Mitä mieltä Hynynen on vauvoille lässytyksestä?
Katsokaa itse:
www.pirkanmaansanomat.fi/kolumnit/lassytyksen-sietamaton-keveys
-iskä
Kommentit (9)
en lapsille enkä eläimille lässyttämistä.
Mun mielestäni se antaa lässyttäjästä vajakin kuvan, lisäksi aliarvioi lasta rankasti.
Ja miten lapsi oppii edes puhumaan jos sille vain lässytetään...
just tuolla Hynysen kuvaamalla tavalla. Voi voi ja lämmin leipä.
No, tietenkin Hynynen kirjoittaa tarkoitushakuisen provosoivasti, mutta tuo hoivakieli on kyllä ihan vaistonvarainen asia.
#3
mutta vauvoille kuuluu lässyttää,sen tajuaa vasta kun se oma vauva on sylissä. Siihen asti minäkin vihasin lässytysta.
Ja vaikka lempparimusaani on Foo fighters tykkäsi vauvani enemmän Huu sai sai laulusta ja Vauvan vaaasta. (Mistä sen heittomerkin saa näppikseltä?)
Mua muuten ärsyttää ihmiset jotka hehkuttaa kuinka niilla vauvat ja lapset kuuntelee vain jotain aikuismusaa. Väitän että ne eivät ole saaneet itse valita.
:D loistokirjoitus. Mä en voi sietää lässytystä, en lapsille enkä eläimille lässyttämistä.
Mun mielestäni se antaa lässyttäjästä vajakin kuvan, lisäksi aliarvioi lasta rankasti.
Ja miten lapsi oppii edes puhumaan jos sille vain lässytetään...
hoivakieli tukee puheen kehittymistä. Se ei todellakaan aliarvioi vauvaa, vaan siinä kommunikoidaan sellaisella tavalla, joka kiinnostaa ja stimuloi vauvaa.
#3
Kiroileva, hellittelysanoja inhoava, jopa vauvauintia SAIRAAKSI nimittelevä.
Kolumnien on tarkoituskin ärsyttää jollakin ajankohtaisella aiheella, mutta minusta sen ei kuulu ärsyttää vain olemalla alatyylistä ja rumaa tekstiä.
Enpä palkitse raivostumalla. Tuollaisen rääväsuun voi pudistella kuin roskan olkapäiltään.
Ja vaikka lempparimusaani on Foo fighters tykkäsi vauvani enemmän Huu sai sai laulusta ja Vauvan vaaasta. (Mistä sen heittomerkin saa näppikseltä?)
samasta napista kuin *: vaa'asta.
Hauska teksti.
Mutta lässytän silti hoivakielellä, vaikka vain Hynysen kiusaksi. ;)
T:Äityli
jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta vauvat kyllä tutkitusti reagoivat enemmän sen vauvalässytyksen sävelkulkuihin kuin normaaliin puheeseen. Korkean äänet ja kiekaisut sekä toisto ovat vauvalle mieleen ja tukevat puheen kehitystä.
paskovista vauvoista, että mielenkiinto lässähti alkumetreille. Jos jotakin inhoan, niin tuollaista kieltä. Hoivakieli ei sen sijaan vaivaa. Tässä talossa miehetkin saavat sitä käyttää, ei ole äidin yksinoikeus.
Lässytyksen sietämätön keveys
Hynynen vakava
Tiedättekö, mikä on kauheinta maailmassa? Mikä on sellainen asia, joka saa karvat nousemaan pystyyn aina kun siihen törmää? Ilmiö, joka herättää sellaiset aggressiot, että tekisi mieli turvautua siihen ainoaan asiaan, jota en ole koskaan harrastanut eli väkivaltaan?
Se on vauvalässytys.
Jumalauta kun vituttaa kuunnella kaduilla ja kahvioissa äitien lässytystä pienokaisilleen. Muusikon (kyllä, käytän nyt itsestäni tuota termiä ensimmäistä kertaa) korvaan tuon oudon kielen sävelkulut ja taajuudet porautuvat piikkauskoneen lailla.
Ajatelkaa vauva-parkoja. Kuolaavat ja paskovat ihmistaimet joutuvat kuuntelemaan lässytystä vuosikaudet! Aina on joku huutamassa ylärekisterissä hui-san-saata tai kuka-se-siellä-aaaaata. Ja tätä sitten kutsutaan onnelliseksi lapsuudeksi. Piinaa se on, väitän minä. Kidutusta.
Jouduin kuuntelemaan tätä lässytystä ulkomailla ja tajusin, että lässytyksen kieli on kansainvälinen. Se on laajimmalle levinnyt kieli maailmassa. Se on salaliitto viattomia vauvoja vastaan! Se on takuu sille, että nämä raukat joutuvat elämään kaksi ensimmäistä vuottaan kauhun ja epäuskon vallassa. Näkeehän sen jo niiden ilmeistä.
Seuratkaapa itse joskus miten vauvat reagoivat kun niille lässytetään ja heilutellaan jotain värikästä pehmohahmoa aivan kasvojen edessä. Pupillit laajentuvat ja ilme kertoo selvästi, että tuolla aikuisella ei ole kaikki katiskat järvessä. Jos vauvalta pääsee naurahdus, se on pelkkää sääliä.
Me vanhemmat aiheutamme vauvoillemme kärsimystä muillakin tavoin. Seurasin televisiosta jotain kauhupätkää, joka kertoi vauvauinnista. Voi helvetti, mitä touhua sekin on! Väitämme pokerina, että vauvat nauttivat siitä, että se helpottaa sopeutumista maailmaan. Toukka on juuri päässyt yhdeksän kuukauden sukelluksista vapauteen ja me tungemme sitä väkisin uudestaan veden alle. Sairasta!
Ja vaikka se sopeutumiseen vaikuttaisikin, niin otetaanpa nyt järki käteen. Vauva on putkahtanut kohdusta maailmaan, joten eiköhän sen pitäisi sopeutua mahdollisimman nopeasti tänne, eikä muistella sitä yhdeksän kuukauden helvettiä ähkivän, hikoilevan ja suklaata ja jäätelöä mussuttavan äitinsä sisällä.
Hynysen vauvakurssi päättyy tähän. Muistellaan kuitenkin vielä mikä oli oman pienokaisenne ensimmäinen sana. Lyödäänkö vetoa, että se oli äiti? Totta kai se oli äiti, kun äiti on se joka lässyttää jatkuvasti, että äiti-sitä-ja-äiti-tätä-hui-san-saa.
Muitakin vaihtoehtoja on. Ajatelkaapa, minkälainen nero lapsesta voisi kehittyä, jos ensimmäinen sana olisikin esimerkiksi hydrauliikkajärjestelmä. Tai sosiaalidemokraatti.
- Jouni Hynynen