen kanssa ja hän ymmärsi, sanoi jopa olevansa valmis odottamaan.
Nyt sitten huomasin, että kuukautiset ovat myöhässä ja tein testin. Positiivinen. Päälimmäisenä tunteena on kauhu.
Yritimme aviomieheni kanssa kolmatta lasta useampi vuosi sitten. Kolmen vuoden yrittämisen jälkeen hautasin haaveet siitä, että tulisin enää koskaan raskaaksi. Ja nyt kondomista huolimatta olen raskaana.
En tiedä mitä tehdä. Elämäni on täysin sekaisin. En ole koskaan aikaisemmin uskonut, että edes harkitsisin aborttia, mutta nyt huomaan miettiväni sitäkin vaihtoehtoa. En osaa edes kuvitella sitä tilannetta, kun joutuisin kertomaan tämän kaiken ystävilleni ja vanhemmilleni. En halua kertoa kenellekään.
Kommentit (9)
Kyllä jokainen aikuinen ihminen ymmärtää sen, että kondomi ei ole 100% ehkäisykeino. Vahinkoja voi sattua, ja nyt sellainen sattui. Sen ymmärtänee varmasti myös kyseinen mies, alkushokista selvittyään, mutta kyllä hänkin riskit tietää että mitä voi tapahtua vaikka kuinka käyttäs kumia. Ainut 100% ehkäisykeino on olla harrastamatta seksiä.
Saat uuden rakkaan lapsen, jei! Älä pelkää. Pärjäätte kyllä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aviomieheni kanssa olin sängyssä viimeisen kerran noin vuosi sitten.
Tiedän, että vahinkoja voi tapahtua. Kuitenkin pidin tätä omalla kohdallani aika mahdottomana ottaen huomioon sen etten tullut raskaaksi reilun kolmen vuoden yrittämisen jälkeen. Saatika että sitten kondomin kanssa.
En todellakaan haluaisi lisää lapsia tässä tilanteessa ja vielä uuden miehen kanssa. Tiedän, että mokasin kun kuvittelin muka olevani heti valmis tapailemaan toisia. Nyt ei vain enää paljoa auta se, että asiam ymmärtää.
En tiedä miten onnistuisin näkemään tässä edes jotain positiivista.
Itsekkin eronneena ymmärrän tilannettasi. Eron aiheuttaman myllerryksen päälle vielä raskauskin. En osaa antaa muuta neuvoa kuin että mieti asiaa rauhassa mihin ratkaisuun sitten päädytkin. Jos pidät lapsen niin sitten sinun pitää varautua mahdollisuuteen että olet lapsesi ainoa huoltaja. Haluaako lapsen isä tavata lastaan näin lyhyen tuttavuuden perusteella...
Uskon että pystyt elämään kummankin asian kanssa.
On tosiaan inhottava tilanne. Toisaalta voit pitää tuota raskautta lahjana, toteutuihan se kuitenkin ehkäisystä huolimatta. Yritä nähdä asia positiivisena, vaikka se onkin nyt mahdotonta. Älä ainakaan tee mitään hätiköityjä päätöksiä, asioilla on tapana järjestyä, Voimia!!
Isä vaihtoehto oli mahdoton ja tein + testin. Oli kuin matto olis vedetty jalkojen alta. Katoin testiä ja meinasin pyörtyä niille sijoilleni.
Silloin ei tosiaan ollut kuin yksi vaihtoehto. keskeytys. Tästä nyt aikaa jo 19 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna miettisin haluanko itse lapsen, onko sille jotain annettavaa. Ja jaksanko huolehtia hänestä ja myös jo olevista lapsista, vaikka olosuhteet on tuollaiset. Mä en jaksa näitä hurskaita joiden mielestä lapsi on aina mitä suurin lahja- joo mutta se ei riitä. lapsesta pitää myös jaksaa huolehtia HYVIN ja myös niistä jo olemassaolevista. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen että ei jaksa eikä pysty. Sinuna pitäisin lapset jos voimat riittää (lapsi ei myöskään tuo aina niitä voimia tullessaan...) ja jos kolmannen lapsen haluat. Koska sä olet jokaisesta lapsestasi vastuussa ja jokainen ansaitsee jaksavan äidin. Pelkkä rakkaus ja hyvä tahto ei riitä, lapselle on jaksettava antaa MITÄ HÄN TARVITSEE. ja se on tällä palstalla usein hämärän peitossa. Voimia päätöksentekoon- älä kuluta energiaasi muiden odotuksiin ja ajatuksiin, ne on oikeesti yksi hailee, kyse on susta ja sun lapsista!
Sinuna miettisin haluanko itse lapsen, onko sille jotain annettavaa. Ja jaksanko huolehtia hänestä ja myös jo olevista lapsista, vaikka olosuhteet on tuollaiset. Mä en jaksa näitä hurskaita joiden mielestä lapsi on aina mitä suurin lahja- joo mutta se ei riitä. lapsesta pitää myös jaksaa huolehtia HYVIN ja myös niistä jo olemassaolevista. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen että ei jaksa eikä pysty. Sinuna pitäisin lapset jos voimat riittää (lapsi ei myöskään tuo aina niitä voimia tullessaan...) ja jos kolmannen lapsen haluat. Koska sä olet jokaisesta lapsestasi vastuussa ja jokainen ansaitsee jaksavan äidin. Pelkkä rakkaus ja hyvä tahto ei riitä, lapselle on jaksettava antaa MITÄ HÄN TARVITSEE. ja se on tällä palstalla usein hämärän peitossa. Voimia päätöksentekoon- älä kuluta energiaasi muiden odotuksiin ja ajatuksiin, ne on oikeesti yksi hailee, kyse on susta ja sun lapsista!
Juuri näin!
Olet aikuinen ihminen, teet päätöksen omista lähtökohdista, eikä sun tarvitse asiasta koskaan kertoa kellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koen tämän asian todella häpeällisenä.
Uskon ja tiedän, että pärjäisin ja minulla olisi lapselle annettavaa. Mutta perhettä en voikaan ehkä antaa. Vanhemmat lapset ovat vasta totuttelemassa siihen, että isä muutti pois ja nyt heitä pitäisi alkaa valmistamaan vielä toiseen isoon muutokseen.
Tästä koko sekamelskasta tulisi tavallaan julkista. Pakkohan minun olisi kertoa totuus vanhemmilleni ja hyville ystäville. Ei se voisi mikään salaisuus olla muutenkaan, koska en voisi valehdella vanhemmille lapsilleni tai tälle uudelle tulokkaalle.
sitä se pesänjakon teettää.