Synnytin 27 tuntia!

Ponnistusvaihe kesti 7 min. Istukka irtosi hitaasti. Hb oli alle 100. En pysynyt tolpillani synnytyksen jälkeen ja siksi kuljin pyörätuolilla. Minut kyllä talutettiin vessaan. Vauva nostettiin valmiiksi viereeni. Imetin ja nukuin.

Ponnistin 3 minuuttia. Ilokaasu, petidiini ja amme.



Pari tikkiä.

ponnistusvaihe 2 tuntia 9 min.



Ilman kivunlievityksiä. En muista tikkien määrää.

avautumisvaihe oli siis pitkä, kivulias ja uuvuttava. Sain koko aikana yhden annoksen epiduraalipuudutetta, jonka ansiosta jopa nukuin melkein kaksi tuntia, ennen lähes tunnin kestänyttä ponnistusvaihetta. Vauvan synnyttyä ym minua oltiin siirtämässä osastolle. Toivat pyöräruolin, johon nauroin, että "Miksi?". Kävelin osastolle. Osastolla valvoin seuraavat kolme vuorokautta ihastellen vauvaa ja jopa vahtien, että hän hengittää normaalisti. Vieraita kävi ja olin virkeä. Imetin. Sitten nukuin joitakin tuntia päivällä ennen kotiutusta.

Ponnistusta 1h ja sängyssä viikko..

Oma synnytykseni kesti 44 tuntia, siis ihan tosi. Repesin pahasti ja tarvitsin verensiirron.



Seuraavat neljä päivää makasin kahden hengen huoneessa, ja en saanut kaikkiaan noina kuutena päivänä nukuttua kuin 18 tuntia, laskin sen. Ja tietysti puolen tunnin, kolmen vartin biiteissä senkin.



Ja kun pääsin kotiin ja yritin nukkua, en saanut unta, kun olin yliväsynyt ja hormonit valvottivat.



Huh.

Melkosen söpöä! :)

Oma synnytys kesti 46h ja en ponnistanut ollenkaan kun lopulta meni kiireelliseen sektioon.

avautumisvaihe oli siis pitkä, kivulias ja uuvuttava. Sain koko aikana yhden annoksen epiduraalipuudutetta, jonka ansiosta jopa nukuin melkein kaksi tuntia, ennen lähes tunnin kestänyttä ponnistusvaihetta.

Vauvan synnyttyä ym minua oltiin siirtämässä osastolle. Toivat pyöräruolin, johon nauroin, että "Miksi?". Kävelin osastolle.

Osastolla valvoin seuraavat kolme vuorokautta ihastellen vauvaa ja jopa vahtien, että hän hengittää normaalisti. Vieraita kävi ja olin virkeä. Imetin. Sitten nukuin joitakin tuntia päivällä ennen kotiutusta.

Vai oliko se lähempänä neljääsataa. Kyllä, menihän siinä hetki, mutta ai että kun on täydellinen lapsi, ja yhtä täydellinen äiti.

Joo, tuo on metkaa, mihin sitä kykenee endorfiinin ja adrenaliinin voimin.

Oma synnytykseni kesti 44 tuntia, siis ihan tosi. Repesin pahasti ja tarvitsin verensiirron. Seuraavat neljä päivää makasin kahden hengen huoneessa, ja en saanut kaikkiaan noina kuutena päivänä nukuttua kuin 18 tuntia, laskin sen. Ja tietysti puolen tunnin, kolmen vartin biiteissä senkin. Ja kun pääsin kotiin ja yritin nukkua, en saanut unta, kun olin yliväsynyt ja hormonit valvottivat. Huh.

eli että synnyttäjä kestää sellaista rääkkiä, jota ei normaalisti ikinä kestäisi.

väsymys saattaa iskeä vasta viikkojen jälkeen. Hormonihuuruissa minäkin jaksoin ristiäisiin asti. Sitten iski väsymys, mikä jatkuu, ja jatkuu... Mutta kummasti sitä homma pyörii hitaammalla vaihteellakin. Kannattaa levätä vaikkei väsyttäisikään.

(Synnytin yli kaksi vuorokautta.)

Oma synnytys kesti 46h ja en ponnistanut ollenkaan kun lopulta meni kiireelliseen sektioon.

Paitsi, että synnytin ja supistelin n. 72 tuntia. Sektion jälkeen oli upea olo kun ei ollut syönyt 3 vrk ja hb reilusti alle sata. Siinä oli kiva maata omassa veressä 1 vrk kun senttiäkän ei kivun vuoksi pystynyt liikkumaan. Mutta kiva ap, että sulla oli helppo synnytys. Minäkin olisin halunnut tuollaisen enkä olisi todellakaan tarvinnut pyörätuolia!