On vähän alkanut tuntua siltä, että päiväkodeissa on todella huonot välit ja ilmapiiri

Eli kyllä poikkeuksiakin on!

valitettavasti.

osaamattomasta esimiehestä

Tai liian rankoista työolosuhteista!

Tuntemani nuori nainen työskenteli lukion jälkeen sijaisena eri päiväkodeissa pääkaupunkiseudulla. Tarkoitus hänellä oli opiskella lastentarhanopettajaksi.



Tämä välivuosi järkytti tätä lapsirakasta nuorta niin, ettei voinut mennä tätä alaa opiskelemaan. Naiset olivat tosi kovia ja kylmiä pikkulapsia kohtaan: huutoa, karjumista, ilkeilyä ja ne ruokailut!!



Eräskin parivuotinen itki aina aamuisin lohduttomasti. Kun tämä nuori sitten otti syykkiin ja jutteli nätisti alkoi päivä paremmin ja lapsi söikin ja jopa hymyili. Aamuisin aina ensimmäisenä etsi katseellaan tätä nuorta. Siitäkös ei tykättykään semmoista hemmottelua -turhaa! Antaa huutaa!



Kun eräs rääväsuu huutajahoitaja sanoi nuorelle, että sinustakin tulee pian samanlainen siihen loppui koko sijaisuuksien teko. Ei tullut samanlainen.

pääkaupunkiseudun päiväkoteja sekä julkisia että yksityisiä, myöhemmin siirtyi Ouluun. Arki noissa paikoissa ei ollut lastenkannalta hääviä. Videot pyörivät, tädit touhuavat keskenään, lapsia ei auteta kuten kuuluisi, heitä ei myöskään kuunnella. Arat, hiljaiset, osaamattomat lapset ovat surkeimmassa asemassa. Lapset puetaan ulos summittaisesti - siksi paleltumisia ja vilustumisia on jatkuvasti.

Varmaan siinä miten toimintaa organisoidaan. Mutta ei esimies voi muuttaa katkerasta, paatuneesta, ilkeäsydämisestä, emälaiskasta ja yksinkertaisesta hoitajasta iloista ja ajattelevaa, lapsia kunnioittavaa ja rakastavaa hoitajaa. Kukaan ei voi. Kyllä se on ihminen itse joka voi vuorovaikutustilanteissa omaan käytökseensä ja sanomisiinsa vaikuttaa olipa meteliä, painetta tai palkan pienuutta taakkana.