olen tuon ketjun aloittaja " mieheni ryyppäsi aamuneljään...."

haluisi pitää sua jotenkin otteessaan..?

Mies voi käyttää lapsia tekosyynä palaamiselle, mutta lähtee kohta taas uudestaan. En ole lukenut aiempaa ketjua, onko miehelläsi toinen? Voi olla, että on änkemässä takaisin vain, koska toinen nainen ei halunnut ottaa vastuuta lasten perheen rikkomisesta.



Voiko tuollaiseen mieheen luottaa? Onko hänestä enemmän haittaa kuin hyötyä sinun ja lasten mielenterveydelle?



Jos olisin sinä, asettaisin yhdessäolon ehdoksi sen, että mies menee hoitoon tai että menettä yhdessä perheterapiaan. Siellä näet, onko muutoshalua oikeasti ja myös sen, onko häröilyn taustalla mt-ongelmia. Muista, että on ok myös olla jaksamatta tukea aikuista ihmistä pahoissa mt-ongelmissa - sinulla ei ole velvollisuutta alkaa miehesi "tueksi ja turvaksi", kun jo hoidat lapsennekin.

sano, että tosi hyvä, että ajattelee mikä on lapsille parhaaksi mutta että viimeaikaisten tapahtumien valossa on parasta, että ajattelette asiaa rauhassa omilla tahoillanne jonkin aikaa. Sano, että itse tarvitset aikalisän ja jos et sitä saa niin ero tulee samantien.

Mutta onhan miehen reaktio toki hyvä, parempi kuin moni muu reaktio (esim. raivo tai "erotaan sitten, hyvästi").

mies ei halunnut tavaroitan, halusi että revin avioeropaperin. totesi että haluaa puhua rauhallisesti(??) asioista tänään, koska hän omien sanojensa mukaan ajattelee nyt mikä lapsille parhaaksi. en oikein nyt ymmärrä. sanoinkin hänelle että missä nyt mennään? sanoi että asiasta / asioista voidaan puhua, mutta hän ei halua et puutun MIHINKÄÄN hänen valintoihin.

nyt taas tilanne tämä. mä oon aika puhki kommnentoimaan tätä nyt enempää..ajatuksia kellään? oliko toi reaktio nyt hyvä vai ei? siis mieheltä.

ap

tää meno mitä meillä aika-ajoin on, ei oo tehnyt kauhean hyvää. olen ahdistunut, oon aikoinani muutenkin ollut masentunut, mutta toípunut siitä. olen myös havainnut aikoinani läheisriippuvuuden merkkejä itsessäni suhteessa mieheen, mutta terapia auttoi siinä. yhessä työssä jouduin lopettamaan, kun mies meni silloinkin miten halusi, tuli aamulla kotiin kun mun piti olla aamuvuorossa, riitoja ym ja en sit jaksanut sitä vaativaa työtä vielä vaativan kotielämän päälle. tuli ahdistuskohtauksia töissä. reaktiota varmaan tähän pahaan oloon.



mutta on irrottautuminen vieläkin vaikeaa.. nyt en jaksa oikein enää uskoa parempaaan. tuntuu että jos lapsia ei olisi laittaisin vaan miehen laukun oven ulkopuolelle. lapset rakastaa isäänsä kovin ja mies heitä. kuitenkaan en koe että alkoholi ois tuonut haittaa lapsille, se on mun ja miehen välillä se ongelma. ei lapset nää häntä humalassa. ja karapula jos on niin silti iltapv jaksa olla lasten kanssa.



ehkä mä sitten oon aiheuttanut tän osittain, olemalla liian vttumainen. nyt on mieliala aika maassa. toisaalta haluaisin asua erossa, mutta lasten kannalta haluan et mies täällä. mut jos elämä jatkuu näin, en voi suunnitella mitään, esim.työhön menoa jne kun aina takaraivossa kolkuttelee onko mies yön täällä vai ei, onko riitaa ym.



olen niin epävarma siitä mitä teen. siksi kai tännekin mieltäni puran.



ap

jotenkin tekstisi rivien välistä vois niin päätellä. ahdistus, vaikeus päättää mitä teet jne. mutta toisaalta, kai aika moni pohtisi tuota asiaa monelta kantilta, kun perheessä lapsiakin. en kyllä itsekään tietäisi mitä tekisin.





voimahalaus.

Sanot, ettei alkoholi vielä ole ongelma miehesi ja lasten välillä. Usko minua, alkoholistin tytärtä, että siitä olisi tullut ongelma ennemmin tai myöhemmin. Vaikka miehesi ei olekaan humalassa lastenne nähden, he tajuavat kyllä pian isin viikonloppureissujen todellisen luonteen ja aistivat myös tunnelmanmuutokset kotona (sinun pinnan kiristymisen jne.)



Ja tajuaisivat myös sen, jos isi on illalla lähtenyt "kaverille" ja aamulla ei jaksa leikkiä. Niin se vaan on. Eikä edelleenkään minusta ole normaalia se, että mies haluaa vaikka sen 2-3 kertaa viikonlopussa olla kunnolla humalassa, jos on lapsia.



Miksi ajattelet olevasi osasyyllinen ja "liian vittumainen"? Älä hyvä nainen nyt käy miettimään tuollaisia, koska et ainakaan tänne kertomasi perusteella todellakaan ole! Voihan isä olla lasten elämässä muutenkin mukana, vaikka ette asuisikaan yhdessä. Koeta ottaa rauhallisesti ja odota tilanteen selkenemistä!



Mies teki myös veemäisesti sen, että lähti kertomatta lapsille. Sekin jäi sun hoidettavaksi, ei kovin reilua.

ei siis viikonlopussa vaan kuukaudessa. :)

lasten ongelma. onhan isoin lapsi jo joutunut kuuntelemaan riitoja ym. ja inhottaa jos on yönsä kukkunut mies jossain ja lapset yrittää saada hereille, haluisivat leikkiä ym. isä ei jaksa herätä. selittelee huonoa oloa sit flunssalla tmv lapsille.



toi kkun kirjotin vittumaisuudestani, se on vaan epätoivosta kirjottamista, meen päästä ihan pyörälle, kun ei tähän tunnu tulevan ratkaisua. tai sit ratkaisu on vaan että sanon miehelle et sen on ainakin vähäks aikaa muutettava pois. vaikka hän itse tänään olikin sitä vastaan. ja toisaalta kuitenkin sanoi että kokee elämän mun kanssa erittäin hankalaksi, .......



ap

Nyt vaan alat laittamaan asioitasi järjestykseen! HETI maanantaina! Suunnittele jo tänään ja vaihda vaikka lukot oveen, jos äijä otti avaimen mukaansa!



Nyt sun ei tarvi näytellä vahvaa, on oltava vahva.

Sä olet se aikuinen, lapset tarvitsee sua.

... ja pysy siinä. Ihan oikeasti. Mieti, mitä tahdot tilanteelle tapahtuvan ja tee se myös miehelle selväksi. Se voi olla vaikka se, että mies muuttaa joksikin ajaksi pois. Siinä yhteydessä kannattaa sopia jo valmiiksi millaisesta ajasta puhutaan, miten te hoidatte lasten asiat sillä aikaa, miten kommunikoitte keskenänne. Miten hoidatte raha-asiat. Sopikaa aluksi vaikka kolmen kuukauden ajasta, siinä ehtii saamaan jo perspektiiviä asioihin.



Hengähdystauon jälkeen voitte sitten miettiä tulevaisuutta enemmän.

kannattaa kokeilla. voitte saada ihan uuden suunnan elämälle,positiivisemman jopa. tsemppiä nyt

joka kokenut vastaavaa? nyt kun vaan pysyn päätöksessäni, niin tää alkaa kai helpottaa pikkuhiljaa..vaikka nyt olen erittäin :(

se on vaikeaa. kerro lapsille, jos ovat sen ikäisiä että ymmärtävät, rehellisesti että isää asuu nyt vähän aikaa muualla. vaikka että teillä riitaa joka ei johdu lapsista millään tavalla, ja tarvitsette ola erillanne vähän aikaa. voimia sinulle päätöksessäsi!

lomalla? jos vanhemmat on eroomassa, selittÄsit lomalla? pidätkö lapsia ihan tyhminä..huh huh. ap:lle ole lapsille REHELLINEN. lapset aistivat teidän tunnelmat. jos haluat tasapainOisen lapsuuden heille ilman kauheita riitoja, ootte nyt erillänne jonkun aikaa, sit voitte katsoa asiaa uudelleen. TSEMPPIÄ SULLE. t. kokemus puhuu..........

ihmettelen vaan

voi kun ihana kommentti tähän kaikkeen. ystävyyssuhteeni ei sulle kuulu, mutta onko se sulta pois jos tänne kirjoitan? sun ei tarvitse lukea jos noin vi..ttaa ja ihmettelet. hyvää päivää sullekin.

ap

Mutta aika daiju se mies. Lähtee noin vaan, oikein varmistaa, että erosta tulee hankala.



Nyt kerrot lapsille, että äiti ja isä riitelee. On parempi, että isä ja äiti asuvat erillään. Riidat eivät ole lasten syytä. Isä ja äiti rakastavat teitä lapsia yhä.

100% totuuden. Isä on sairas ja tarvitsee tilaa parantua.

voi kun ihana kommentti tähän kaikkeen. ystävyyssuhteeni ei sulle kuulu, mutta onko se sulta pois jos tänne kirjoitan? sun ei tarvitse lukea jos noin vi..ttaa ja ihmettelet. hyvää päivää sullekin.

ap

miten aloittaja jankkaa jankkaamistaan vastauksia.

sitä että kerrot lapsille että teillä on riitaa ja isä lähtenyt miettimään aikuisten asioista muualle. Sanot että riita ei johdu lapsista mitenkään ja nämä on aikuisten välisiä asioita. Itse en ainakaan pystyisi valehtelemaan lapsille. Se on henkisesti pidemmän päälle sinullekkin helpompaa.