Mä en vaan osaa elää perhe-elämää, tajuaako kukaan
mitä tarkoitan?
Rakastan lapsiani yli kaiken mutta tämä perheenä eläminen saa minut hulluksi, en vaan tiedä miten olla.
Olen aina pitänyt yksinolostaKIN ja nyt ei hetken rauhaa. Koko ajan siivottava jonkun sotkuja ja mieskin puupää puhumattakaan hänen lapsestaan. Ja omista, mutta ovat vielä pieniä... vittu mä en jaksa.
Kommentit (6)
Olen mieluiten omissa oloissani ja teen omia juttujani. Lasten aiheuttama kaaos ja melu tekee minut hulluksi. Odotan vaan että ne muuttaa joskus pois kotoa!
mä en vaan kestä tätä kun olen niin itsekäskin olevinani ja haluaisin vaan joskus olla yksin! Mä sanoin jo aina etten mä oo mikään kotihenki ja luulin että mies tajus . ei tajunnu. Lasten kanssa jaksan kyllä ja olen kyllä ollut hyvä äiti niin kauan kuin nuo on maailmassa olleet, sen tiedän, mä en vaan tiennyt mitä on olla perheessä kiinne koko vitun aika.
Mä olen vaan erakkoluonne joka tarvitsee paljon YKSINÄISYYTTÄ, eli kai se sitten on sitä "omaa aikaa". Olen käynyt jo jonkun aikaa terapiassa ja siellä tämä erakkoluonne/yksinäisyyden kaipuu on tullut konkreettisesti esille. Tai siis olen sen nyt tiedostanut, sellainen olen tosin ollut aina, ihan lapsesta lähtien.
Minä en kertakaikkiaan pysty perhe-elämään. Kuusi vuotta sinnittelin ja nyt ollaan erossa, lapset isällään. En ole pitkään aikaan ollut näin onnellinen! Lapsia on tietenkin ikävä (näen heitä 1-2 viikon välein), mutta oma olo on todella hyvä. On aikaa itselle ja ihan vaan olemiselle.
Olen kateellinen ihmisille jotka pystyvät elämään ilman yksinäisyyttä. Minä en pystynyt. En tarkoita että sinulle ap ero olisi oikea ratkaisu, mutta saatat tarvita paljon yksinäisyyttä. Minun mieheni oli niin tyhmä ettei sitä voinut minulle antaa, nyt kärsii siitä sitten. Toivottavasti sinun miehesi olisi fiksumpi.
sanottiin, että äitiys aiheuttaa aivovaurion, ja se on ihan totta.:)
Äitinä oleminen on niin paljon raskaampaa kuin ikinä osasin odottaa! Koko päivä jatkuvaa reagointia, hetkeäkään ei saa olla rauhassa. Joka ikinen sekunti pitää olla skarppina, koska lapset (10 kk ja 3 v.) saa itsensä sekunnissa hengenvaaraan vaikka kuinka ennakoisin. Ja öisin nukun pienessä myttyrässä, kun lapset jossain vaiheessa tulee viereen enkä yksinkertaisesti jaksa kanniskella niitä omiin sänkyihinsä pitkin yötä.
Tänään juuri mietin, että saispa olla yksin autiolla saarella. Ois hiljaista. Sais nukkua. Ei tarvis siivota. Mahtavaa.
7. kirjoittaja kirjoitti kuin minun tekstiä..
sun pitää järjestää sitä itsellesi