Lasten suusta ei nyt niin kauhean usein tule kovin hauskoja juttuja.

Min ätykkään ihmisistä ylipäätään, ja lapsista suurimmasta osasta, ja kaiken maailman "söin tänään siis ihkua sushia"-päivitysten lomassa lasten suusta-jutut menee ihan täysin.

Jotka kyllä yleensä liittyy jotenkin käsillä olevaan tilanteeseen. Kirjoitettuna ja kerrottuna ne ei välttämättä aina kuulijoille/lukijoille avaudu.



Ainakin oman lapsen verbaalinen taiturointi joskus ihan ihmetyttää; mistä kummasta se tuommoisenkin sanan tietää. Ja se uteliaisuus, jolla lapset maailmaan suhtautuvat. Jos vain on korvat auki niin kuulee niin hienoja pohdintoja elämästä ja olevaisuudesta, ettei siihen moni aikuinen kykene.