No hitto kun hävettää möläytykseni

Asutaan rivitaloyhtiössä. Ihan kivan näköinen yhtiö, ehkä vähän varakkaamman oloinen siis. Kaikilla on pari autoa ja ihan kivan näköisiä nekin, eli mitään ruosteläjiä ei ole kenenkään pihalla, paitsi ehkä meidän vuoden 1999 mallinen Corolla, alkaa pikkuhiljaa olemaan siinä rajoilla. Taitaa olla taloyhtiön vanhin auto (eikä meillä ole kuin ykkösauto, eli kakkosautolle ei ole tarvetta).



Pihalla parin naapurin kanssa keskusteltiin toimeentulevista ja naapurit siinä intoutuivat mollaamaan perheitä, joissa tulotasoon nähden on turhan prameaa elämää, eli eletään velaksi.



No nuo vaimot ovat toki ihan hyvissä akateemissa töissä (tuli viimeistään tässä selväksi) ja miehetkin pääsääntöisesti täällä taitavat ola hyvin toimeentulevia, kun joka toinen patsastelee puku päällä töistä tulon jälkeen. Mene ja tiedä sitten, en minä niiden tuloja tarkkaan tiedä.



No, mollasivat siinä leikkikentällä liukumäen juurella perheitä, jotka eivät ymmärrä autojen kuluttavan enemmän kuin vain polttoaineet (siis pääomasta puhuivat) tai perheitä jotka ovat vetäneet asuntolainansa niin tiukille, että viimeiset rahat menevät lainan maksuun ja sitten ei jää rahaa lasten harrastuksiin, puhumattakaan mistään etelän lomista, jonne kuuulema jokaisen pitää päästä rentoutumaan lomalla. No tuota samaa rataa innostuivat tarinoimaan ja minulla napsahti, kun aloittivat mollaamaan ammattikoulun käyneitä.



Ne sehän tässä hävettää, että olen kokki koulutukselta ja mieskin "vain AMK-insinööri". Ja hitto että tulistuin ja sanoin päin naamaa näille, että ei meille tilistä mitään käteen jää ja tarkoitus olisi ensi kesänä pitää maksuvapaita asuntolainasta, jotta voimme ostaa uudet sohvat kotiin ja että ei meidän lapset kuluta rahaa mihinkään harrastuksiin. Tuhisin kiukuissani että ei rahalla onnea osteta ja tempaisin lapsen mukaan ja menin kotiin itku silmässä.



Ja hitto että hävettää, kun haukkuivat juuri mua ja meidän perhettä. Ja totta on, että meillä ei riitä rahat lainojen maksuun, kuin juuri ja juuri, mutta työmme olemme aina tehneet ja toimeen ollaan tultu. Auton vaihdostakinollaan puhuttu, mutta lainahan siihen tulisi otettua. Siksikin siis tuota lyhennysvapaata tekisi mieli ottaa.



Nyt sitten hävettää, että miten kehtaan enää kohtaamaan noita naapurin naisia. No pakkohan se kai on, kun samassa talossa asutaan. Viime kesänä tähän muutettiin ja nyt on aika paskat fiilikset.