Jos et saisi lapsia, mitä keksisit elämäsi sisällöksi?

niin se on aika pieni aika ja stressaaminen ei auta asiaa. Meillä meni yrittämiseen useampi vuosi, käytiin tutkimuksissa, jossa ei mitään löytynyt.

Hankittiin koira, kun vauvaa ei kuulunut ja pam kuukausi koiran tulon jälkeen olin raskaana.

Kunka ahdistavaa elämää ihmiset elävät täällä. Antavat lasten pysäyttää koko elämän. Miksi helvetissä ei voisi muuttaa ulkomaille töihin tai kirjoittaa kirjaa vaikka on lapsia?? Ja hei ei ne kakarat voi olla koko elämän ainoa sisältö! Todella masentavaa luettavaa tämä ketju.

Mun äiti meni ulkomaille töihin ja koko perhe mukana, kiitos hänelle siitä! Ja useimmilla kirjailijoillakin on kuulkaas ihan lapsia ja koiriakin. Hävettää lukea kuinka käytätte lapsianne tekosyynä siihen että istutte perseellänne lähiössä ja elämänne pyörii tasan Nico-Petterin navan ympärillä. Sääliksi käy kun lapset saavat tuollaisen esimerkin että lisäännytään ja elämä päättyy siihen.

Kun kaikkeen ei vain juuri nyt riitä aika. Ja kun niiden lasten kanssakin haluaa ihan oikeasti touhuta. Kirjoitin esimerkiksi omassa vastauksessani, että teen väitöskirjaa hoitovapaiden lomassa, mutta ilman lapsia olisin jo väitellyt. Minä nyt olen halunnut hoitaa pienet lapset kotona ja panostaa heidän kanssaan touhuilemiseen. Välillä käynyt töissä tekemässä sitä väitöskirjaa, mutta silloinkin olen halunnut viettää illat ja viikonloput lasten kanssa, enkä syventyä vaikkapa siihen romaanin kirjoittamiseen enää (jonka aihe on mielessä ja haaveena toteuttaa se kun lapset ovat isompia ja enemmän omissa menoissaan). Esimerkiksi teatterissa käymme mieheni kanssa pari kertaa vuodessa, kun emme halua, että lapset ovat jatkuvasti hoidossa. Silloin tällöin käymme toki ulkona omien kavereidemme kanssa, mutta haluamme myös viettää aikaa koko perheenä. Käymme myös lasten kanssa lastenteattereissa. Mainittakoon vielä, että meillä on kolme alle 10-vuotiasta lasta, joista pienin on nyt vauva, joten eiköhän sitä omaa aikaakin löydy taas jossain vaiheessa enemmän. Juuri nyt nautin lapsistani.

"tehnyt" lasta vaan elämäni sisältö on työ ja matkustelu.

- harrastaminen

- yhdistystoiminta

- koirat

- koiraharrastus useamman koiran kanssa: agility

- valmentaisin muita

- matkustaisin

- kävisin teatterissa, oopperassa, baletissa

- tekisin uraa



Kaikkea tuota teen nytkin, mutta perhe-elämä rajoittaa paneutumista melko paljon.

Mutta minä toki sitten sain niitä lapsia lopulta, joten en ole joutunut tuota loppuun asti miettimään.



Ennen lapsia harrastin tanssia ja opiskelin työn ohessa. Pidin yhteyttä ystäviin enemmän ja vierailin sukulaisissa enemmän. Jos en olisi lapsia saanut, niin noita kaikkia varmasti tekisin edelleen. Tai ehkä opinnoista olisin jo jossain vaiheessa saanut tarpeekseni.



Lisäksi olisin varmasti lapsettomanakin innostunut sisustamisesta, kuten nyt lasten kanssakin. Ja miehen kanssa on innostuttu myös talonrakentamisesta. Sitä voitaisi harrastaa enemmänkin, jos meillä ei olisi lapsia.



Mutta nyt kun lapsia on kolme, niin tanssiharrastus on jäänyt erittäin satunnaiseksi, lisäopiskelut olen lykännyt jonnekin tulevaisuuteen, talojen rakentaminen on myös sitten ajankohtaisempaa, kun lapset on isompia. Ystäviin ja sukulaisiin yritän tietenkin pitää yhteyttä, mutta turhan harvaan.



Kun on lapsia, niin en halua, että koko perhe on koko ajan menossa jonnekin. Mieluummin vietetään myös niitä rauhallisia koti-iltoja ja -päiviä. Lapsettomana ehkä enemmänkin kaipaisi sitä, että käy vieraita ja talossa on elämää.