Kummassa on kovemmat paineet, kotiäitiydessä vai työelämässä?

töissä sitten senkin edestä.

itse eolen olltu vain kotiäitinä ja paineita ei ole juuri ollenkaan eli uskon, et työelämässä niitä riittää.

ja kotona oli raskaampaa, koska turvaverkkoja ei ollut, ja mies paljon reissussa. Nyt turvaverkkona on päiväkoti, joten on joku muukin, joka näkee, jos joku menee pieleen.



Muutimme siis uudelle paikkakunnalle lasten ollessa ihan pieniä.

Kotona olo voi olla rakasta, mutta siellä ne paineet "itseluotuja".

Nitään paineita ole kotona. Sen kuin olla ja möllötetään. Kotona olemisen rankkuus johtuu rutiinien sietokyvystä.



Työssä on sitten sekä tulos- että aikataulupaine.

on vaikeampaa kotona?

mutta työelämässä ollessa on mielestäni rankempaa. Täytyy sietää työstressi ja vielä olla hyvä äiti ja kodinhengetärkin, vaikka mies osansa hoitaakin. Kotona ollessa ehti puuhailla vaikka mitä lasten kanssa, nyt poden huonoa omatuntoa, kun ei ehdi mitään ylimääräistä. Ehkä 5 kotivuotta teki minusta sellaisen, että tykkään tehdä itse lasten kanssa kaikkea ja nyt kun sen hoitaa päiväkoti/eskari/koulu, niin ei tunnu oikealle.

ja ei se kyllä ollut lainkaan raskasta. 1½v. kävin töissä ulkopuolisella ja aloin perhepäivähoitajaksi. Ja johan on taas mukavaa kun ei tarvitse minnekkään lähteä ja kotityöt ei odota työpäivän jälkeen. Koululainenkin on niin iloinen ,että äiti on aina kotoan kun koulusta tulee kotiin, eikä aamuisinkaan tarvitse yksin olla kotona.

Töissä vaatimustaso ja aikataulut tulee muilta ja kotona lähinnä itseltä.

kotona ollaan vapaalla!

3 pienen lapsen kanssa,mies pitkät päivät töissä,asuimme korvessa,ilkeät anoppi ja appi asuivat naapurissa ja jonkin aikaa olin vielä ilman omaa autoa, se oli yhtä HELVETTIÄ!Ihmettelen kyllä kuinka sen edes kestin.Olin äärettömän stressaantunut ja vihainen koko ajan.En sietänyt muita ihmisiä (vieraita).Nyt olemme muuttaneet kauemmaksi anopista.Helpotti!Työssä käyvät taitavat paremmin säilyttää mielenterveytensä kuin kauan kotona olevat.