Voi luoja tuota "super"-marjoa

on lapsia jotka ei koskaan kiukuttele. Marjo tulkitsee tämän johtuvan harrastuksista. Itse ajattelisin sen olevan enemmän lapsen temperamettipiirteistä kiinni. Ja sitten toisaalta on tosiaan paljon niitä koteja joissa lapsella ei ole varaa ilmaista mitään negatiivisia tunteita koska ollaan niiiin tosionnellisia, eikö ollakin hei kun äiti ja isi satsaa teihin niiiin paljon, ettekö olekin lapset hei tosi onnellisia?



Tähän astisen tiedon perusteella ei kyllä voi sanoa, mistä perheen lasten kiukuttelemattomuus johtuu, mutta erilaisia syitä siihen voi olla.

Ainoa juttu, mitä jäin miettimään (kun oli Meidän Perheessä juttua tästä Marjosta ja muksuista), että missä vaiheessa ne lapset on kavereiden kanssa tai leikkii? Niillä oli niin paljon harrastuksia ja tekemistä, että en tiedä, missä on se aika noille asioille?

Katsoin videonpätkän jossa häntä haastatellaan ja huhuh mikä nainen.

Joo, varmaan tulee kritiikkiäkin ohjelmasta, kritiikkiä antaa varmasti ne jotka on kateellisia joilla ei ole mahdollisuutta antaa lapsilleen sitä samaa mitä me. Me ollaan siitä poikkeuksellinen perhe, että meillä eletään lasten ehdoilla toisin kuin suomessa muut.

Mä en keksi yhtä ainutta asiaa josta olisin tuolle naiselle kateellinen. Pitäisikö olla kateellinen, että roudaa lapsiaan tauotta paikasta toiseen, antaa todella epäterveellistä mallia juuri synnyttäneille naisille. Hänellä käynyt vain tuuria, ettei ole tullut mitään tuollaisen rääkkäämisen johdosta.

Siitäkö pitäisi olla kateellinen, et myy lapsensa julkisuudelle? Lapseni olisi päässyt jo 1 vuotiaana malliksi kansainvälisille markkinoille, mutta ei tullut mieleenikään myydä lastani markkinavoimille.

Lapsemme saavat harrastaa, kohtuudella. Lapsemme pääsevät matkustamaan pitkin maapalloa, kkemaan ja näkemään kaikkea hienoa. Ilman, että mun täytyy heitä myydä julkisuudelle. jne.

Puistatus moinen nainen.

nostavat itsensä muiden yläpuolelle.

Heidän ratkaisunsa ovat parempia kuin muiden.

että lapsi tarvitsee ihan järjettömän paljon harrastuksia ja ohjattua toimintaa. Kaikkein tärkein, vapaa leikki, oleminen ja kavereiden kanssa vapaasti vietetty aika jää kokonaan pois. Pakko suoritta ja olla liikkeessä koko ajan. Ei uskalleta pysähtyä hetkeksikään... Miltä tuntuu kun lapsuus on vanhempien unelmien täyttämistä ja jatkuvaa suorittamista?

ja muutenkin, ovat ihan ok perhe.

Suomi on niin pieni maa, että tuollainen perhe aiheuttaa heti kauhean arvostelu tulvan.

isommassa maassa ei kukaan edes noteeraisi,

kertoo se myös jotain suomalaisista...

ole esillä, niin varmasti sut teilataan! =)

perhe lehden jutussa oli, että lapset eivät koskaan kiukuttele heillä, Se ei todellakaan ole normaalia. Terve lapsi kiukuttelee ja osittaa mieltään. Todella huolestuttavaa tu kiukun täydellinen puuttuminen.. Onnellisia lapsia??

Miksi siitä on ollut lehdissä ja telkussa juttua?

ja toinen tekee sitä koko ajan....

älä jaksa, aika lapsellista.

Mulla niskakarvat nostaa pystyyn varmaan nimenomaan se, että ollaan niin olevinaan parempi perhe, kun harrastetaan helkutisti, on työ, yritys, tanssiryhmä, hiihtokilpailut, mitalit ja pokaalit. Sekö se on se ihmisen mitta? Ja kun katsoo tuota naista ja mitenkään nyt en halua kenenkään ulkonäköä moittia, mutta väkisinkin tulee mielee, että onko tuolla naisella jokin niin suuri itseinho ja riittämättömyyden tunne, että pitää jatkuvalla suorittamisella ja kirjaimellisesti voittajan pallilla saada hyväksyntää ja arvostusta tekemisilleen. Tuo ihminen varmaan kuolisi, jos menettäisi esim liikuntakykynsä. Hirveää ajatella että oma elämä olisi noin suorituskeskkeistä.. väkisinkin tulee mieleen, että mahtaako nämä lapset kokea itseään koskaan riittäviksi tai että ovat tarpeeksi hyviä?

Tässä vain minun mietteitä.. todella kaukana todellakin on minun mielikuvastani, siitä millainen on hyvä perhe.

"SuperMarjon" toiveista huolimatta ole millään tavalla kateellinen heille. Miksi? Mistä?



Ainoa asia mikä ärsyttää on se itsensä muiden yläpuolelle asettuminen, se että ajatellaan olevan muita perheitä/äitejä/lapsia parempi. Ja että he ovat oikeassa, heidän perhetapansa on oikein jne.



Minulle on ihan sama jos se Marjo haluaa suorittaa elämäänsä vaikka juoksemalla maratonin joka viikonloppu, ihan sama, mutta vaarallista on se, että halutaan nähdä omat lapset täydellisinä, ja vaaditaan sellaista "Meillä ei lapset kiukuttele, ei tarvitse koska ovat onnellisia".



Miten se lapsuuden onnellisuus sulkee pois kiukuttelun? Lapselle kuuluu lapsuus. Uhmaikäinen lapsi kiukuttelee silloin tällöin, samoin teini. En nyt tarkoita, että lapsen pitää pakosta kiukutella, vaan sitä, että lapselle annetaan lupa vihan ja pettymyksen tunteisiin myös kiukun kautta.

Hän ei ole asettanut itseään yläpuolelle tai paremmeksi kuin te, sen tekee av mammat.

Meillä toinen lapsi ei ikinä kiukutellut ei koskaan ollut uhmaa.



Tiesitkö, että on on olemassa heimoja, joissa ei edes uhmaikää tunneta, eikä termiä lapsen kasvatus.

Heidän lapset ovat onnellisia.

Hän ei ole asettanut itseään yläpuolelle tai paremmeksi kuin te, sen tekee av mammat. Meillä toinen lapsi ei ikinä kiukutellut ei koskaan ollut uhmaa. Tiesitkö, että on on olemassa heimoja, joissa ei edes uhmaikää tunneta, eikä termiä lapsen kasvatus. Heidän lapset ovat onnellisia.

edes teinina, koskaan ei ole pahaa sanaa sanonut vanhemmilleen ja on ihan normaali lapsi.

Auta armias jos olet Suomessa vahan erilainen kuin muut, melkein tappotuomio tulee.

Kuka katsoisi ohjelmaa jossa mamma tulee toista Siwan kautta kotiin roikuttaeen muovipussia missa on makaroonilaatikon tykotarpeet?

Mielestäni ohjelma on piristysruiske muistuttamaan siitä, että nykyaikana on vielä myös sporttisia, reipaita, itsestään huolehtivia ihmisiä. Tietysti hieman vähempikin "suorittaminen" kuin tällä perheellä riittäisi, mutta nykyaikana tuntuisi lapsissa olevan paljon laiskoja läskejä tai sitten laiskoja, heiveröisiä nörttejä. Terveelliset elämäntavat kunniaan!

Ei vaan ollut sellaista tarvetta. Olin (ja olen) kova liikkumaan ja tykkäsin koulustakin. Ei ole mitään suurempia ongelmia ollut senkään jälkeen. Liikunnasta tulee niin hyvä olo, että se pitää kyllä hyvällä mielellä. Kotona puhuttiin vaikeatkin asiat ja vanhemmat olivat läsnä.



Miksi kaikkien lasten pitäisi kiukutella?

mutta se, mitä siitä on tuputettu mediassa, herättää lähinnä sääliä.



Voin kuvitella, että rouva sairastaa paniikkihäiriötä kaiken hössötyksen alla.

ja lapsista kiva lukea äidistään näitä "pussi päähän ja takaapäin"-juttuja.



Aika pienestä myi maineensa ja lastensa maineen.

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=721648

Saran olevan hänen päätyönsä. Ei kai lapsen keikkojen myyminen ja lapsen raahaminen koulun, harrastusten, kisojen ja esiintymisten välillä sentään työ ole.

nostavat itsensä muiden yläpuolelle.

Heidän ratkaisunsa ovat parempia kuin muiden.

AV-mammoista.

Sotalapsetkin lähetettiin vieraaseen maahan, vieraaseen perheeseen töihin. Monia heistä kohdeltiin kaltoin, mutta ei heistä hulluja tullut vaan ihan onnellisia kuulemma olivat.

että lapsuus voi olla myös toisenlaista. Sen huomaavat vasta sitten isompina. Mutta ihan kiva, jos ovat onnellisia noinkin.