Köyhä! Tiedätkö isovanhempiesi vanhempien nimet?
Jos tämän teet niin olet todellakin suomalaista yläluokkaa, vaikka olisit rutiköyhä.
Jos olet varakaskin, mutta tämä tieto puuttuu, niin jos rahasi katoavat, niin tilanteesi on todella huono - ihan heikkokin ehkä.
Tätä tietoa selvittämällä vauva.fi, aihe vapaa, alkaa selvittää missä tilassa on tällä hetkellä Suomen todellinen keskiluokka (ja yläluokka, jos sitä enää edes on ollenkaan, vaan kaikki haihtuneet, mutta älkää nyt juuri kysykö, että minne ja miten, koska se on toinen iso kysymys.)
Vastatkaa siis rehellisesti ja alkakaa raapustaa paperille niitä esi-isiänne. TILATKAA VIRKATODISTUKSET, niin kauan kuin se on vielä mahdollista. Tulevaisuudessa ehkä arkistojen ovet paiskataan kiinni eikä kukaan enää tiedä itsestään mitään. ANNA NÄMÄ TIEDOT LAHJANA LAPSELLESI! TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ!
T. Sukututkija
Kommentit (42)
mutta tiedot kyllä löytyisi jostain.
En ymmärrä mitä tällä aloituksella ajetaan takaa.
Enkä voi tosiaankaan sanoa, että olisi "hienot" sukujuuret. Sukunimiä ei ollut. Sen sijaan elettiin nomadeina porojen perässä valtioden rajoista välittämättä.
Mä osaan nimetä mun kaikki isoisovanhemmat. Osaan myös kertoa isän isän kolme isovanhempaa sekä äidin äidin äidin vanhemmat. Tiedän nimeltä myös äidin isän isän vanhemmat. Tiedän myös juttuja joistain muistakin isovanhempieni isovanhemmista ja muutamista näiden vanhemmista. Osaan myös nimetä isäni isän isän isän isän :D
...mahdollista tietää itsestäni aika paljon vaikken tietäisi sukujuuristani mitään. Pöljä.
On aivan eri asia tuijottaa omaa napaansa kuin tietää miten esi-vanhemmat ovat eläneet, mistä ovat kotoisin, miallaisa haasteita ja tragedioita kohtasivat. Auttavat ymmärtämään sekä itseä että tätä aikaa. Mikään ei ole pöljempää kuin elää ilman tietoa juuristaan; jos et tiedä mistä tulet, on vaikea hahmottaa sitä mihin menet, tai edes itseäsi osana suurta kokonaisuutta ja sukupolvien ketjua. Eli elelet erittäin pöljänä, tuijottaen maailmaa vain omien, sumeiden lasiesi läpi. en ole ap, mutta suosittelen sukututkimusta minäkin, jos ei nyt ihan varta vasten halua olla itsekeskeinen juntti.
historia. Oma nimi vaihdettu täysin, ei mitään kiinnekohtia enää. Keskityn vain oman hyvän kasvattamiseen nykyään.
eli sinusta tulee mahdollisimman omahyväinen. kannattaisiko kuitenkin yrittää myös jakaa elämäänsä joidenkin ihmisten kanssa? Muuten et juuri poikkea kurjasta suvustasi.
vaikutusta toisin kuin sukuun tutustuminen, se vapauttaa- jos niin haluaa. Ihme ajatus ihmisillä että kun kääntää selkänsä niin ongelma on poissa. Jokaisella meillä on suku taakkana, enemmän tai vähemmän ja suvun perintö vaikuttaa meissä ihan samalla lailla kuin edellisilläkin sukupolvilla- ja sitä enemmän, mitä vähemmän siihen on tutustunut.
...mahdollista tietää itsestäni aika paljon vaikken tietäisi sukujuuristani mitään. Pöljä.
On aivan eri asia tuijottaa omaa napaansa kuin tietää miten esi-vanhemmat ovat eläneet, mistä ovat kotoisin, miallaisa haasteita ja tragedioita kohtasivat. Auttavat ymmärtämään sekä itseä että tätä aikaa. Mikään ei ole pöljempää kuin elää ilman tietoa juuristaan; jos et tiedä mistä tulet, on vaikea hahmottaa sitä mihin menet, tai edes itseäsi osana suurta kokonaisuutta ja sukupolvien ketjua. Eli elelet erittäin pöljänä, tuijottaen maailmaa vain omien, sumeiden lasiesi läpi. en ole ap, mutta suosittelen sukututkimusta minäkin, jos ei nyt ihan varta vasten halua olla itsekeskeinen juntti.
Se, millaista isovanhempieni vanhempien elämä oli, ei kyllä mitenkään kerro sitä, minne itse "olen menossa". Minulla on omat tavoitteeni ja unelmani, eivätkä sukulaiset (nykyiset tai muinaiset) liity niihin millään tavalla.
Itse tosin tiedänkin esivanhemmista (jotka olivat kylläkin aika köyhiä maanviljelijöitä, eivät siis mitään "hienoa sukua"), mutta enemmän kuin heidän elämänsä, minulle on ollut hyödyllistä yleisesti kansanhistoriaan tutustuminen. SE auttaa ymmärtämään tätä aikaa enemmän kuin jonkun yksittäisen ihmisen henk.koht. elämä. Vaikka tottakai sitäkin kautta menneisyys avautuu.
Itseäni ei sukututkimus voisi vähempää kiinnostaa. En tunne yhteenkuuluvuutta sukulaisten kanssa.
Siimon ja Kaisa, Matti ja Alma, Kustaa ja Kaisa, Nikolai ja Tilda. Tiedän myös sukunimet, tyttönimet, miesten vaihtuneet sukunimet 1900-luvun alusta (2 kpl) ja osaan jokaisen haudalle. Yläluokkaa musta ei tule.
isän puolelta tiedän ihan tältä istumalta kaikki 4, mut äidin puolelta.. En oo ihan satavarma äidin isän vanhempien nimistä.
Muuten tiedän kyllä missä he on asuneet elämänsä ja tiedän kotitilani (maalaistalo) omistussuhteet 1700-luvulle asti. Vaikka omistussuvut ovat vahtuneet välillä, niin taloonollut minun suvussani sieltä asti. Ensin äidin suvulla ja myöhemmin isän suvulla.
Mitähän luokkaa minä köyhä tällä perusteella olen?
En tiedä mummoja tai pappoja.
Jotenkin niistä ei vaan puhuttu lapsuudessa. En myöskään tiedä milloin äitini on syntynyt tai hänen toista nimeään. Ei meillä sellaisista puhuttu. Meillä jokaisella on kyllä oma kutsumanimi josta ei poliisi tai virastotkaan tiedä. On nimi annettu hiidellä isän verta vuodattaen.
Krom
Molempien vanhempieni sukujuuret on hyvin dokumentoitu juurikin siksi, että he ovat asuneet maaseudulla ja olleet talollisia. Silti olen kokenut köyhän lapsuuden. Suomessa on aina ollut paljon pieniä tiloja, ja jos pientalollisella on 7-11 lasta, ei noista lapsista suinkaan jokainen päädy edes keskiluokkaan saati varakkaiksi.
1800-luvun lopussa ja kaksi 1900-luvun alussa. Äidin puolen suvusta on tehty sukututkimus, joka on 1600-luvun lopulle.
Isän puolen suku on taass jostain syystä hyshys, syytä en tiedä. Isoisäni jäi orvoksi jo hyvin pienenä, mitä lie sitten tapahtunut.
Joo, en ole rikas enkä aatelinen.
tiedän kaikkien 8 nimet, osaan kaikkien haudalle ja kolme heistä on lapsuudessanikin elänyt.
Omat nettotulot on 1100 eli aika köyhä olen, mutta perintöveroa on tulossa 40 000.
Ja 1600-luvulta on asuttu kalustetuissa huoneissa.
Eli siis kahdeksan nimeä pitäisi tietää..
Mä tiedän kyllä muutaman. Heikki osasi kutoa sukkia. Anna oli sen vaimo ja oli kuollut jo nuorena.
Sen yhden isomummun sylissä olen jopa istunut, mutta en mitenkään muista nimeä. Kai sillä joku mieskin oli..
Ja sit on Väinö ja muori. Kai muorilla nimikin oli, en vaan tiiä mikä kun siitä muorina puhutaan.
Ja Hulda ja joku Huldan mies.
Ei kai tätä kysytty, mutta pistipähän vaan mietityttämään "ääneen".
äitini sukunimi on ulkomainen,eikä siellä puhuta näistä asioista.Liekö liian vaikeita juttuja sitten.Isän suvun tiedän.Ja olen köyhä.
Isän puolelta tiedän isän molempien isovanhempien nimet, kolme heistä on kuollut vasta ollessani teini-iässä ja olen siis heidät tuntenut. Tiedän isän äidin äidin tyttönimenkin. Molemmat näistä isän isovanhemmista ovat olleet tilallisia. Muistan kun isän äidin äiti kertoi kerran että on ensimmäisen kerran elämässään saanut omaa rahaa kun jäi eläkkeelle. (Tämä eläkkeellejäänti on tapahtunut ennen syntymääni.)
Ja vaikka on kyse tilallisista niin ovat käsittääkseni olleet alempaa keskiluokkaa tai keskiluokkaa eli eivät rikkaita jos nyt noin voisi kuvailla.
Äidin puolelta voisin äidin äidin nimen ehkä arvata oikein tai sitten en, en tunne näitä henkilöitä tai tiedä nimiä. Äitini vanhemmilla on jonkinlainen oma tila ollut. Äitini suvusta en tiedä niin paljoa koska ihmiset ovat olleet jo kuolleita minun tai äitini syntyessä.
Minun mielestäni tähän asiaan liittyy eniten se että onko tavannut isoisovanhempansa vai ei. Isäni pitää varmaan yhteyttä kaikkiin serkkuihinsa mutta äitini ei käsittääkseni yhteenkään. Olen kuitenkin kuullut että äidillä on serkkuja. Käsittääkseni äidinäiti oli ainut lapsi.
En todellakaan ole rikas, ei edes perintöä ole tiedossa vaikka tiedän esivanhempien etu- ja sukunimet kolme sukupolvea taakse päin.
Minusta on suorastaan kummallista, jos joku ei tiedä oman äitinsä tyttönimeä tai omien isovanhempien nimiä, jos kuitenkin on ns. tavallinen perhe eli ei sellainen au-lapsi, joka tuskin tietää edes isäänsä.
ja mummoni vanhempien nimet. Vaarini vanhempien nimiä tietää tuskin kukaan, hyvä jos vaari itse, jäivät kai lapsineen vaaria lukuunottamatta aikanaan Neuvostoliittoon. Isäni vanhempien vanhemmista ei ole mitään tietoa.