Elämäni

Onko mulla asiat ihan hyvin ja pitäisi olla onnellinen siitä mitä on saanut, vai onko mulla paljon murheita ja syytäkin masentua?



On aviomies ja vajaa 2-vuotias lapsi. Parisuhde on edelleen heikoilla, kun mies petti jonkin aikaa sitten, ja on ollut epärehellinen pitkään. Lapsi on ihana ja "helppo", oikea päivänpaiste.



Mies on vakavasti sairas ja toistaiseksi työkyvytön. Tarvitsee paljon lepoa eikä pysty tekemään monia asioita, joten minä teen suurimman osan kotitöistä ja hoidan yhteiset asiat.



Töissä käyn noin neljä päivää viikossa, työssäni viihdyn mutta sekin on melko raskasta. Taloudellisesti on tiukkaa mutta verrattuna parin vuoden takaiseen emme sentään ole enää velkahelvetissä.



Siihenkin voi kyllä tulla vielä muutos, kun entisen perheyrityksemme talousasioita tutkitaan. Odotan kevään aikana tietoa, saammeko mieheni kanssa talousrikossyytteet, varmaan oikeudenkäynti on joskus syksyllä. On mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, miten hommassa käy mutta pahimmassa tapauksessa mieheni voi saada ehdotonta. Sitäkään ei ole kiva miettiä epätietoisena.



Monesti tuntuu, ettei elämässä ole oikein mitään iloista odotettavaa. Miehen uskottomuuden takia en koe häntä enää sellaiseksi kumppaniksi, joka on tukenani. Päin vastoin hän tarvitsee minulta paljon kaikkea, enkä aina koe olevani arvostettu.