Ettekö ihan oikeasti lainaa siskon tai veljen perheelle lastentarvikkeita???
En IKINÄ olisi kehdannut pantata vauvatarvikkeita varastossa, kun sisareni perhe sai esikoisen silloin kun emme vielä olleet varmoja, onko lapsilukumme täynnä.
Kommentit (37)
Minä ANNOIN pois en lainannut.Siskoilleni ja veljelle.
mutta aloittaja kysyikin lainaatteko,jos ETTE TIEDÄ onko LAPSILUKU TÄYNNÄ?
Ja siellä ne on käytössä. Itselleni sitten hommasin uusia koska sain lisää lapsia.
Minua ei haittaa jos joku ei anna minulle tavaroitaan. Olen mielestäni vastuussa siitä että hankin ne tavarat kuin odotan että saan jostain.
En vaatinut tavaroitani takaisin kun niitä tarvitsin mutta minusta kannattaa muistaa ettei niitä välttämättä saa takaisin kun itse tarvitsee.
Jokainen on kuitenkin vastuussa itse perheestään ja hankinnoistaan. Miksi minun pitäisi hankkia syöttötuoleja ja vaunuja vaan koska ne on sitten toisella lainassa kun niitä itse tarvitsisin?
Lainaaminen on jees, muttei se saa olla itsestäänselvyys.
sillä ajatuksella, että näillä mennään ja toiveissa oli kaksi lasta. Olisi ollut todella älytöntä antaa hankkimamme tavarat pois ensimmäisen lapsen kasvettua pois niiden käytöstä. Tarkoitus on, että pikkusisarus käyttää niitä hetken päästä.
Mun mielestä on sitten taas hulluutta, ettei säästä pikkusisaruksille samoja tavaroita, vaan sitten pitää taas hankkia uudet! Jotain vauvakeinua yms. mikä ei kulu mihinkään niin lainaan toki, mutta en esim. 1-vuotiaan hyväkuntoisia kenkiä, jotka haluan pitää ihan vaan perhepiirissä ja jotka vielä tässä kunnossa menevät seuraavalle kävelemään opettelevalle.
Veljen vaimo ei ole niitä, jotka huiolehtivat tavaroista.
omille tai miehen sisaruksille ja kavereille.
Miksi ihmeessä kannattaa säilyttää hyvää tavaraa kaapissa?
Jotkut vaatteet olen säilyttänyt muistoksi, muut saa mennä.
Jos joskus teemme/saamme iltatähden, ostamme hänelle tarvittavat tavarat kirppikseltä tai kaupasta tai saamme kavereilta.
Mun siskolta ollaan saatu eniten ja ollaan sitten vuorostaan makseltu jotain lomajuttuja tms.
Siiis toki säästin pari vaatetta muistoksi.
Lapsiluvun piti jäädä tosin yhteen, mutta kuopus sitten ilmoittelin tulostaan. Kirpparilta ja kavereilta sitten ostelin tarvikkeet hänelle.
Joitakin olen jo ehtinyt antaa esim. joulupatakeräykseen (tai siis pelastusarmeijalle ylipäänsä). Joitakin säästelen koska siskoni ja hänen miehensä suunnittelevat lapsen hankintaa, jolloin sitten annan tarvikkeet ilmaiseksi siskolleni. Ihan jo siitäkin syystä, että siskoni on ollut korvaamaton apu viime vuosina.
mitään emme lainanneet, siitä tulee vaan turhaan paha mieli.
Muksut niin samanikäisiä, että sitten olisi pitänyt itselle uudet hankkia jos omat antaa pois. Ei olla osattu suunnitella.
niin pienellä ikäerolla että ei annettu.
Tosin lahjoitin pois kaiken sitten kun ei tarvittu enää. Vaatteet, turvakaukalo, pinnasänky, kumpparit, haalarit sun muut. En todellakaan rupea lainaamaan kellekkään koska takasin saamisesta ei ole takuuta. Toki olen säästänyt niitä ihanimpia mutta kaikki muut olen antanut ihan ilmaiseksi tai sitten veloittanut pullakahvit tavaroista :D
Muksut niin samanikäisiä, että sitten olisi pitänyt itselle uudet hankkia jos omat antaa pois. Ei olla osattu suunnitella.
niin pienellä ikäerolla että ei annettu.
Tosin lahjoitin pois kaiken sitten kun ei tarvittu enää. Vaatteet, turvakaukalo, pinnasänky, kumpparit, haalarit sun muut. En todellakaan rupea lainaamaan kellekkään koska takasin saamisesta ei ole takuuta. Toki olen säästänyt niitä ihanimpia mutta kaikki muut olen antanut ihan ilmaiseksi tai sitten veloittanut pullakahvit tavaroista :D
tällä hetkellä varastossa joita jo muutama on kysellyt ja selvästi vähän vetäneet herneet nenuun kun sanoin ettei anneta/myydä/lainata niitä. Tämä johtuu ihan siitä että nyt on käytössä tuplat ja ens kesänä esikoinen ei varmaan enää rattaissa istu niin ne yhdenistuttavat tulee kuopukselle käyttöön.
Sai lainaan käyttövaatteet, jotka saa vaikka mennä pilalle. Aarteet säilytin meillä.
Lainattu sitteri, turvakaukalo ja hoitopöytä jos ei olla itse tarvittu miehen siskolle, ja kun itse tullu tarve niin tietty saatu takas. Yksikin turvakaukalo ja hoitopöytä mennyt meijän 3 lapsel ja serkkujen 2 lapsel kun kaikki dyntyneet juuri vuoden välein käytännössä.
ko perheessä eletään niin hirveässä saastassa ja ryysteessä että en ikimaailmassa ottaisi niitä tavaroita takaisin vaikka lisäännyttäisiinkin vielä
Olen antanut vaikka kuinka paljon tavaraa ilmaiseksi eteenpäin. Jotkut vaunut olen myynyt tosi halvalla.
En siis itse ole halunnut mitään lainaan sen jälkeen, kun otin eka lapselle yhden suvun vauvan turvaistuimen lainaan. Se oli ollut vaikka kuinka monella jo sitä ennen. Sitten vyön lukot hajosivat. Tietysti ostin uudet lukot ja samalla omalle vauvalle toimivan istuimen. Uudet lukot maksoivat melkein yhtä paljon kuin se uusi istuin. Eli halvemmalla ja ilman stressiä olisin selvinnyt heti omalla istuimella.
Sitten kerran yksi tuttavapiiriin kuuluva halusi myydä risan (päälliset rikki) istuimen meille. Jouduin sen ostamaan ja maksamaan melkein uuden hinnan. Nyt joku tulee ihmettelemään miksi 'jouduin', no siis hyvää hyvyyttäni kun en kehdannut kieltäytyä.
Olen siis katsoinut helpoimmaksi tavaksi ostaa mitä tarvitsen ja antaa pois sitten kun en tarvi. Ei tarvitse kenenkään pahoittaa mieltää.
Meillä kiertää tavarat. Ei varsinaisesti lainata, vaan annetaan. Saimme siis siskoltani ja miehen siskolta kaikenlaista ja olemme laittaneet eteenpäin toiselle siskolleni.
Jos saamme joskus toisen lapsen varmaan saamme siskoltani takaisin antamiamme (turvakaukalo, leluja, vaatteita) ja lisäksi heidän itsensä ostamia.
Jos joku vaate tai lelu kuluu, niin sitten kuluu. sellaista se, elämä!
Olen säästänyt joitain leluja ja vaatteita muistoksi, niitä en anna, samoin jotain suosikkivaatteita, jos tulisi toinen joskus. Kaikki, jotka olen antanut eteenpäin, ovat sellaisia että ei harmita, jos eivät tule takaisin
Opin yhdestä sitterinlainuskerrasta, että kaikki eivät kohtele tavaraa samalla kunnioituksella kuin itse teen.
Mä olen antanut pois tai myynyt todella nimellisellä hinnalla. Lainaan en anna. Siitä ei hyvää heilu. Vaatteet kuluu, tavarat kuluu. En halua ensin maksaa täyttä hintaa esikoisen kohdalla siitä, että saan tokalle lapselle kulunutta kirppistasoista skeidaa käyttää.
Reilumpaa on antaa tai myydä.
takasin ei ole palautunut vaikka lapsikin kai kohta viis vuotta.
mutta sitten kun meillä olisi ollut niille tarvetta, niin emme saaneetkaan kaikkea takaisin kun heillä oli niille vielä käyttöä. Yhdet yhdistelmävaunut annoin lainaan - sisko toi ne takaisin ja valitti, että menivät rikki (työntöaisan pehmusteeseen oli tullut halkeama...). Ja pyysi samaan hengenvetoon meidän uusia yhdistelmiä lainaan (jotka oli siis pitänyt ostaa kun ei saatu näitä lainaamiamme vaunuja takaisin ja olivat meidän 3kk ikäisen vauvan käytössä...).
Eli nykyään annan vain sellaisia vaatteita/tavaroita, joita en tarvitse takaisin. Parin ystäväni kanssa meillä sen sijaan on hyvin toimiva kierrätysrinki.