Mies ei sitoudu
Mitä tekisit, jos miehesi sanoisi sinulle, ettei pysty sitoutumaan 100% suhteeseenne, mutta haluaisi silti olla kanssasi. Pystyisitkö olla hänen kanssaan?
Kommentit (12)
Mä olen sitoutumiskammoinen, häiden vastainen, helposti ahdistuva ja vapaa sielu.
Mies ei välitä, vaan tietää mun olevan ihan riittävän sitoutunut, jotta tästä tulee jotain hienoa.
Uusliittoa harkitsemme todella vakavasti. Mulla vaan ei ole tarvetta muuttaa asioita.
Meillä itse asiassa kumpikaan eivät usko sitoutumiseen eikä lupauksiin "yhdessä kunnes kuolema erottaa". Olemme yhdessä päivä kerrallaan, ja molemmat ovat jatkuvasti täysin vapaita lopettamaan suhteen niin halutessaan ilman että toinen siitä voi syyllistää.
Itsenäisiä aikuisia ihmisiähän olemme ja pärjäämme niin henkisesti kuin fyysisestikin myös ilman toisiamme. Ja jos tosiaan alkaisi jommallakummalla olo olla suhteessa huono tai kaipaisi muuta niin miksi ihmeessä sellaiseen rakastamansa ihmisen kahlita haluaisi, sanomalla että sinun täytyy nyt olla mun kanssa vaikka rakastatkin naapurin Lauraa, koska olet *sitoutunut* minuun? Ei, kyllä vapaita ollaan ja halutaan olla.
Olemme olleet yhdessä päivä kerrallaan jo 14 vuotta ja lapsiakin on 2 kpl.
Mutta jos perhettä haluaisin, en jatkaisi tuollaisen miehen kanssa.
Mitä ylipäätään tarkoitetaan 100% sitoutumisella? Avioitumista? Uskoa yhteiseen vanhuuteen? ...onko yksikään suhde todella varma?
Toki olisi hyvä olla halu saada homma toimimaan pitkälläkin tähtäimellä, jos lapsia on tarkoitus saada.
onko pakko mennä naimisiin? onko pakko hankkia rinkuloita vanhanaikaisesti sormiin?
Jos olette yhdessä olette yhdessä. miksi se ei riitä naisille?
ootte yhdessä, ei siihen tarvita mitään ulkopuolista instituutiota julistamaan yhdessä oloa.
loppujen lopuksi on vain te ja se mitä tunnette toisianne kohtaan. minä miehenä ahdistuisin tuollaisesta.
Kaikki oli niin maan pirun hyvin muutoin, mutta miehellä oli koko ajan toinen jalka ovenraossa. Kuvioon ei missään vaiheessa liittynyt muita naisia, meillä oli hurjan hyvä suhde ja viihdyimme yhdessä, mutta jos ei se täysin riitä toiselle, niin ei tarvitse riittääkään. En jatkanut. Enkä siis heti vaatinut mitään sitoumuksia, mutta kun 2 vuoden seurustelun jälkeenkään ei voi sanoa mitään tulevasta, niin antaa mennä sitten vaan.
että itsellä oli siis haaveissa perheen perustaminen. En minä miestä siihen painostanut, kyselin vaan että onko valmis siihen vai vieläkö tarvitsee miettiä, kun tähänkään ei tullut ikinä oikein mitään vastausta, niin päätin etsiä toisen miehen, joka olisi siihen valmis, ettei mun tarvitsisi ketään väkisin pidellä.
onko pakko mennä naimisiin? onko pakko hankkia rinkuloita vanhanaikaisesti sormiin?
Jos olette yhdessä olette yhdessä. miksi se ei riitä naisille?
ootte yhdessä, ei siihen tarvita mitään ulkopuolista instituutiota julistamaan yhdessä oloa.loppujen lopuksi on vain te ja se mitä tunnette toisianne kohtaan. minä miehenä ahdistuisin tuollaisesta.
Samoja tuntemuksia. Eikö yhdessä eläminen riitä?
onko pakko mennä naimisiin? onko pakko hankkia rinkuloita vanhanaikaisesti sormiin?
Jos olette yhdessä olette yhdessä. miksi se ei riitä naisille?
ootte yhdessä, ei siihen tarvita mitään ulkopuolista instituutiota julistamaan yhdessä oloa.loppujen lopuksi on vain te ja se mitä tunnette toisianne kohtaan. minä miehenä ahdistuisin tuollaisesta.
Samoja tuntemuksia. Eikö yhdessä eläminen riitä?
Koska suomennettuna tuo tarkoittaa sitä, että mies ei pidä sinua mitenkään erityisenä, vaan tietää, että jossain odottaa joku parempi, mutta olet ihan kivaa seuraa ja sinulta saa säännöllisesti pesää. Etkä voi edes valittaa sitten kun mies jää kiinni pettämisestä tai jättää sinut tekstiviestillä, koska siihenhän sinä suostuit.
Se, ettei kukaan voi vannoa sataprosenttisesti ettei koskaan löydä toista tai jätä, ei tarkoita sitä, etteikö voisi sanoa, että HALUAA sitoutua. Naimisiin ei myöskään tarvitse mennä, mutta voi silti olla sitoutunut toiseen. Jos nyt jo tietää, ettei toinen ole tarpeeksi tärkeä, niin ei se tilanne tule muuttumaan myöhemminkään.
toisiimme. Toisin sanoen vain tapailemme, emme seurustele. Se on se, johon minun on tyytyminen tällä hetkellä, tai sitten jatkan matkaani. Toistaiseksi olen vielä tässä "suhteessa" koska rakastan miestä.
toisiimme. Toisin sanoen vain tapailemme, emme seurustele. Se on se, johon minun on tyytyminen tällä hetkellä, tai sitten jatkan matkaani. Toistaiseksi olen vielä tässä "suhteessa" koska rakastan miestä.
tuhlaa aikaasi tuollaisessa suhteessa, jälkikäteen se vain kaduttaa. En usko että rakastat miestä, olet vain riippuvainen. Ei kukaan voi oikeasti rakastaa sellaista, jolta ei saa vastarakkautta.
Kaikki oli niin maan pirun hyvin muutoin, mutta miehellä oli koko ajan toinen jalka ovenraossa. Kuvioon ei missään vaiheessa liittynyt muita naisia, meillä oli hurjan hyvä suhde ja viihdyimme yhdessä, mutta jos ei se täysin riitä toiselle, niin ei tarvitse riittääkään. En jatkanut.
Enkä siis heti vaatinut mitään sitoumuksia, mutta kun 2 vuoden seurustelun jälkeenkään ei voi sanoa mitään tulevasta, niin antaa mennä sitten vaan.