Usassa asuvat! Kokemuksia kaipaan

Me asuttiin Floridassa muutama vuosi ja se oli todella upea ja avartava kokemus. Lapset kävivät ensin paikallista koulua, mutta sitten muutettiin eri alueelle ja opittiin kantapään kautta mitä tarkoittaa huono koulu, jonka jälkeen otettiin lapset kotiopetukseen ja se vasta hieno kokemus olikin. Eikä se todellakaan tarkoittanut eristäytymistä, sillä osallistuimme kotikoululaisten yhteistoimintaan (USA:ssahan on valtavasti kotikoululaisia), lapsilla oli harrastuksia ja naapurustossakin onneksi kavereita. Niin ja osallistuimme seurakunnan toimintaan, se oli yksi juttu jota jäimme kovasti kaipaamaan, Suomen seurakunnat ovat lievästi sanottuna aneemisia ainakin verrattuna siihen srk:an missä kävimme. Lapsillekin se oli viikon kohokohta.

Negatiivisia yllätyksiä: Amerikkalainen arki on raskasta. Miehellä oli älyttömän pitkät työpäivät ja lyhyet lomat ja lapsilla pitkät koulupäivät + paljon läksyjä päälle. Tämä tietty helpottui, kun aloitimme kotikoulun. Ihmiset eivät luota toisiinsa ja alussa tuotti hankaluuksia, kun meillä ei ollut luottohistoriaa. Siis kun et ole omistanut ja käyttänyt amerikkalaista luottokorttia, se tarkoittaa sitä, että sinuun ei voi luottaa taloudellisesti ja mitä tahansa sopimuksia yrität tehdä, niitä myönnetään nihkeästi tai joudut maksamaan korkeamman hinnan. Se että ihmiset eivät luota toisiinsa, näkyy myös siinä, että lapsia ei todellakaan päästetä yksin kulkemaan yhtään mihinkään, ei edes kouluun. Minut yllätti se, miten paljon vaivaa lapsen koulunkäynti vaatii vanhemmilta. Vie lapsi kouluun, hae koulusta, muista laittaa eväät tai ruokaraha, hanki itse kaikki tavara taululiituja ja käsipyyhkeitä myöten ja tietysti koulupuvut, auta läksyissä ja käy läpi se tiedotenippu mitä koulusta virtaa, milloin minkäkinlaista kampanjaa ja rahankerjäysanomusta.

Aluksi asuttiin uudehkolla aidatulla "hyvällä" alueella. (Mitä se olikin sen puoleen, että esimerkiksi alueen uima-allas ja leikkikenttä olivat mahtavat.) Siellä kuitenkin ihmiset liikkuivat vain autoilla ja kun tulivat kotiin, ajoivat suoraan autotalliin ja menivät sitä kautta sisään. Melko vaikea siis tutustua vaikkapa naapureihin, kun ei koskaan edes näe heitä. Tiesin ihmisiä, jotka eivät uskaltaneet antaa lastensa leikkiä omin päin edes omalla pihalla. Mutta paikoissa, jossa ihmisiä näkee, kuten puistoissa, rannalla, lasten harrastuksissa, seurakunnassa, amerikkalaiset kyllä tulevat innokkaasti juttelemaan.

Kaiken kaikkiaan USA:n vuodet olivat mahtava kokemus, vaikka välillä tunsinkin itseni niin yksinäiseksi, että kipeää teki. Suosittelen!

.. kai sita nyt vuoden seisoisi vaikka paallaan :)



Tarkoitan siis, etta jos on kyse noin lyhyesta ajanjaksosta, kylla mina lahtisin melkein mihin vain ihan vaan seikkailunhalusta :) Saati sitten USAan.



Enka olisi tykannyt yhtaan jos meidan olisi pitanyt lahtea taalta jo vuoden jalkeen! Kaksi vuotta on oltu, kaksi jaljella ja nyt jo surettaa etta pitaa lahtea. Niin paljon enemman on hyvia kuin huonoja puolia. Mutta riippuuhan se tosi paljon siita mihin pain muuttaa. Menneella spring breakilla teimme ekaa kertaa pitkan road tripin halki USAn, ja tuli nahtya sellaisiakin paikkoja mihin en enaa toiste halua joutua..



Mutta miksi lapsenne kavisi kotikoulua? Ilman muuta paikalliseen kouluun niin lapsikin saa suurimman hyodyn. Eika haittaa vaikka olisi mennessaan ummikko - niin olivat meidankin lapset ja kuin simsalabim tarttui englanti parissa kuukaudessa (vaikka alku olikin hankala). Aidinkielta lapsemme opiskelevat Kulkuri-koulussa (verkko-opintoja siis, googlaa!), vanhin siella myos historiaa ja ruotsia.

nyt tuli yllättäen mahdollisuus muuttaa Usaan ja aloittaa siellä siis työt. Kertokaa kokemuksianne ja hyviä ja huonoja puolia. Ajatus asua siellä siis vuosi. Lapsi on nyt ekalla luokalla ja kävisi siellä mahdollisesti kotikoulua vuoden (??) ja jatkaisi kolmannella Suomessa.

mäkin haluaisin juuessaahan! floridassahan paljo suomalaisia.

paljon enemman suomalaisia, miksi muuttaisit USAaan suomalaisten peraan?

On aikas iso maa, ja alueet ovat suht erilaisia hengeltään.

Sehän tulee hulluksi, ellei saa kavereita. Ja oppii kielenkin siellä. Voi sen lisäksi tietenkin suorittaa Suomeen kakkosluokan oppimäärän netin välityksellä.



Tärkeää on tietää, mikä osavaltio. Aivan sama kuin joku sanoisi, että muuttaa Eurooppaan ja kaipaa neuvoja. Vaikea antaa, kun ei tiedä, mihin päin muuttaisitte.



Länsirannikolla 2v asunut

Entä puolisosi? Kuka hoitaa lapsen työsi aikana? Siellähän ei tokaluokkalainen saa yksin liikkua juuri ollenkaan (riippuu tietysti alueestakin).



Ihanaltahan tuo ajatus kuulostaa.

nyt tuli yllättäen mahdollisuus muuttaa Usaan ja aloittaa siellä siis työt. Kertokaa kokemuksianne ja hyviä ja huonoja puolia.

Ajatus asua siellä siis vuosi. Lapsi on nyt ekalla luokalla ja kävisi siellä mahdollisesti kotikoulua vuoden (??) ja jatkaisi kolmannella Suomessa.

mäkin haluaisin juuessaahan! floridassahan paljo suomalaisia.