Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voisitko elää järkiavioliitossa?
12.01.2012 |
Vai tulisiko ero, jos aviopuolisosi tuntuisi vain kaverilta?
Kommentit (13)
Suhde kuitenkin arkipäiväistyy ja jokainen vastaa omasta henkisestä kehityksestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parhaalta ystävältä, kaverilta, rakastetulta, taisteluparilta, rakastajalta, kosmopoliitilta uraihmiseltä, söpöltä risuparralta, joskus isän olkapäältä.
Jos noista olisi joskus jäljellä vain kaveri, saattaisin silti jäädä mutta ehkä rakastuisin toiseen. Kaipaan sitä intohimoa, jonka toisen tunteminen saa aikaan.
Minulle ihanne itse asiassa on järkiavioliitto, jossa avioliitto on taloudellinen ja lapsenkasvatuksellinen yhteisyritys eikä ensisijaisesti tunnepohjainen tai edes seksipohjainen.
Käytännössä olen avioitunut rakastuneena mutta onhan ne tunteet vaihdelleet vuosien myötä paljonkin. Nykyisin ollaan pääasiassa ns. kavereita (sydänystäviä, sielunkumppaneita), seksi on sivuasia vaikka sitäkin säännöllisesti on.
En käy töissä, mieheni huolehtii toimeentulostamme ja elämme hyvätuloisten elämää. Miksi luopuisin kivasta ja rikkaasta miehestä jonkun haihattelun takia?
ja viihdyn tässä oikein hyvin.
en ole intohimoinen ihminen ollut koskaan, seksi ei ole mulle kovin tärkeää. sen sijaan arvostan vakautta, turvallisuutta, sitä että yhdessä on tosi hauskaa ja lapsilla on erinomainen isä.
olen sivusta seurannut rakkausavioliittojen syntymisiä ja kuolemia enkä ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että rakkaus olisi läheskään aina hyvä syy mennä naimisiin tai rakastuminen toiseen syy erota ensimmäisestä miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämään järkiliitossa. Lopussahan kaikki pitkät liitot ovat järkiliittoja. Hehku ja intohimo häviää aina ajan kuluessa.
mies vaan halusi sitä rakkautta ja intohimoa jota minun kanssani ei enää kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nämä jotka puolustelevat järkiavioliittoaan, eivät ole koskaan ollut oikeasti rakastuneita, eivätkä tiedä mitä on rakkaus.
nämä jotka puolustelevat järkiavioliittoaan, eivät ole koskaan ollut oikeasti rakastuneita, eivätkä tiedä mitä on rakkaus.
vai onko tosiaan niin, että on järki-ihmisiä ja tunneihmisiä, ja tässä on vastanneet ne järki-ihmiset?
ilman intohimoa ei voi olla avioliittoa, sanon minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nämä jotka puolustelevat järkiavioliittoaan, eivät ole koskaan ollut oikeasti rakastuneita, eivätkä tiedä mitä on rakkaus.
Tiedät varmaan parhaiten senkin, mikä muille sopii.
Itse asiassa nykyinen liittoni on osaksi järki- osaksi rakkausliitto.
Viime aikoina olen muutenkin alkanut ajatella, että voisin ihan hyvin solmia järkiavioliiton. Sen perusteella yritin yhdessä vaiheessa etsiä kumppania. Mutta järkiliittoa solmittaessa vaatimukset nouseekin hurjasti verrattuna rakkausliittoon. :)
Yhden miehen aikoinaan löysin, jonka kanssa liitto olisi perustunut täysin järkeen. Kun tutustuimme tarkemmin huomasin, että se ei todellakaan olisi järkiliitto! Niin paljon kummallisuuksia hänessä ilmeni. Mutta jos niitä ei olisi tullut esiin, olisin voinut mennä hänen kanssaan naimisiin ilman ystävyyttä kummempia tunteita.
Uskon myös, että tunteet syntyvät ajan myötä. Tai kuolevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole järki-ihminen ja toivon, ettei tämä jatku pitkään. Olosuhteiden pakosta tällä hetkellä näin. Kunhan lapset kasvavat tilanne muuttunee. On tosi helppoa neuvoa muita ja vielä muutama vuosi sitten olisin suu vaahdossa kehottanut itseäni eroamaan. Se on kuitenkin tosi iso ja kova juttu ja koska emme tappele (enää) niin sovimme, että kokeillaan nyt tällaista oleilemista, kunnes toinen ei enää jaksa tätäkään. Kivasti on mennyt toistaiseksi.
Eipä tuota uutta rakkauttakaan ole tyrkyllä ollut. En kyllä ole haeskellutkaan.
Alue: Aihe vapaa
Kaipaan rakkautta