Moka

niin tiedät varmaan itsekin, että ei pidä ottaa uusiksi tehtyä. Vaikka olikin parempaa kuin oman miehesi kanssa. Luulen, että aika moni muukin pitkässä suhteessa elävä kokisi syrjähypyn paremmaksi kuin oman puolison kanssa. Kai se uutuudenviehätys, erilaisuus ja jännitys tekee siitä paremman.

Ole järkevä, ja yritä unohtaa se mies. Jos omassa miehessä ei ole mitään vikaa eikä ole järkevä syytä erota, niin tiedät itsekin, että se on ainoa oikea teko.

Minulla kävi juurikin niin, että petin ja vieraan kanssa tuntui paremmalta. Kiihkoa ja jännitystä tietenkin mitä ei vuosiin ollut tuntenut.



Kyse oli vain yhdestä kerrasta. En nedes ajatellut ottaa mieheen enää yhteyttä, mutta sen jälkeen olen pettänyt uudelleen jo kaksi kertaa ja toisen kanssa sitten vähän pidemmänkin aikaa. Niin se vaan on, että viidentoista vuoden jälkeen uusi mies tuntuu vaan niin paljon paremmalta. Ei hän edes varmaan ole taitavampi, isompi tai mitään sellaista. Kiihkoa ja minun huomioonottamista kuitenkin on ihan eri tavalla. Lopeta nyt sitten tällaista kun arki on tuntunut niin harmaalta jo pitkään.



Jostain syystä en edes pode pahempaa syyllisyyttä. Rakastan kyllä miestäni, mutta ei maailma ole mustavalkoinen, elämästä pitää kuitenkin nauttia. En myöskään usko jääväni kiinni, johtuen työstäni jossa liikun ihan toisilla paikkakunnilla ja olen paljon öitä pois kotoa.

Hirveessä kännissä ja seksi parempaa kuin koskaan oman miehen kanssa. Mieti millaista se on sitten selvinpäin!!! Huh! Liittonne sai viimeisen naulan arkkuunsa...

Erehdyin kapakasta komean vieraan miehen sänkyyn viime viikonloppuna huomattavassa humalatilassa. Koskaan ennen en ole miestäni pettänyt.

Tunnen tehneeni aika törkeästi miehelleni, mutta nyt vaivaa sekin, että seksi vieraan kanssa oli todella hyvää. Paljon parempaa kuin mieheni kanssa oikeastaan melkein koskaan.

miksi edes kuvittelette et joku yksi kulli tai pillu pitää tyytyväisenä koko elämän?



ajatko samaa autoa koko ikäsi? käytätkö samoja vaatteita etc. koko ikäsi? unohtakaa ne vitun kirkkojen opit ja naikaa ittennee hengiltä yleensä se vaatii pari kolme vuotta akttivista nussimista ympäri maailmaa kaikkien kanssa ilman kumia..mut vittu sen jälkeen on kyl sit valmis syömään porkkanaa alta päin se on se uuuden jäänitys ei mikää muu...en ite panre samaa luolaa ikinä enempää kuin 3 kertaa sit vittu riittää sen reijän jutut ja hajut aika vaihtaa...

Toivottavasti nyt kuitenkin osaat suhtautua asiaan että se oli once in a lifetime juttu ja tuo kivoja muistoja vielä pitkään. Ei se tarkoita että liittosi olisi huono, kyllä se seksi laimenee joka liitossa ja tilanteet vaihtelee.

No ehkä toistekin käy niin, ei sekään muuta elämänkumppanuuttasi mihinkään. Mieti mikä on elämässä oikeesti tärkeetä ja laita asiat tärkeysjärjestykseen. Ihminen vaan voi himoita, ihastua ja langeta todella helposti. Siitähän elämässä on osaltaan myös kysymyskin.



Sinulla on oikeus olla ihminen ja erehtyäkin. Toivottavasti osaat laittaa miehesikin hairahdukset sitten joskus sen piikkiin, koska ei ne oikeasti muuta mitään. Niin.. -Ellei sitten ole tarvetta erota, sithän se on vaan hyvä oikeutettu syy.

Minusta se ajatustesti menee ensin niin, että toivoisitko että miehesi pettäisi sinua.







Tietysti se seksi vieraan miehen kanssa maistui hyvältä, kun siihen lankesit. Jos jo nyt koet, että maistui niin hyvältä että melkein varmuudella uudelleen aioit pettää niin sitten täydellisessä maailmassa tuossa tilanteessa pitää erota.



Elämä on sellaista, ettei kaikkea voi saada. Yksiavioinen parisuhde on yksiavioinen. Jos koet että mokasit ja tuohon jäi, niin sitten niitä seksin iloja pitää miehen kanssa löytää.



Sitten on ne koulukuntaerot, että pitääkö pettämisestä kertoa vai ei.

Mistä te noita juttuja vedätte, raamatustako? Omistaako joku teidät? Omistatteko te jonkun? Mä oon aina luullut että se olis täällä kiellettyä.



Kylhän se nyt on niin, et tosta tylsyydestä ja kategorisesta uskollisuudesta ei mitään palkintoja loppusuoralla jaeta. Mun mielestä elämästä kannattaa ottaa irti se mikä itsestä hyvältä tuntuu, jos se sit on toi nutturapäätouhu niin sit se on niin. Mut niiden moralisointi jotka valitsevat toisin on aivan turhaa ja älytöntä.



Itellä sen verran kokemusta aiheesta et yli 20 vuotta olin uskollinen koska niin kuuluu olla, vaikka suhteessa oli ristiriitoja ja asioita jotka eivät toimineet tyydyttävästi. Sit päätin et ku riittävän kauan kulunut hellyydettä, et en enää oikeasti ole parisuhteessa enkä missään uskollisuusvelvollisuudessa jota toinen voi käyttää hyväkseen, ja aloin loikkia aidan yli koska kysyntää riitti. Mikään ei ole sen hienompaa kun tuntea olevansa kiinnostava, himottu ja haluttu. Sen tunteen mielestäni jokainen ansaitsee, ja jos ei sitä saa kotoa, se pitää hakea muualta.



Harvoista ratkaisuista olen yhtä tyytyväinen kuin tuosta, ja reilu 25 vuotta jatkunut parisuhde jatkuu edelleen, sekin parempana kuin koskaan kun jaksaa paremmin ymmärtää sen kumppanin pikku puutteita.

t,hra47

Jos puolisot tekevät toisilleen lupauksia, niin kyllä silloin saa luvatusti monopolin toisen kanssa naimiseen. Simppeliä.



Varmasti on (harvoja) tapauksia, joissa se petettykin toteaa, että onpa hyvä, että käy vieraissa, mutta taitaa se suurin syy eroihin olla uskottomuus. Että suurin osa sitä ei hyväksy jostain syystä, vaikka siitä pettäjästä on kivaa pitää puoliso ja sen päälle nautiskella rakastajien kanssa.



Kuten tuossa totesin, niin täydellisessä maailmassa ei pettämisillä sählätä, mutta ei myöskään olla toiseen loppuelämäksi sidottu, jos homma ei pelitä. Avoeron saa aikaan kun muuttaa pois ja avioeron täyttämällä kaksi paperia ja aikaa menee max vuosi ja muuttaa voi jo hetikin. Simppeliä.

Mitähän muita lupauksia tehdään ja oletetaan kaiken säilyvän muuttumattomana seuraavat 50 vuotta, meni miten meni? Raamatun moraalikäsityksistä tollaset houreet on peräisin, eikä siinä mitään jos ne arvot itselleen kokee tärkeäksi. Silloin pitää niiden mukaan elää ja noudattaa. Itse kokemuspohjaisesti vaan havaitsin, ettei siinä oikeestaan ole juurikaan järkeä. Ja eroamisessa olis ollut todennäköisesti vielä vähemmän järkeä kun suhde ja yhteiselo muuten toimii. Nyt ei tarvi kummankaan tuntea itseään hyväksikäytetyksi tai laiminlyödyks, eikä toimia luontoaan tai omia tarpeita vastaan. Voiks täydellisempää enää olla?

t,hra47

Tietysti me kaikki oletamme että hra 47 tekee kaiken avoimesti eli että vaimo tietää asiasta?



Jos ei, niin hra voisi hetken halujensa sijasta miettiä miltä itsestä tuntuisi, jos vaimo panettaisi itseään ympäri kylää vaikka sillä tekosyyllä että "en saa hellyyttä" tai että "puolisossa on pikku puutteita, nyt on pakko pettää voivoi".



Toivotaan että näin käy, hra voi sitten julistaa miten täydellistä elämä on.

Ei ainakaan pidä mitään morkkista asiasta ottaa.



Elämä nyt on tällaista, ei aina heru tyylipisteitä. TArkoitan, että on vähän groteskia että heti perään jouduit ukkosikin kanssa muhinoimaan, voin kuvitella tunteen : D.



Mutta jos vieras oli hyvä ja vielä komea, niin onpa jotain mitä mummona muistella, olkoonkin että moraalisesti vähä hankala tilanne. Ehkä ei kuitenkaan kannata jatkojuttuja kehitellä, voi mennä hankalaksi. Nautinto on tuurikauppaa, sulla oli sopiva humala, sopiva ilta, sopiva jne. Ne ei toistu, ja se jutun toimivuus saattoi riippua kaikesta muustakin kuin vain siitä vastapuolesta.



Jostain syystä itselläkin yhden illan jutut olleet välillä parempia kuin pitkän suhteen seksi. Mutta vaan välillä, joskus ne on ollu tautisen hirveitä.



Miehen hyvännäköisyyttä aliarvioidaan pahasti kiihotuksen lähteenä, liekö rumien miesten keksintöä väittää, että miehessä on tärkeintä huumorintaju ja lompakko.

On siitä varmaan ihan tutkimustuloksiakin, miten ehjä perhe on lapsille hyväksi. En minä ainakaan vaimoni takia ole uskollinen enää, koska petti minua. En kuulu kirkkoon enkä usko mihinkään satukirjoihin.

Raamatun moraalikäsityksistä tollaset houreet on peräisin, eikä siinä mitään jos ne arvot itselleen kokee tärkeäksi. Silloin pitää niiden mukaan elää ja noudattaa.

t,hra47

Sellaista se elämä on... Kai ne sisäänrakennetut vietit ajaa toimimaan suvun jatkamiseksi ja himon riivaamiahan tässä kaikki ollaan :)



Mutta opettele ihmeessä käytämään kondomia jos vielä hairahdat. Henkisesti voisit saada helpotusta ottamalla yhteyttä tuohon mieheen ja tenttaamalla vähän hänen aiempaa käyttäytymistään (tai voihan tuo myös pahentua))



Itse muistan kun hammaslääkäri sohaisi hammastani paikatessaan vahingossa hoituria sormeen sillä poralla. Hoituri oli aivan kauhuissaan ja pyysi minua kanssaan verikokeisiin. Kyllä hän sitten rauhoittui kun labrassa odottaessamme kerroin etten kuulu mihinkään riskiryhmiin ja muutenkin huolehdin itsestäni. Ja labratulokset haihduttivat hänen pelkonsa lopullisesti. Harmittaa vaan kun olin tuolloin niin "untuvikko" etten älynnyt kysyä että "nyt kun meidät on molemmat testattu, niin mitäs tehtäisiin..." :)

m39

tee avoimesti kaikkea, se ei mielestäni ole tarpeellista. Ja suon toki vaimolle samat "oikeudet" kuin itsellenikin, se on sitten täysin hänen päätettävissään miten hän toimii. Ei se asia ole minun vallassani. Nää asiat sitten ajautuu siihen mihin ajautuu, siitä voi tulla ero tai siitä voi olla tulematta. Itse en aio eroa hakea, ja jos sitä ei tee toinenkaan niin sittehän liitto jatkuu tappiin saakka. Mut jos tekee niin sitten tapahtuu jotain muuta. Elämä on mielenkiintoista.

t,hra47

Tämä asia ei lähde mielestä. Tuntuu vaan pahemmalta ja pelkään tosissani tauteja. Miten uskallan olla mieheni kanssa jos tartutan hänet. Vai olenko jo tartuttanut? Testeihinkään ei voi heti mennä.



Ehkä minun pitää olla tuohon toiseen mieheen, en vaan sitäkään halua kun tuntuu että mitähän sitten seura. Taidan olla vähän sekavassa mielentilassa nyt. Ahdistaa.

Annahan nyt olla!



Kun se tempaus jo ahdistaa sua, niin älä nyt enää sählää. Nyt on se hetki elämästäsi, jolloin joudut miettimään tuota uskollisuusasiaa, ja siihen liittyen vaikka sitä, että onko tarpeen altistaa itsensä kohtuuttomille houkutuksille.



Oletko huomannut, että pitkään jatkuneissa parisuhteissa harvoin tehdään sellaisia asioita, jotka antavat puolisolle aihetta huoleen uskollisuudesta? Vastakkaisen sukupuolen edustajia voi olla ystävinä, mutta sillä vain-ystävyydellä ei oikeuteta sellaisia tekoja, jotka loukkaavat omaa puolisoa. Ei siis antauduta tilanteisiin, jossa pohditaan, onko se ja tämä pettämistä. Pidän mahdollisena, että pitkissä suhteissa on käyty läpi juuri tuon kaltaisia tekoja ja ne on joko käsitelty yhdessä tai ainakin toinen on joutunut nuolemaan haavansa salaa ja oppimaan.



Valitettavasti en osaa sanoa, mikä auttaisi välittömästi ahdistukseesi. Testeihin menet, ja jos olet saanut tartunnan, otat siihen toiseen mieheen yhteyttä tasan sen verran, että patistat hänet lääkäriin ja muistutat jokaisen vastuusta tartuntatautien välttämiseksi.



Sanoisinko näin, että kokemuksesi on osa elinikäistä kasvamista. Nytpä tiedät yhden asian. Jos yhä haluat harrastaa seksiseikkailuita, tiedät ainakin, mihin olet pääsi työntämässä. JOs riitti, niin hyvä niin.



Kuten yllä sanottiin, elämä ei ole mustavalkoista. Noin puolet ihmisistä pettää elämänsä aikana. Eivät he siihen kuole, enkä kuollut minäkään. Mutta harkitsemaan se pisti. Sanoisin vielä, että harkinnan tulos voi olla, että nykyisessä parisuhteessasi on puutteita, joista pitää keskustella tai kurjimassa tapauksessa suhde on niin kuralla, että se pitää päättää. Pettäminen on toki teko sinänsä, mutta se on myös oire jostakin. Nyt kannattaisi olla rehellinen edes itselleen ja harkita!

Olin lähellä kertoa miehelleni, mutta nyt olen helpottunut etten tehnyt sitä. Minun täytyy nyt ryhdistäytyä ja yrittää unohtaa koko juttu. Yritän toimia niin kuin asiaa ei olisi koskaan tapahtunutkaan.



Testeihin menen ehti kun suositusajat tulevat täyteen, mutta sille en nyt kyllä voi mitään jos mieheni saa jotain minulta. Kauhea ajatus, mutta en voi sitä estää jos on tapahtuakseen.

jos noin käy ja tollaset on tunnot. Ei siinä tosiaan sitte varmaan muu auta kun unohtaa tapahtunut, olla niinku mitään ei olis käynytkään. Toi ei vaan sit ollut sua varten. Syvään on rakennettu noi syyllisyydentunnot ja moraaliasiat, miehet ovat onnistuneet agendassaan hienosti. Kuitenkin, osa normielämää eikä mitnekään ainutlaatuista et noin tapahtuu, eiköhän siitä yli pääse.

t,hra47

... Testeihin menen ehti kun suositusajat tulevat täyteen, mutta sille en nyt kyllä voi mitään jos mieheni saa jotain minulta. Kauhea ajatus, mutta en voi sitä estää jos on tapahtuakseen.

Voithan estää, jos ei nyt sitten ole jo tuliaisia saanut.

Kerrot vaan, että sori nyt pitää touhuilla muutama kuukausi kortongin kanssa jos et halua hepin mätänevän pois, kun mamma sattui jakamaan paljaaltaan satunnaiselle vastaantulijalle.

Mietippä sitä, jos miehesi saa sinun välitykselläsi jonkun elinikäisen seuralaisen; pahimmassa tapauksessa HIV:n. Minkälaisen arvelet suhtautumisen olevan silloin; jättääkö henkiin?

Tai jos sinulta sitten muutaman kuukauden kuluttua löytyykin jotakin vaikka lievempääkin.

Miten ajattelit asian hoitaa? Kysymällä kulta - kirveleekö sinua kustessa? Pitäisiköhän sinun käydä tauti testissaä!

ei kun menoksi vaan. ehkä oma ukkosikaan ei saanut HIV:tä. Sinusta ei niin ole väliä.