Akateemiselle äidille kotiäitiys on riski heti valmistumisen jälkeen

Minä opiskelin kokopäivätyön ohella. Kotiäitinä taas tein töitä.

Meillä sekä minä että mies olemme tehneet aika hyvät virkamiesurat. Se on vaatinut kovasti opiskelua esim. kun lapset nukkuvat ja vuoron perään joustoja toiselta. Mutta aina on päässyt koulutukseen tai työmatkalle, jos sitä on oikeasti tarvinnut.

Minulle ei pelkkä äitiys riitä. Miehelleni ei pelkkä isyys riitä. Me haluamme hyvät urat ja kyllä se onnistuu. Se vaatii vain aika paljon järjestelemistä ja rationaalista ajattelua.

. Nainen ei tajua että elämä on valintoja ja jostain on tingittävä, joko perhe-elämästä tai urasta. Kumpaakin ei voi täydellisyydessään saada, vaikka naistenlehdet väittäisi mitä.

suojatyöpaikoista, vaan oikeasta työnteosta.

Tervetuloa kokeilemaan.

Olen oikeassa työelämässä. En elättinä.

Meillä sekä minä että mies olemme tehneet aika hyvät virkamiesurat. Se on vaatinut kovasti opiskelua esim. kun lapset nukkuvat ja vuoron perään joustoja toiselta. Mutta aina on päässyt koulutukseen tai työmatkalle, jos sitä on oikeasti tarvinnut.

Minulle ei pelkkä äitiys riitä. Miehelleni ei pelkkä isyys riitä. Me haluamme hyvät urat ja kyllä se onnistuu. Se vaatii vain aika paljon järjestelemistä ja rationaalista ajattelua.

. Nainen ei tajua että elämä on valintoja ja jostain on tingittävä, joko perhe-elämästä tai urasta. Kumpaakin ei voi täydellisyydessään saada, vaikka naistenlehdet väittäisi mitä.

Noh, ei millään pahalla, mutta kyllä "virkamiesura" on jotain ihan muuta kuin ura yritysjohdossa. Jälkimmäiseen eih ihan 36 h 15 min työviikko riittää.

Epäilemättä uskot olevasi oikeassa. Onneksi virkamies tietää tämän(kin) paremmin! Mutta eipä siitä sen enempää.

Noh, ei millään pahalla, mutta kyllä "virkamiesura" on jotain ihan muuta kuin ura yritysjohdossa. Jälkimmäiseen eih ihan 36 h 15 min työviikko riittää.

Me kaikki tiedämme jo, mikä on virkamiesten "työpanos".

opiskeluaikana.



Silloin ehtii saada ajoissa perheen ja syntymän rasitus jää nimenomaan opiskelulle - ei työpaikalle tai uralle.



Samoin kun lapsi pitää laittaa päivähoitoon, opiskelijoille etu on maksuton. Samoin jos joutuu aloittamaan ekassa työpaikassa hieman pienemmällä palkalla, niin on hyvät mahdollisuudet saada tukea ja ura lähtee kuitenkin käyntiin.



Me muut maksetaan 250-300 euroa kuussa päivähoitomaksuja. Se on iso raha keskituloisellekin, etenkin jos lapsia on enemmän.

kun olin saanut maisterinpaperit. Nykyään mulla on kolme lasta. Oman alan töitä olen silti tehnyt aina, myös äitiysvapaiden välissä.

Kukas ne lapset sitten hoitaa kun äiti opiskelee? Isovanhemmat vai?

Opintoaikaan uppoaa hyvin kotiäitivuodet, työnantajat ymmärtää opintojen aikaisen vähäisen työkokemuksen, kun lapset on hoidettu samalla.

Joku voisi kertoa tuohon ratkaisun.

Kukas ne lapset sitten hoitaa kun äiti opiskelee? Isovanhemmat vai?

Opintoaikaan uppoaa hyvin kotiäitivuodet, työnantajat ymmärtää opintojen aikaisen vähäisen työkokemuksen, kun lapset on hoidettu samalla.

Joku voisi kertoa tuohon ratkaisun.

Voi tenttiä, joku hoitaa luennon aikana (ystävä, lastenhoitaja, lapsiparkki, mummo, päiväkoti, perhepäivähoitoaja, mml-hoitaja), iltaopinnot, puoliso hoitaa opintojen aikana.

Käytännössä olen esim. lukenut tenttiin klo 23-01, kun lapset ovat nukkuneet, päiväunien aikaan kirjoittanut esseetä ja bussimatkalla tehnyt lukujärjestystä.

Kukas ne lapset sitten hoitaa kun äiti opiskelee? Isovanhemmat vai?

Opintoaikaan uppoaa hyvin kotiäitivuodet, työnantajat ymmärtää opintojen aikaisen vähäisen työkokemuksen, kun lapset on hoidettu samalla.

Joku voisi kertoa tuohon ratkaisun.

Voi tenttiä, joku hoitaa luennon aikana (ystävä, lastenhoitaja, lapsiparkki, mummo, päiväkoti, perhepäivähoitoaja, mml-hoitaja), iltaopinnot, puoliso hoitaa opintojen aikana. Käytännössä olen esim. lukenut tenttiin klo 23-01, kun lapset ovat nukkuneet, päiväunien aikaan kirjoittanut esseetä ja bussimatkalla tehnyt lukujärjestystä.

No ei kyllä oo kovin tehokasta opiskelua, jos max muutama tunti päivässä aikaa käyttää siihen opiskeluun, mut ehkä se luonnistuu parikymppisiltä:) Täällä yks ikäloppu vaan haaveilee uusista opinnoista, mutta taisi mennä aiheen sivu:)

onko hyvä idea opiskella niska limassa lukiot ja korkeakoulut läpi ja sitten jäädä kaiken jälkeen kotia hoitamaan, kun ehkä vähemmän kouluttautunut mies jatkaa "uraansa".



Nainen on saattanut olla lisäksi alalla, jossa osaamista pitäisi päivittää ja ylläpitää kotiäidiksi heittäytymisen sijaan.



Mies voi myös ajaa naisen kotiin kunnioittamatta tämän halua edistaa uraansa. Kieltäytymällä oman perhevapaansa hyödyntämisestä jne.



Näitä näkee. Naisen elämä ja lahjakkuus voi tärvääntyä hyvinkin äkkiä. En vähättele äitiyttä, mutta lapset ovat pieniä vain hetken, ja on viisasta miettiä hyvissä ajoin, mitä nainen sen jälkeen elämällään tekee.



t. perhetyöntekijä

on monta lasta, kannattaa miettiä onko yliopisto-opiskelu (ai valmista mihinkään ammattiin suoraan) ollenkaan järkevää.



Esim. aloittaa opiskelut vähän vanhempana (yli 20v), ei ole tehopakkaus vaan tosiaan on kotona lasten kanssa eikä siis saa opintoja edistettyä lasten ollessa pieniä.



Jos tekee useamman lapsen putkeen, valmistuminen saattaa venyä 40 vuoteen. Todennäköisyys saada alan työpaikka on vähäinen.



Paljon järkevämpää olisi olla vaikka kaupassa töissä, jolloin saa lasten ollessa pieniä esim. maksetut kesälomat, maksetut äitiyspäivärahat, sekä tietysti lasten välissä palkkaa.



Kun sinne kaupan kassalle joutuu sitten valmistumisen jälkeen kuitenkin.



Aikamoinen taloudellinen uhraus se opiskelu on, jos ei koskaan pääse alan töihin (eikä ne akateemiset työpaikatkaan aina niin hyvinpalkattuja ole).

En suosittele lapsia opintojen aikana. Parempi hoitaa opinnot loppuun tehokkaasti ja reippaalla aikataululla. Opintojen aikana kannattaa myös etsiä oman alan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Nämä ovat usein muilla paikkakunnilla ja niiden perässä on helpompi muuttaa kun ei ole perhettä riesana.



Kun on valmistunut nuorena, ehtii tehdä töitä muutaman vuoden ennen lapsia ja saada näin jalka työmarkkinoiden oven väliin.

toimi hyvin. Sain vakiviran 6kk valmistumisesta



MUTTA kyllä oli taloudellisesti kituuttamista, gradu oli tosi tuskallinen tehdä öisin lasten nukkuessa ja näin jälkiviisaana voi miettiä, olisiko ex ollut valmiimpi vanhemmuuteen, jos olisi elelty kahdestaan ensin vuosikymmen lisää.

Kotiäitiys on ihan hyvä juttu, jos sitä haluaa, mutta kannattaa maisteriksi valmistuneiden äitien hankkia vähän työkokemusta ennen kotiäitysvuosia. Olen vastaanottanut paljon työhakemuksia 30+ naisilta, jotka eivät ole tehneet juurikana oman alan töitä valmistumisen jälkeen. Se johtaa sitten aika huonoon tilanteeseen työmarkkinoita ajatellen. Vaikka itse olen erittäin lapsimyönteinen, en tietysti voi esim. virkaan valita ihmistä, jolla ei ole työkokemusta, jos hakijoissa on kokeneempia. Oikeuteenhan siinä päädyttäisiin. Vaikka kuinka symppaan tilannetta, pakko siinä on ajatella työnantajan etua. Tehkää naiset töitä ennen kuin alatte tehdä lapsia. Tai, jos selviätte muutaman vuoden kituuttamalla, tehkää lapset opintojen ohessa, mutta älkää antako kuitenkaan sen valmistumisen venyä hirveästi yli kolmenkymmenen. Nämä yleisinä vinkkeinä. Tilanteet ovat tietty erilaisia. Mutta esim. valtiolle hyvääkään tyyppiä ei voida palkata, jos työkokemus puuttuu.

jos sitä työkokemusta ei kuitenkaan ole?



Ei sillä, ymmärrän, mitä sanot, mutta joka tapauksessa on vaikea päästä alkuun, huolimatta siitä että onko siinä välissä niitä lapsia tai mitä tahansa.

Mun on vaikea ymmärtää miksi niin monet valmistuvat vasta kolmekymppisinä. Kyllähän maisterin tutkinnon saa kevyesti tehtyä 3-5 vuodessa, silloin ollaan reippaasti alle 30-vuotiaita, vaikka välissä olisi ollut välivuosiakin. Sitten ehtii olla töissä ja silti saada lapset kolmekymppisinä, vai mitä?