Voinko mielestäsi olla intellektuelli, jos en lue kirjoja, mutta katson elokuvia?

Hyviä elokuvia katsomalla opit arvostamaan visuaalista kauneutta ja hyvin kerrottua tarinaa, mutta et tiedä vaikkapa tähtitieteestä, biologiasta, historiasta tai maantiedosta juurikaan mitään.

on olemassa iso joukko elokuvia, jotka eivät ole fiktiivisiä. On dokumentielokuvia, tieteellisiä tulkintoja kommunikoivia elokuvia, tutkimuksellisia elokuvia jne ja kyllä niistä halutessaan voi koostaa hyvinkin syvällisen tiedön esmesksi tähtitieteestä, biologiasta, historiasta tai maantiedosta. Kirjoitettu teksti ei ole mitenkään itsestäänselvästi ainoa tiedon tai tieteen media. Edelleen kyse on vain siitä, miten ihminen suhtautuu hankkimaansa tietoon ja miten hän ajatteluaan kehittää.

Hei, olen ammatiltani tv:n ulkomaantoimittaja. Tehnyt myös dokumentteja. Joten sinun ei oikeasti tarvitse minulle selittää, millaisia tietoja saa pakatuksi dokumenttielokuvaan. Siihen saa pakatuksi paljonkin tulkintoja, mutta aika vähän yksittäistä tietoa, eikä ainakaan kovin laaja-alaista tietoa.

Joten parhaimmillaan JOPA dokumenttielokuvat (joita ap ei tuossa edes mainitse katsovansa) ovat enemmänkin tiedon tulkintaa, kuin tietolähde.

Hyviä elokuvia katsomalla opit arvostamaan visuaalista kauneutta ja hyvin kerrottua tarinaa, mutta et tiedä vaikkapa tähtitieteestä, biologiasta, historiasta tai maantiedosta juurikaan mitään.

on olemassa iso joukko elokuvia, jotka eivät ole fiktiivisiä. On dokumentielokuvia, tieteellisiä tulkintoja kommunikoivia elokuvia, tutkimuksellisia elokuvia jne ja kyllä niistä halutessaan voi koostaa hyvinkin syvällisen tiedön esmesksi tähtitieteestä, biologiasta, historiasta tai maantiedosta. Kirjoitettu teksti ei ole mitenkään itsestäänselvästi ainoa tiedon tai tieteen media. Edelleen kyse on vain siitä, miten ihminen suhtautuu hankkimaansa tietoon ja miten hän ajatteluaan kehittää.

kaunokirjallisuus ja (fiktio)elokuvat. En ajatellut, että elokuvista voisi siis ammentaa kaiken tiedon. Paremminkin sitä, tarjoavatko elokuvat ja kaunokirjallisuus samantapaista analyyttistä maailmaa ja sivistystä (tuohon sivistysasiaan on jo selvitystä tullutkin).

ap

et voi. Sivistynyt, intellektuelli ihminen lukee, ja lukee paljon.

En pitäisi sinua intellektuellina vaan elokuvafriikkinä, joka on myös arvostettava asia.

Elokuvissa käsitellään paljon aiheita, jotka ammentavat kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tieteestä, joten koen, että sulta saattaa jäädä elokuvista iso osa ymmärtämättä, kun et tajua intertekstuaalisia viittauksia. 8)

Hyvät pointsit. Tulisko mieleen jotakin elokuvaa, joka ei avaudu meikäläiselle, koska kirjallisuus ei ole tuttua?

Kiinnostaa!

ap

Annie Hall -elokuvassa viitataan McLuhaniin, joka on viestinnän tutkija. Kohtauksesta saa enemmän irti, jos tuntee McLuhanin ajatusmaailmaa. Saman tekijän (Allen) elokuvista löytyy myös paljon viittauksia esim. venäläiseen kirjallisuuteen.

Hyviä elokuvia katsomalla opit arvostamaan visuaalista kauneutta ja hyvin kerrottua tarinaa, mutta et tiedä vaikkapa tähtitieteestä, biologiasta, historiasta tai maantiedosta juurikaan mitään.

on olemassa iso joukko elokuvia, jotka eivät ole fiktiivisiä. On dokumentielokuvia, tieteellisiä tulkintoja kommunikoivia elokuvia, tutkimuksellisia elokuvia jne ja kyllä niistä halutessaan voi koostaa hyvinkin syvällisen tiedön esmesksi tähtitieteestä, biologiasta, historiasta tai maantiedosta. Kirjoitettu teksti ei ole mitenkään itsestäänselvästi ainoa tiedon tai tieteen media. Edelleen kyse on vain siitä, miten ihminen suhtautuu hankkimaansa tietoon ja miten hän ajatteluaan kehittää.

kaunokirjallisuus ja (fiktio)elokuvat. En ajatellut, että elokuvista voisi siis ammentaa kaiken tiedon. Paremminkin sitä, tarjoavatko elokuvat ja kaunokirjallisuus samantapaista analyyttistä maailmaa ja sivistystä (tuohon sivistysasiaan on jo selvitystä tullutkin).

ap

Mutta jos jo myönsit, että sivistystä ei saa PELKÄSTÄÄN elokuvista kasaan "intellektuelli-tasoon" asti, niin hyvä. Let's move forward.

Jos siis haluatkin nyt puhua siitä, millaista analyysia fiktiivinen kirjallisuus vs. elokuvat voivat maailmasta tehdä, niin toki parhaimmillaan elokuvat ja kirjallisuus tekevät hyvääkin analyysia, mutta ERI TAVALLA ja siten hiukan eri asioista.

Kirjallisuus menee ihmisen psyyken sisälle aivan eri tavalla kuin elokuva. Jotta ymmärtäisit, mitä elokuvan ihminen tietyissä tilanteissa ajattelee, tarvitset minusta kirjallisuuden luomaa käsitystä ihmisen sisäisestä prosessoinnista.

Toisaalta taas elokuva parhaimmillaan luo kirjallisuutta paremman poikkileikkauksen siitä, millaisena tietyt tilanteet näyttäytyvät kaikille siinä oleville toimijoille (senhetkisyys, samanaikaisuus). Sitä voi toki aukoa hienostikin kirjallisuudessa, mutta se monitasoisuus on helpompi luoda ja ilmaista visuaalisessa kertomuksessa ja se on sen ilmeinen voima.

Eli toisiaan täydentäen, ei korvaten. Joku jo mainitsikin intertekstuaaliset viittaukset, ja se on myös tärkeä seikka.

Kannattanee muistaa, että lopulta myös tiede on eräänlaista tulkintaa ja metodien sekä näkökulmien valintaa, ei absoluuttinen totuus.

En pitäisi sinua intellektuellina vaan elokuvafriikkinä, joka on myös arvostettava asia.

Elokuvissa käsitellään paljon aiheita, jotka ammentavat kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tieteestä, joten koen, että sulta saattaa jäädä elokuvista iso osa ymmärtämättä, kun et tajua intertekstuaalisia viittauksia. 8)

Hyvät pointsit. Tulisko mieleen jotakin elokuvaa, joka ei avaudu meikäläiselle, koska kirjallisuus ei ole tuttua?

Kiinnostaa!

ap

Annie Hall -elokuvassa viitataan McLuhaniin, joka on viestinnän tutkija. Kohtauksesta saa enemmän irti, jos tuntee McLuhanin ajatusmaailmaa. Saman tekijän (Allen) elokuvista löytyy myös paljon viittauksia esim. venäläiseen kirjallisuuteen.

Pidän Allenista (tai no, kuka intellektuelli-wannabeksi itsensä laskeva ei pitäisi;)) ja tuo oli uusi juttu. Annie Hallissa oli onneksi paljon muutakin noiden lisäksi, pohdiskelevalle ihmiselle oikein hyvä paketti. Tuntui, että pari päivää mietin tuota leffaa ilman noitakin juttuja.:)

ap

Kirjallisuus on olennainen osa kulttuuria ja sivistystä. Jos ei lue kirjoja, ei ole intellektuelli.



Elokuvat ovat monesti vain pinnallisia raapaisuja - vaikka olisivatkin klassikkokirjoista tehty.

En pitäisi sinua intellektuellina vaan elokuvafriikkinä, joka on myös arvostettava asia.

Elokuvissa käsitellään paljon aiheita, jotka ammentavat kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tieteestä, joten koen, että sulta saattaa jäädä elokuvista iso osa ymmärtämättä, kun et tajua intertekstuaalisia viittauksia. 8)

Hyvät pointsit. Tulisko mieleen jotakin elokuvaa, joka ei avaudu meikäläiselle, koska kirjallisuus ei ole tuttua?

Kiinnostaa!

ap

Annie Hall -elokuvassa viitataan McLuhaniin, joka on viestinnän tutkija. Kohtauksesta saa enemmän irti, jos tuntee McLuhanin ajatusmaailmaa. Saman tekijän (Allen) elokuvista löytyy myös paljon viittauksia esim. venäläiseen kirjallisuuteen.

Pidän Allenista (tai no, kuka intellektuelli-wannabeksi itsensä laskeva ei pitäisi;)) ja tuo oli uusi juttu. Annie Hallissa oli onneksi paljon muutakin noiden lisäksi, pohdiskelevalle ihmiselle oikein hyvä paketti. Tuntui, että pari päivää mietin tuota leffaa ilman noitakin juttuja.:)

ap

Se, ettei lue kirjallisuutta ei poista sitä, etteikö elokuvista saisi pohdittavaa ja virikkeitä. Kuitenkin näen, että intellektuelli tajuaa elokuvia myös sillä tasolla.

sivistysasiaa tuli esille vastauksissa minulle (ja hyviä vastauksia olikin!). Aloitus oli tarkoituksella ytimekäs.

ap

Elokuvat ovat monesti vain pinnallisia raapaisuja - vaikka olisivatkin klassikkokirjoista tehty.

että mestariteoksiksi pyrkivät elokuvat yrittävät vain toistaa jonkun klassikkokirjan sanomaa?

Ei noista luettelemistani elokuvista mikään ole sellainen (ok, Kellopeliappelsiinia en ole lukenut, joten en tiedä sen suhdetta elokuvaan). Hienoimmat elokuvathan pyrkivät toimimaan elokuvailmaisun rajoissa, joihin voi upottaa kerroksellisuutta ja niin ikään viittauksia.

ap

Elokuvat ovat monesti vain pinnallisia raapaisuja - vaikka olisivatkin klassikkokirjoista tehty.

että mestariteoksiksi pyrkivät elokuvat yrittävät vain toistaa jonkun klassikkokirjan sanomaa?

Ei noista luettelemistani elokuvista mikään ole sellainen (ok, Kellopeliappelsiinia en ole lukenut, joten en tiedä sen suhdetta elokuvaan). Hienoimmat elokuvathan pyrkivät toimimaan elokuvailmaisun rajoissa, joihin voi upottaa kerroksellisuutta ja niin ikään viittauksia.

ap

Mutta kyllä se mustakin niin on, että kirjassa on mahdollista käsitellä useampia kerroksia kuin leffassa. Elokuvassa kokonaisuus hajoaa helposti, jos lähdetään tavoittelemaan kirjan monitasoista ilmaisua.Esim. juuri Clockwork orange on tästä kirjana hyvä esimerkki. Kannattaa lukea!

Minä olen ihan fiksu ihminen mutten mikään intellektuelli vaikka luen valtavasti.

Fiksujen kirjojen lisäksi nimittäin pidän valtavasti mm. Lee Childista, siitä on intellektuellisuus kaukana.

Täällä toinen himolukija ja Reacher-fani. Akateeminen ja fiksuksi itsensä kuvitteleva.

Kannattanee muistaa, että lopulta myös tiede on eräänlaista tulkintaa ja metodien sekä näkökulmien valintaa, ei absoluuttinen totuus.

niihin tutustumatta, pelkän visuaalisen tiedon varassa.

Minusta nimittäin pelkkiä elokuvia katsomalla ei mitenkään voi tulla ns. intellektuelliksi persoonaksi. Yksinkertaisesti sanoen, elokuvat eivät millään lailla voi synnyttää samanlaista ajatusprosessia kuin kirjallisuus.



Eli minusta intellektuelli, joka ei lue, ei tosiasiassa ole intellektuelli ollenkaan, koska oikea intellektuelli olisi niin utelias hankkimaan älyllisesti haastavia kokemuksia ettei mitenkään voisi skipata kirjallisuutta.



Mitäs mieltä olette?