Äh, ny opea masentaa!
oli kokeet ja mul "lempiluokalla" meni kurjan huonosti, varsinkin just sillä poikaporukalla, jonka oon toivonu innostuvan mun tunneista.
Sekin yks tyyppi, joka on joulun jälkeen joka tunti tehnyt läksynsä ja viitannut ahkerasti--- surkeasti meni. Ei tietysti osannut/jaksanut lukea yhtään. Mä voin tietty nostaa numeroa yhdellä tuntiaktiivisuuteen vedoten, mutta pelkään että se nyt lyö taas lekkeriksi, kun ei yrityksestä ollut "mitään hyötyä" (hikisesti ehkä vitonen tulossa)
Kommentit (14)
kahdeksansia luokkia on meidän koulussa kuusi ja kaikilla muilla paremmin. Sama opetus ainakin periaatteessa. Tosin tää on "hankala" luokka eikä siellä ole täysin hiljaista, mutta kun en ole ihan nipo sen hiljaisuuden kanssa, niin minusta äänet on olleet kuitenkin kohtuuden rajoissa. Olen siis yrittänyt voittaa ne positiivisesti puolelleni, en rähjäämällä, vaan pitämällä kivoja tunteja (siis mahdollisimman mielenkiintoisesti esitetyt asiat ja positiivinen suhtautuminen heihin). Toisaalta ne tosiaan kehuu että mä oon kiva, mutta toisaalta ehkä pitäis laittaa niitä enemmän kuriin. Yksi laittoi kommentteihin että metelissä ei voi keskittyä. Ajoittain on ollut huonompia tunteja, mutta usein myös ihan hyviä. En tiiä. Mä en oikein edes osaa pitää sitä jämäkkää huutokuria.
Mutta useimpiin luokkiin mun tyyli tuntuu purevan. Toinen rymyluokka on myös rauhoittunut paljon ja ne selvästi osasivat asiat. Mutta nää ei, vaikka olin niin toiveikas. Nyyh.
ap
Siinä se syy siihen huonoon menestymiseenkin tuli. oppilaat ei opi melussa, eli tämä on opettajalähtöinen ongelma, ei mikään oppilasainesasia.
On muitakin tapoja pitää kuria kun huutaa...
Eikä sen kokeissa sen paremmin menestytty kuin muidenkaan. Vaikka oli tosi toiminnallista opetusta (harvinaisuus 90-luvulla) ja opettaja ihan kirkkaasti oman alansa huippuammattilainen. Älä siis suotta masennu!
Mutta nää on oikeasti vaikeita tyyppejä, siis muillekin opettajille. Ovat jatkuvasti kaiken maailman tarkkailuissa ja käyttäytymiskoulutuksissa ja muuten vaan pihalle lentäneinä luokasta. Ei niitä saa noin vaan hiljaiseksi. Ei mulla ainakaan ole eväitä siihen.
Mielelläni kyllä yllän parempaan, mutta miten?
Sitä paitsi näillä ei oo ollut sen enempää meteliä kuin sillä toisellakaan hankalammalla luokalla. Ja osaaminen on silti ihan eri planeetalta. Älyn puutteesta ei kumminkaan ole kyse, vaan jostain muusta...
Ei tarttis aina saitilla opettajien kysellä. Jotkut opetusalan firmat - tiedän - tarjoaa vain tätä saittiohjausta.
epäonnistunisen, surun, pelon yms tunteita, Tuntuis että menetän kasvoni.
Siksi puran täällä. En mä varsinaisia neuvoja tarvi, vaan jotain kaveria joka kuuntelis ja olis myötätuntoinen. Semmosia kavereita kun en livenä halua hankkia.
et voi oikeasti kaataa kauhalla sitä oppia oppilaitten aivoihin, niin et ole kokonaan vastuussa menestyksestä.
Oppiminen ja opiskelu on yläasteella jo aikalailla oppilaitten omilla harteilla, lohduttaudu sillä. Siinä ei kivat tunnit välttämättä auta mitään, ne ei enää muistu mieleen silloin kun pitäisi tehdä kotitehtävät huolellisesti tai lukea kokeeseen.
:)
Yleensä niissä tilaisuuksissa on positiivinen henki, jos ei ole, niin ammattitaitoinen työnohjaaja puhaltaa pelin poikki.
et voi oikeasti kaataa kauhalla sitä oppia oppilaitten aivoihin, niin et ole kokonaan vastuussa menestyksestä.
Oppiminen ja opiskelu on yläasteella jo aikalailla oppilaitten omilla harteilla, lohduttaudu sillä. Siinä ei kivat tunnit välttämättä auta mitään, ne ei enää muistu mieleen silloin kun pitäisi tehdä kotitehtävät huolellisesti tai lukea kokeeseen.
:)
Eikä mua stressaakaan ne tyypit, jotka eivät selvästi halua oppia mitään. Mutta nyt stressaa, kun ihminen, joka on oikeasti tehnyt ne läksyt huolella, ja oikeasti osannut tunnilla saa silti sen vitosen. Miksi kummassa? Mutta ehkä se on vaan se joku... ei oo oppinut opiskelemaan kun on tuhlannut elämänsä häiriköintiin. Mulle vaan tulee kamalan paha mieli niitten puolesta. Ja miten mä pystyn ylihuomenna kertomaan niille ne arvosanat? Mimmonen vastaanotto niiltä tulee ja sillai :(
Yleensä niissä tilaisuuksissa on positiivinen henki, jos ei ole, niin ammattitaitoinen työnohjaaja puhaltaa pelin poikki.
Mut on nyt vaan kasvatettu niin että mussa ei saa olla ainuttakaan heikkoutta, epävarmuutta tai negatiivista tunnetta. Mä en voi tuoda sellaisia esiin minkäänlaiselle ihmiselle. Mun täytyy koko ajan valehdella ja näytellä kun mä olen ihmisten kanssa tekemisissä.
Voi voi, mulla on yks ihan samanlainen porukka. Vaikka päälläni seisoisin, niiden kalloon ei mene mikään. Kokeiden keskiarvo on aina joku 5, kun rinnakkaisluokilla on samasta kokeesta 8. Siihen sakkiin on tietoisesti koottu heikkolahjasia ja häiriköitä, ja vaikka mä niille teen helpotetun version jakson tiedoista ja tehtävistä ja kokeista, aina ne epäonnistuu. Ei auta, vaikka kuinka asioita jankattais ja kerrattais ja vaikka me tehtäis puolet niistä koetehtävistä koetta edeltävällä tunnilla yhdessä. Sitten kun ne saa sen koepaperin eteensä, niin viitosia paukkuu. Kyllä siinä on sitten meikäläisellä itku ja hammasten kiristys. Mutta mä oon ottanut siihen sakkiin sellasen asenteen, että tuskinpa ne niitä asioita tarvitsee ihan oikeesti aikuisena milloinkaan, joten ei ole niin vakavaa, vaikka eivät mitään oppis ja muistais. Me mennään asioita läpi ja tunnilla keskustellaan, ja kyllä ne siellä on mukana ja viittaa ja on aktiivisia.
Mä olen ollut jo jonkun vuoden opettajana ja osaan pitää kuria sen verran, että mulle aina jotenkin annetaan ne häirikkösakit. Totuus on se, että mitä enemmän mä pidän kuria, sitä enemmän ne tunneista pitää. Joskus kun oon ollut sairas ja palaan takas, ne kiljuu ihan onnessaan, että ei me tehty mitään sen sijaisen kanssa ku ei se saanu meitä lainkaan hiljasiks. (voi raukkaa) Onhan se mulle raskasta, kun hissummille opettajille annetaan mieluusti niitä hyviä ja kilttejä porukoita ja mä sit saan noita... Olis ihan oman työmotivaationkin kannalta hyväks, että sais välillä itsekin niitä onnistumisen kokemuksia, kun olis joku luokka, joka oppis hyvin ja hoksaisi jonkun jipon mun opetuksesta ja menestyisi.
tasapäistää, vaikka kuka sanois mitä :)
Mut ap-ope, jos sua kauheesti harmittaa oppilaitten puolesta, niin keskustele heidän kanssaan ja selvitä mitä ja miksi he eivät tajunneet! Sitten olet tosiaan yrittänyt jo ihan tarpeeksi.
että on sinusta harmi, kun kokeet ei menneet hyvin ja sen jälkeen kehu vielä, kun olivat niin tuntiaktiivisia.
Valitettavasti tuo on ihan reaalimaailmaa. Teet niin tai näin ja kuvittelet oppilaiden innostuneen -> osaaminen kokeessa samaa vanhaa linjaa. Niin se vaan on. Täytyy yrittää silti tsempata ja uskoa siihen aktiivisuuteenkin positiivisena voimana nuoren elämässä. Kaikki ei aina realisoidu numeroiksi.