Yhärituttavani kelpuuttaa vain lapsettoman miehen kumppanikseen.

Hyvä on jos jokainen tietää omat rajansa. Ei mulla ainakaan ole voimavaroja huolehtia toisenkin lapsista. Siispä sitä ollaan yksin, jollei sitä lapsetonta löydy, mitäs sitten? Onko naisella joku velvollisuus ottaa mies, ja huolia kenet tahansa?

Eiköhän se niiden lasten etu ole, ettei äitipuoleksi soveltumaton lähde sellaista edes yrittämään?

Helpompaahan se on kaikille, jos lapsia ei ole uusperheessä kovin monelle oksalle.



Jos on varaa valita, miksei valitsisi? Kaikilla on siihen oikeus. Niillä miehilläkin on omasta puolestaan oikeus päättää, huolivatko rinnalleen yh-äidin vai etsivätkö mieluummin lapsettoman naisen.



Onko ap joku katkera dumpattu yh-isä?

Ja se on ollu mainio päätös.10 vuotta tämän rakkauteni kanssa yhteiseloa. Ihmissuhteet ovat muutenkin vaikeita,siksi minimoin sitä entisestään hankaloittavat asiat.

Itse olin 2 lapsen yh kun menin aikanaan yhteen nykyisen mieheni kanssa, jolla on myös 2 lasta. Uusperhe-elämä on välillä todella raskasta kaikkine vivahteineen ja omien lasten ongelmien lisäksi tulee painetta sieltä miehen lasten ja heidän äitinsä suunnalta jatkuvasti.



Meillä on selvitty hyvin, mutta välillä mulla on todella riittämätön olo ja pelkään olevani kamala äitipuoli, vaikka en sitä kai olekaan.



Jos ystäväsi jo heti lähdössä tietää ettei hänestä ole uusperhe-eläjäksi, mielestäni on vain ja ainoastaan reilua, että hän etsii lapsetonta kumppania itselleen, eikä asetu kamalaksi tai välinpitämättömäksi äitipuoleksi kellekään ja satuta turhaan ketään.

Ja eihän se ole sanottua, että aikoo perustaakaan mitään uusperhettä. Voi sitä miestä tapailla muutenkin.

Ihan se ja sama, onko se sinusta tai muista itsekästä. Kelpuuttaisin myös tupakoimattoman ja kohtuu raittiin, itsekästä sekin.

se on joskus joutunut yh-isän kodinkoneeksi kuten mulle kävi.

Ihan on hänen valinta.

Tosin aika heikot mahkut taitaa olla.

aloittaja lienee sitä mieltä, että yh-äidin tulisi "kelpuuttaa" kumppani huomattavasti matalemmalla rimalla kuin sinkkujen. Miksi? Olisko tässä nyt takana se, että kun on yh (ja monien mielestä siksi jotenkin surkea), niin ei saisi vaatiakaan oikein mitään?



Olen yh ja en kelpuuta kuin juuri sopivana kaverin. Koska sellaista ei ole ollut saatavissa, olen mieluummin yksin. Vanha sanontakin menee näin: "mieluummin yksin kuin huonon kaverin kanssa". Terve ajaattelutapa IHAN KAIKILLE, niin sinkuille kuin yh:ille, miehille kuin naisillekin.

kuka täysjärkinen tekee lapsia riesakseen??!!! Ja vielä jotain vieraita kersoja pitäisi katsella???!! Miksi täällä tätä edes ihmetellään.

Ettäkö pitäisi hyvää hyvyyttään ottaa sitten joku yh-isä lapsineen? Eikö jokainen etsi itselleen kumppania niillä resursseilla, jotka kokee tärkeiksi? Tämä lapsettomuus on nyt tälle tuttavallesi tärkeintä



Itse vastaavasti priorisoin suhdetta kaivatessani yh-isät, että ymmärtäisivät lapsiarkea. No minkäs teit, kun sydämet kolahti tämän lapsettoman miehen kanssa yhteen, niin siinä ei paljon painanut hänen lapsettomuutensa tahi oma lapsellisuuteni. =)

näin teen minäkin. En ikinä huolisi lapsellista miestä. Lapset kyllä kestäisin mutten ääliöitä exiä kitinöineen ja valittamisineen.



Itselläni asiat siinä suhteessa kunnossa. Yksi lapsi, jo teini-ikäinen ja saa kulkea vanhempiensa välillä ihan niin kuin itselle sopii. Olen aina kotona ja saatavilla joten kaikki on sovittavissa.



Tosin en ottaisi minkäänlaista miestä vaivoikseni mutta jos ottaisin ei miehellä ainakaan saisi olla lapsia.

On kyllä paljonkin mistä valita, niitä löytyy suht helpolla monesta peräkammarista. Että jos nyt yh:n täytyy tyytyä huonompaan, niin moni kait niistä lapsettomista onkin, ainakin kun neljänkympin rajapyykki on ylitetty.

tunnen oman jaksamiseni, ja jatkuva aikataulujen sovittelu vielä miehenkin lasten suuntaan olisi minulle liikaa. Olisit tyytyväinen että ystäväsi nimenomaan ajattelee asioita niin pitkälle että ajattelee mitä se elämä tulisi uuden miehen kanssa olemaan. Kumppani valitaan kuitenkin sillä perusteella mikä itselle on hyväksi ja jokainen määrittelee ne rajat itse.



Eikä yksinhuoltajan tarvitse "tyytyä" mihinkään sen enempää kuin muidenkaan. Huonompaan ei kai kukaan halua vaihtaa, ja jos on tehnyt valinnan että yksinolo on parempi kuin edellinen suhde, niin ei sitä nyt mitä tahansa tilalle huolita.