14v ei tee mitään muuta, kuin vittuile

valitettavaa löytyy, mutta ei se tarkoita minua lytätä, enkä minä tietenkään lapsen puheista lyttäänny - on sen verran itsetuntoa.



Minä kyllä vaadin, että minulle puhutaan kauniisti. EN tietenkään piiskaamalla enkä rangaistuksilla, vaan yksinkertaisesti sanomalla, että "en halua, että minulle puhutaan noin". TUlos on, että yleensä minulle puhutaan suhteellisen kohteliaasti, vaikka poika ei tosiaan ole mikään kasipuolen keskiarvon voittaja, vaan lähinnä taistelee siellä nipin napin seiskan tienoilla.



TÄstä huolimatta en todennäköisesti olisi ottanut itseeni ap:n lapsen sanoista. Totuushan on, että harvoin sitä lähihoitaja ruotsia tarvitsee ja todennäköisesti siihen ammattiin on lähinnä tarvittu ihan muuta osaamista. Ap on siis "pötkinyt" jollain ihan muulla kuin ruotsin osaamisella. Minä olen tämän tapaiset tilanteet kääntänyt niin, että on yhdessä pohdittu, minkätyyppistä osaamista tarvitaan niissä ammateissa, joita lapseni on pitänyt itselleen mahdollisina - ja tietysti minun omassa ammatissani. Kasiluokkalaisina nämä ovat puheenaiheita, jotka kaipaavat vähän enemmän konkretiaa kuin opontunneilla saa.

tuo 8,6, sekö on jotenki erikoisen hyvä?



Oletettavasti jos alat vaatimaan anteeksipyyntöä ja selitystä puheelle, et saa muutakuin lisää vittuilua takaisin. Kannattaa odottaa johonkin toiseen hetkeen, jolloin senaikainen ärsytys on kadonnut, ja asiasta voi puhua normaalisti.

Itse olen hänelle sanonut, ettei hänenkään koulunumeroilla pitkälle päästä.



Lukuaineet ovat ysin tasoa, mutta fysiikka, kemia ja matematiikka ovat juuri ja juuri sen 5.



Hän haluaisi olla juristi, mutta olen sanonut, ettei hänen numeroillaan minnekkään pääse.



Voisiko johtua tästä?



Sanoin niin, koska ettei hän sitten pety, kun ei pääse minnekään.

Vastailet samaan tyyliin kuin se?



Tohon pitkällepötkimis- kommenttiin olisin vastannut, että

Niin, mä valitsin ammatin jossa itse viihdyn, en sultakaan vaadi muuta kuin että hankit jonkun ammatin. Sellaisen jossa viihdyt itse ja joka tuntuu susta oikealta.



Vai vaaditko tytöltäsi liikaa?

Että sen pitäisi saada kokeista vaan kymppejä ja siitä pitäisi tulla vähintään joku aivokirurgi?

En vaadi häneltä mitään. Minä olen kouluni käynyt ja nyt on hänen vuoronsa.



Jos ei lue kokeisiin ja saa huonon numeron niin se ei minun elämääni vaikuta millään lailla.



Jos hän saa sen kympin, toki olen iloinen.

ettei hänestä voi tulla mitään

Joka asiasta, jonka teen tai asiasta jonka sanon on aina jotain valitettavaa. Puhuimme tänään autossa työpaikoista ja hän alkoi puhumaan kielten numerosta. Sanoin, että minä sain aikoinaan ruotsista kahdeksikon ja hän alkoi välittömästi sanomaan, että minäpä sain ranskasta kasin ja enkusta ysin ja blaa blaa. Sen jälkeen hän sanoi, että "Eihän noilla sun ruotsin taidolla pitkälle pötkitty" (olen siis lähihoitaja). Sanoin hänelle vain, "no, ei sinullakaan sitten ole paineita työpaikan hakemisesta, jos kerran olen niin alhainen" Hän sanoi, "No, ainoa paine on se, ettei musta tuu niin alhasta, kuin sä" Tälläistä on joka päivä. Minut ja minun tekoni lytätään alas.

kumpikaan puhunut kuin aikuinen. Molemminpuolista lyttaysta ja teinimeininkia.

Kasva aikuiseksi ja vanhemmaksi.

Muistan, että yläasteella ollessani isä sanoi minulle: "Mille tahansa alalle sitten lähdetkin niin me kyllä tuetaan sua. Vaikka lähtisit roskakuskiksi niin se käy."



Siitä tuli jotenkin turvallinen ja mukava olo. Jos minulle olisi teininä sanottu että minusta ei koskaan tule mitään, ei minusta varmaan mihinkään olisi ollutkaan. Jos tyttö haluaa juristiksi vai mikä se nyt olikaan, niin tue häntä. Jos ei pääse, jatka tukemista. Vaikka sitten uuden alan pohtimisessa. Se on tärkeää.

Mitä pahaa on siinä että kun kerrot omat numerosi teini kertoo omansa.



Oletko tyytyväinen ja ylpeä ammatistasi ja työstäsi. Onko teini kenties kuullut sinun valittavan niistä.



Jos et pidä ammattiasi arvossa on muidenkin vaikea sinua arvostaa.



Jos koet että olisi päässyt pidemmälle muttet viitsinyt käytä sitä esimerkkinä jotta tyttösi ponnistelisi enemmän.

Ei pidä antaa niiden hyppiä nenille, muuten ei tuu respektii.

Saako sinulle puhua noin?



Miksi sallit tuollaista tapahtua? Joka ikinen päivä!!



Teiniltä kaikki etuudet pois. Ei kännykkää sinun pussistasi. Ei viikko- tai kuukausirahoja. Et kustanna vaatteita ellei ole oikeasti todella tarve jollekin vaatekappaleelle. Ei hampurilaiskäyntejä, ei leffalippuja, ei mitään.



Ilmoita että sinä vaadit että sinulle puhutaan nätisti ja kohteliaasti, ja että sinäkin puhut aina lapsellesi nätisti etkä ikinä häntä mollaa, joten voit vaatia teiniltä samanlaista kohtelua itseäsi kohtaan.



Voit laittaa kotiarestia, ja edellytys arestin loppumiselle on anteeksipyyntö vittuilusta, ja lisäksi haluat että teini listaa kymmenen asiaa joista on kiitollinen sinulle tai arvostaa sinussa.



Ja jatkossa, joka kerta kun teini sanoo sinulle jotain epäkohteliasta, vaadi selvitys ja anteeksipyyntö. Jos ei ole mitään ystävällistä sanottavaa, niin on parempi pitää se suunsa kokonaan kiinni.

aikovat kieltää puhumisen? Tuntuu, että eivät ole teinejä nähneetkään tai sitten kotonansa asuu jotain herranterttuja, joilla on keskiarvo 8,6.

Melkosen tuskallinen teidän keskustelu.

Annoit sitten lapsellesi tunteen ettei hän ole sinua parempi ja samaa saa kuin sinä.. :(

Joka asiasta, jonka teen tai asiasta jonka sanon on aina jotain valitettavaa.

Puhuimme tänään autossa työpaikoista ja hän alkoi puhumaan kielten numerosta.

Sanoin, että minä sain aikoinaan ruotsista kahdeksikon ja hän alkoi välittömästi sanomaan, että minäpä sain ranskasta kasin ja enkusta ysin ja blaa blaa.

Sen jälkeen hän sanoi, että "Eihän noilla sun ruotsin taidolla pitkälle pötkitty" (olen siis lähihoitaja).

Sanoin hänelle vain, "no, ei sinullakaan sitten ole paineita työpaikan hakemisesta, jos kerran olen niin alhainen"

Hän sanoi, "No, ainoa paine on se, ettei musta tuu niin alhasta, kuin sä"

Tälläistä on joka päivä. Minut ja minun tekoni lytätään alas.

äiti, nuo toiset ehdotta ääliöitä ehdotuksia. viha saa aikaan vihaa. kyllä kuri pitää olla mutta tuon ikäinen haluaa vain itsenäistyä, hän on ihan normaali, jos on vain stressava kausi menossa. menee ohi. kunnioittakaa toinen toistanne.

Vaaditaanko ymmärtämiseen oma kokemus?



Etkö sinä pysty heittäytymään toisten ongelmiin ilman että olet kokenut saman?



Minulla on 5 lasta, montako sinulla? ai oliko tässä oleellisempaa se että kuka on vanhin ja kenellä vanhimmat lapset?



Taidat kuulua siihen porukkaan joka ei siedä vinkkejä lapsettomalta? Minä ottaisin vastaan vinkit ja kokeilisin miten ne sopii kuin vinkuu ettei muut ELÄ samaa.



5

5 lasta ei kerro mitään, jos ovat vielä pieniä.

En ota kantaa koskaan näihin murkku keskusteluihin, kun omani ovat vasta 8v. ja 10v.