vaitiolosopimuksen kirjoittaneet

rahoitusalan työpaikassa, jossa sitoo pankkisalaisuus (ei kuitenkaan pankki). En kerro kenellekään mitään (siis asiakassuhteista). Ystävien kanssa keskustellessakin on aika kätevää, kun mun ei odoteta koskaan kertovan mistään työasioista, kun en niistä vapaalla puhu. Puhun työasiat töissä ja vapaa-ajalla täytän aikani ihan muulla. Helppoa.



Pidän siis kiinni sopimuksestani. Minulla ei ole käsitystä, mitä sen rikkomisesta seuraisi.

vaitiolosopimuksen vaatineessa työpaikassa. Molemmat oli kuitenkin rahaan liittyviä sopimuksia (pankki ja verovirasto), joissa luvataan olla kertomatta eteenpäin mitään työnkautta saatua tietoa, josta voi olla haittaa asiakkaalle.



Eli aika vapautuneesti oon kertonut miehelle ja äidille kaikenlaisia juttuja, mut jättänyt asiakkaiden tai asiakasfirmojen nimet mainitsematta, joten tiedoista ei voi mitenkään olla haittaa. Muutenkin jutut on ollut aika pieniä, eli tuskin haittaa olisi syntynyt vaikka olisin nimiäkin maininnut.



En saisi potkuja. Enkä kyllä ikinä kertoisi mitään niin vakavaa, että sen kertomisesta voisi saada potkut.



Ja äiti työskentelee terveydenhuoltoalalla ja joskus kertoo jotain pientä, mutta vaikka kertookin vaan omassa olohuoneessaan ja kukaan muu kun mä ei voi kuulla, niin kertoo silti hypoteettisinä tapauksina, eikä mainitse mitään mistä potilaan voisi tunnistaa eikä kerro mitään oikeasti tärkeää. Että en usko, että hänkään on koskaan kertonut mitään sellaista, mistä pomo suuttuisi.

Jopa vähän vaikeaa, kun nykyisessä työssäni (yksityinen) kerään tietoa aiemman työpaikkani (viranomainen) asiakkaista. Täytyy vaan autuaasti unohtaa, mitä sai tietää aiemmassa työpaikassa. :)

joskus saatan miehelle kertoa jostain "potilaasta". Koskaan en tietenkään mainitse nimiä. Tuskin saisin potkuja tämän takia. Yleensä en kuitenkaan jaksa puhua työasioista enää vapaa-ajalla.

mm. puhelin- ja pankkisalaisuuksiin sekä kansalaisten turvallisuuteen liittyviä juttuja. Ei minua kenenkään yksityisen henkilön tiedot kiinnosta yhtään ja tuskin ketään muutakaan. Ihan sama onko Ville Virtanen vai Maija Meikäläinen tai vaikka tasavallan presidentti. Kun näkee paljon tietoa ei siinä yhden henkilön tiedot tunnu missään eikä niitä edes muista.



Viimeisin onkin sellainen, josta on syytä olla puhumatta myös tulevaisuudessa. Ainoastaan töissä voin mainita asiakkaan nimen, mutta projektin sisältöä en kerro edes esimiehelle. Cv:ssäkään ei lue asiakkaan nimeä.

on sellainen työ, että saa työn puolesta pitää salaisuuksia. Olen tehnyt muutamia sellaisia projektejakin, että niiden jälkeen työpaikkahaastatteluissa en voi kertoa projektista juuri mitään. Ehkä oon aika säälittävä, mutta on jännää, että moni pitää niin jännänä ihan perustyötä, jos siitä ei saa kertoa. Ja en siis kerro kenellekään mitään näistä, kiellettyä on puhua edes työkavereille. Jos kertosin ja pomo sais tietää, niin potkut tulis ja tod. näk. vankeustuomio.