Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni on kyllä varsinainen pösilö, en tajua miten se kääntää omat viatkin mun syyksi? :O
29.01.2012 |
Siis esim. eilen suutuin hänelle, kun hän _ilakoi_ siitä että on onnistunut tekemään yli 200 tuntia töitä tällekin kuukaudelle.
Mulla kilahti, ja valitin hänelle, että eikö hän tajua mitä hänen työtahtinsa merkkaa mulle, mä kun käyn myös töissä, opiskelen siinä ohessa (tietää siis kotitehtäviä illoille) vien ja haen aina muksun hoidosta, ja teen 90% kotitöistä (mies vie roskapussin ulos noin kaksi kertaa viikossa, jos sen annan hänelle _käteen_ kun on menossa ulos, ja tyhjentää tiskikoneen samaiset pari kertaa viikossa, siinä ne hänen hommansa ovatkin).
Valitin hänelle ennenkaikkea siitä, että hän ei tee niitä kotitöitä, koti tuntuu olevan hänelle sellainen paikka, jossa hän saa vaan istua sohvalla rentoutumassa töiden jälkeen. Mulle koti taas on sellainen paikka, johon tulen tekemään toisen työpäivän!
Ja arvatkaas sitten mitä, mies suuttui mulle! On ollut äkäinen ja pitänyt mykkäkoulua, siitä huolimatta että tunnusti että olen ihan oikeassa siitä mitä sanoin, että mä teen suurimman osan kotitöistä.
Miehen mykkäkoulu on jatkunut tähän päivään saakka. :O
Eikä oo tosiaankaan eka kerta, ylipäänsä jos suutun miehelle jostain, ihan oikeasti aiheesta, hän vaan suuttuu siitä mulle eikä oikeasti näytä todellakaan tajuavan, että hänessä voisi olla jotain vikaa, en ymmärrä kuinka tyhmä ihminen voikaan olla!
Kommentit (12)
tosin mies ei tee mitään ylitöitä ja viettää suurimman osan aikaa kotona.
Mä en tajua miten toi mies saa kaiken aina kuulostamaan mun syyltä eikä nää mitään mitä tekee väärin.
Kai se vaan on miehelle niin kova paikka jos on väärässä, että pitää kynsin ja hampain kiinni siitä että hän on oikeassa. Ja mikään selittäminen ei auta... pitäis tulla jostain ulkopuoliselta tuo arvostelu niin ehkä kuuntelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten tutulta kuulostaa! Mä oon sanonutkin miehelle, et jos syttyis kolmas maailmansota, niin se kyllä kääntäis senkin mun syyksi!
Välillä ei voi kuin ihmetellä, että millä hemmetin logiikalla se saakin käännettyä mun viaksi kaikki! Ja sit kun koitan selittää ja valottaa mun näkökantaani asiaan, niin tulee kyllä niin vihasena et "älä sä siinä aina selitä! Tajuisit kerranki olla selittämättä ja myöntäisit virhees!" Ei h***tti!!
Oon kans toivonu, et tulis tilanne, jossa joku muu sanois sille, et miten asiat on ja sais sen edes vähän ajattelmaan omaa toimintaansa. Sen toivossa...
Jos korotit ääntäsi, syytit ja valitit (vaikka kaikki sanomasi olisikin ollut täyttä totta),mies koki tilanteen hyökkäyksenä ja riidaan haastamisena, ja loukkaantui siitä. Vaikka hän olisi kaiken jo tiennyt ennestään, asenteesi ja tunteesi rajuus ehkä yllätti ja säikäytti hänet, ja sitten hän nolostui omastakin reaktiostaan.
Moni riita johtuu siitä, miten asia esitetään, eikä varsinaisesti riidan aiheesta. Miehesi varmaan koki (kuten monet muut miehet), että hyökkäys on paras puolustus.
Kannattaa itse rauhoittua, miettiä hyvät perustelut omalle asialle, ja aloittaa keskustelu varovasti uudelleen, kun olette molemmat rauhallisia, kahden kesken ja vastaanottavaisempia, ja muistaa kuunnella toista ja olla syyttämättä.
Kyökkipsykologi ;)
Jos korotit ääntäsi, syytit ja valitit (vaikka kaikki sanomasi olisikin ollut täyttä totta),mies koki tilanteen hyökkäyksenä ja riidaan haastamisena, ja loukkaantui siitä. Vaikka hän olisi kaiken jo tiennyt ennestään, asenteesi ja tunteesi rajuus ehkä yllätti ja säikäytti hänet, ja sitten hän nolostui omastakin reaktiostaan.
Moni riita johtuu siitä, miten asia esitetään, eikä varsinaisesti riidan aiheesta. Miehesi varmaan koki (kuten monet muut miehet), että hyökkäys on paras puolustus.
Kannattaa itse rauhoittua, miettiä hyvät perustelut omalle asialle, ja aloittaa keskustelu varovasti uudelleen, kun olette molemmat rauhallisia, kahden kesken ja vastaanottavaisempia, ja muistaa kuunnella toista ja olla syyttämättä.
Kyökkipsykologi ;)
Samaa mietin. Raivoaminen ja syyttely harvemmin ovat kovin hedelmällisiä tapoja yrittää muuttaa asioita. Hetkeksi vielä voi muuttuakin mutta pikkuhiljaa se raivoamisen kohde tulee katkeraksi ja kokee itsensä alistetuksi.
Ei sillä, ymmärrän kyllä erittäin hyvin ap:n ärtymyksen...
Minunkin mieheni mielestä minä nalkutan jatkuvasti ja valitan turhasta. Tosiasia on se, että kun puhun miehelleni normaalilla äänellä, hän ei yksinkertaisesti kuuntele! Vaikka miten lyhyesti ja ytimekkäästi selittäisin asiani, mies ei kuule ennenkuin äänitaso nousee. Mies tuntuu aina muutenkin jättävän mielipiteeni huomioimatta. Viimeisin tempaus oli eräs kaupantekotilanne. Kysyin mieheltäni, että meneekö tämä asia varmasti näin ja etteikö voisi soittaa ja varmistaa ettei tule jälkiseuraamuksia. "Paskat minä soittele kellekään, kun minä tiedän tämän muutenkin" oli toteamus ja nyt meille mätkähti lähes 20000 lisää lainaa "hyvällä" korolla. Sittemmin asia on kääntynyt niin, että minun hysterisointi olisi aiheuttanut miehelle tuolloin paniikkitilanteen ja siksi hän ei miettinyt asioita loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos korotit ääntäsi, syytit ja valitit (vaikka kaikki sanomasi olisikin ollut täyttä totta),mies koki tilanteen hyökkäyksenä ja riidaan haastamisena, ja loukkaantui siitä. Vaikka hän olisi kaiken jo tiennyt ennestään, asenteesi ja tunteesi rajuus ehkä yllätti ja säikäytti hänet, ja sitten hän nolostui omastakin reaktiostaan.
Moni riita johtuu siitä, miten asia esitetään, eikä varsinaisesti riidan aiheesta. Miehesi varmaan koki (kuten monet muut miehet), että hyökkäys on paras puolustus.
Kannattaa itse rauhoittua, miettiä hyvät perustelut omalle asialle, ja aloittaa keskustelu varovasti uudelleen, kun olette molemmat rauhallisia, kahden kesken ja vastaanottavaisempia, ja muistaa kuunnella toista ja olla syyttämättä.
Kyökkipsykologi ;)
mutta kun meillä ei ole kyse tästäkään. Olen monesti (en tällä kertaa, mutta HYVIN monesti) esim. mennyt ihan rauhallisesti puhumaan miehelle jostain asiasta, kaikkien rakentavien keskustelusääntöjen mukaan puhunut minä-muodossa, välttänyt "aina sinä"-alkuisia lauseita, valinnut hyvän hetken (kun miehellä ei oo mitään tärkeää kesken) jne, mutta silti miehen reaktio on aina sama.
Ei tuon kanssa vaan voi keskustella, ja se ei näe itsessään mitään vikaa.
En usko että on narsisti, on siihen ihan liian tyhmä, mutta jonkin sortin tunnevammainen se kyllä on, sosiaaliset taidot jotain ihan omaa luokkaansa (luokattomuuttaan).
ap
Ei tuon kanssa vaan voi keskustella, ja se ei näe itsessään mitään vikaa.
En usko että on narsisti, on siihen ihan liian tyhmä, mutta jonkin sortin tunnevammainen se kyllä on, sosiaaliset taidot jotain ihan omaa luokkaansa (luokattomuuttaan).
ap
Tunnistan miehessäni samat piirteet.
On myös liian tyhmä ollakseen narsisti.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin mieheni mielestä minä nalkutan jatkuvasti ja valitan turhasta. Tosiasia on se, että kun puhun miehelleni normaalilla äänellä, hän ei yksinkertaisesti kuuntele! Vaikka miten lyhyesti ja ytimekkäästi selittäisin asiani, mies ei kuule ennenkuin äänitaso nousee. Mies tuntuu aina muutenkin jättävän mielipiteeni huomioimatta. Viimeisin tempaus oli eräs kaupantekotilanne. Kysyin mieheltäni, että meneekö tämä asia varmasti näin ja etteikö voisi soittaa ja varmistaa ettei tule jälkiseuraamuksia. "Paskat minä soittele kellekään, kun minä tiedän tämän muutenkin" oli toteamus ja nyt meille mätkähti lähes 20000 lisää lainaa "hyvällä" korolla. Sittemmin asia on kääntynyt niin, että minun hysterisointi olisi aiheuttanut miehelle tuolloin paniikkitilanteen ja siksi hän ei miettinyt asioita loppuun asti.
ja olin aivan varma, että olisin itse kirjoittanut tämän! Meillä ollut samanlainen tilanne, tosin summa oli vain 10000. Onneksi mies sai peruttua koko homman ja takkiin tuli lähes 500 euroa.
Varsinkin, kun nainen esittää asian "nalkuttamistyylillä". Mies sitten puolustautuu hyökkäämällä ja siirtää syyn naiseen.
Erilainen lähestymistapa auttaa yleensä. Tosin se on vaikeaa, kun potuttaa ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten tutulta kuulostaa! Mä oon sanonutkin miehelle, et jos syttyis kolmas maailmansota, niin se kyllä kääntäis senkin mun syyksi!
Välillä ei voi kuin ihmetellä, että millä hemmetin logiikalla se saakin käännettyä mun viaksi kaikki! Ja sit kun koitan selittää ja valottaa mun näkökantaani asiaan, niin tulee kyllä niin vihasena et "älä sä siinä aina selitä! Tajuisit kerranki olla selittämättä ja myöntäisit virhees!" Ei h***tti!!
Oon kans toivonu, et tulis tilanne, jossa joku muu sanois sille, et miten asiat on ja sais sen edes vähän ajattelmaan omaa toimintaansa. Sen toivossa...
omasta kynästä...
Erään tutkimuksen tulos. Eikä narsismi muuten riipu älystä millään tavalla - sitä paitsi oletteko huomanneet, että mies usein teeskentelee tahallaan tyhmää, jotta välttäisi haukut...
Alue: Aihe vapaa
jaatteko kulut ja rahat keskenänne? Sehän vasta paksua olisikin, jos mies tekisi yhtä monta työtuntia kuin sinäkin, ja SITTEN tulisi töistä kotiin sohvalle makoilemaan, kun sinä haet lapsen ja hoidat kotityöt.
Tarvitsetteko miehen ylityöpalkat vai pystyisittekö helposti elämään ilman niitäkin? Vai palkatontako työtä miehesi tekee?