Kauhea vauvakuume - vai onko?? Tunne haihtuu kun juttelen negatiivisesti suhtautuvan ystävän kanssa

Haikailen esikoiselle leikkikaveria, tuntuu että aika olisi yrittää toista lasta. Pyörin näillä sivuilla, haikailen raskausmahoista ja luen synnytyskertomuksia.. olen jopa kaivellut esikoisen ekoja vaatteita esiin... kunnon vauvakuume siis oireilee ja kuplii sisälläni.



Mutta kun juttelen erään ystäväni kanssa, tunne haihtuu ja vain ahdistaa että "täytyykö" toinen lapsi tehdä. Ystävä on vannoutunut yhden lapsen äiti, ei haluaisi missään nimessä toista ja tuo asian todella voimakkaasti esiin. Mikä on ihan ok, mutta miksi tämä vaikuttaa niin vahvasti minuun? Näiden tapaamisten jälkeen olo on sekava ja yritys jopa ihan konkreettisesti siirtyy seuraavaan kuuhun.



Olenko sittenkään valmis uuden lapsen tuloon? :/