Alkuraskaus, päässä kysymyksiä ja mietteitä tulevasta

Mä liityin vastaavassa tilanteessa helistin.fi-sivustolle, kun löysin sieltä keskustelupalstalta samassa kuussa synnyttävien äitien ryhmän. Siellä sitä sitten keskusteltiin oireista ja hankinnoista pitkin odotusta.

Hei!

Älä suotta huolehdi. Ehdit vielä saada rutkasti varmuutta ennen vauvan syntymää. Itse odottelen parhaillaan toista lasta kahden vuoden yrityksen jälkeen ja haaveilu vaunuista sun muista on huipussaan kun sille viimein on tarvetta. Vielä en uskalla asiaa muualla levitellä, mutta onneksi on näitä keskustelupalstoja, joilta löytyy vertaistukea yllin kyllin. Omaa haaveilua hankaloittaa se, että työskentelen lastentarvikkeiden parissa ja töissä pitäisi pitää asia vielä salassa toistaiseksi.

Huolenaiheesi ovat täysin ymmärrettäviä, mutta uskon, että pärjäät lapsen kanssa loistavasti. Monella ei ole mitään kokemuksia pienistä kun rupeavat odottamaan esikoistaan.

Onnea odotukseesi!

Minustakin ajatuksesi kuulostavat normaaleilta. Mä muistan kanssa ajatelleeni just sitä, että kuinkahoitaa vauvaa. Ne vaippojen vaihdot jne. on kyllä ihan jäävuoren huippua tai jotenkin toissijaista. Kuka tahansa oppii vaihtamaan vaipan ja se opetetaan sairaalassakin. Paljon isompi asia oli rakkauden syttyminen pientä vauvaa kohtaan. Ajatukset muuttuivat, ennen lapsia sitä ajatteli aina ensin minä, minä, lasten syntymän jälkeen sitä ajattelee me, me (siis lapsi ja vanhemmat).



Minusta on hyvä kuulostella tunteitasi ja toimia sen mukaan. Voithan ostaa vaikka nyt jo vaikka myssyn tai sukat, tai vaikka kutoa jotain jos se tuntuu tärkeälle. Samoin voit hankkia kirjastosta kirjoja.



Minäkin pitäisin raskauden vielä salaisuutena, koska keskenmenomahdollisuus on olemassa. Toki asiat voivat mennä huonosti missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta ensimmäisellä kolmanneksella todennäköisyys on suurin.



Mäkin suosittelen liittymän johonkin kuukausiryhmään esim. just helistimen sivustolla.



Kolmen äiti

Itse en uskaltanut ihan alkuvaiheessa tehdä hankintoja mutta kyllä katse hakeutui vauvojen vaatteisiin ja tavaroihin kun niitä kohdalle sattui.



Vauvaa oppii kyllä käsittelemään, harjoitusta tulee rutkasti sitten kun nyytti on käsissä =).Luonnollista sitä on miettiä, mutta huoli on kuitenkin sinällään turha. Ennen omaa lasta vastasyntyneet vaikutti ainakin minusta paljon hauraammilta kuin mitä sitten oikeasti ovat (vaikka hauraita ovatkin =P)



Kroppa tosiaan muuttuu jonkin verran ja raskauden aikana ehtii tulla monenlaisia tuntemuksia ja oloja jotka ei ole entuudestaan tuttuja. On hyvä käsitellä sitä mahdollisuutta, että keho voi raskauden ja synnytyksen (ja mahdollisen imetyksen) jälkeen olla erilainen kuin ennen - toisaalta ainakin itselleni tuli yllätyksenä, miten vähän pysyviä muutoksia tapahtui.



Itse nautiskelin tavallaan siitä alkuvaiheesta kun kukaan muu kuin puoliso (ja muutama muu tosi läheinen) tiesi asiasta - ihanan kutkuttava oma tärkeä salaisuus oli menetetty sitten kun asia tuli laajemmin tietoon.



Hyvää raskausaikaa!

Onneksi olkoon! Itsellänikin on toinen lapsi haaveissa. Alkuraskauden tuntemuksiksi mielestäni normaaleja ja samoja kuin minullakin oli. Vauvan hoidosta ei kannata ottaa etukäteen stressiä, se tulee tapahtumaan luonnollisesti ja hyvin. Äidit on kuin tehty siihen. Tottakai aluksi voi olla hieman ihmettelemistä mutta kaikki lähtee pian rullaamaan vauvan syntymän jälkeen. Nyt kannattaa ennemminkin keskittyä omaan hyvinvointiin fyysiseen ja psyykkiseen. Liiku, syö hyvin jne. Myös odottamattomia psyykkisiä muutoksia ja ajatuksia voi tulla vastaan. Niistä kannattaa puhua neuvolassa.