Normaalia, ettei lapsi siedä edes pientä muutosta päivärytmissä, siirtymävaiheet vaikeita, ei siedä
myöskään melua jne?
Meidän yksi lapsi, joka on nyt 3,5v niin on vauvasta saakka ollut sellainen, että rytmin pitäisi aina olla prikulleen sama ja jos se vähänkään muuttuu, niin menee pilalle yöunet ja päikkärit, lapsi kiukuttelee tämän takia jne.
Reissussa (lomalla tai kyläilemässä sukulaisten tai muiden tuttujen luona) tämä on todella hankalaa, koska siellä ei vaan todellakaan aina pysty pitämään sitä samaa rytmiä, vaikka haluaisikin. Lisäksi siirtymävaiheet on tälle lapselle vaikeita. Kotona on kaikki ok ja sekin vielä, jos hoitoon mentäis aina samaan aikaan niin olisi ok, mutta kun menevät hoitoon vaihtelevasti 5-9välissä aamulla, niin aamut ovat aina painajaista. Samoin kun hoidosta haetaan eri aikoihin niin sekään ei toimi tämän lapsen kanssa. Tosin kun tiedämme tämän, niin olemme koettaneet saada mahdollisuuksien mukaan, että edes useampana päivänä menisivät tiettyyn aikaan ja haettais tiettyyn aikaan, ennen kun taas vaihtuu. Myös hoidosta on tullut samanlaista viestiä, että jos ja kun rytmi ei ole samanlainen niin se sekottaa lapsen täysin.
Vieroksuu/välttelee myös kovia tai vähän kovempia ääniä. Ei halua esim. leikkiä isossa ryhmässä tai välillä saattaa kyllä mennä leikkimään isoonkin ryhmään, mutta jos alkaa olla melua enemmän, niin sitten tulee pois. On myöskin herkkäuninen eli herää todella pieniin ääniin ja hoidossa herää yleensä siihen, kun hoitaja lähtee pois nukkarista eikä sitten enää nukahda uusiks, vaikka olisikin väsynyt.
Voiko tällainen käytös olla ihan normaalia? Täällä muilla kokemuksia tai tietoa?
Kommentit (10)
Noh, taisit itse sen jo sanoa että hänellä on vaikeuksia siirtymätilanteissa. Mahdollisesti myös vireystilan muutosten hallinnassa. Ei siinä sen enempää ellei sitten ole jotain muutakin, esim. ylivilkkautta, omiin maailmoihinsa vaipumista, ylenmääräistä kiinnostusta johonkin "erikoisalan tietoon" esim. pakonomainen tarve tietää miten jotkut vesijohtoputket toimivat tms.
Siitä joko voi olla haittaa esim. eskarissa, koulussa, työelämässä tai sitten ei. Ehkä se muuttuu pahemmaksi, ehkä se hioutuu pois ajan myötä.
Veikkaan, että ekaluokalla viimeistään opettaja lähettelee viestiä, jos asia ei ala sujua ja jos siitä on todellista haittaa koulunkäynnille.
Toisaalta taas lapsi kuin lapsi hyötyy rutiinista ja toiset nyt vaan on herkempiä kuin toiset.
en tiedä sitten onko vaan normaalin rajoissa tuo vilkkaus vaiko sitten ylivilkkautta.
Tietyistä asioista on kyllä erittäin kiinnostunut, mutta tuostakaan en sitten itse tiedä, että onko se normaalia vai sanoisinko epänormaalia.
Taidan puhua tästä hoidossa ja kysyä, josko vaikka erityislto voisi seurata lastamme, hän varmaankin osaisi sanoa, jos olisi jotain ongelmaa tai saisi ainakin itse mielenrauhan.
ap
Noh, taisit itse sen jo sanoa että hänellä on vaikeuksia siirtymätilanteissa. Mahdollisesti myös vireystilan muutosten hallinnassa. Ei siinä sen enempää ellei sitten ole jotain muutakin, esim. ylivilkkautta, omiin maailmoihinsa vaipumista, ylenmääräistä kiinnostusta johonkin "erikoisalan tietoon" esim. pakonomainen tarve tietää miten jotkut vesijohtoputket toimivat tms.
Siitä joko voi olla haittaa esim. eskarissa, koulussa, työelämässä tai sitten ei. Ehkä se muuttuu pahemmaksi, ehkä se hioutuu pois ajan myötä.
Veikkaan, että ekaluokalla viimeistään opettaja lähettelee viestiä, jos asia ei ala sujua ja jos siitä on todellista haittaa koulunkäynnille.
Toisaalta taas lapsi kuin lapsi hyötyy rutiinista ja toiset nyt vaan on herkempiä kuin toiset.
Meillä ihan samoista ongelmista kärsivä 4,5-vuotias ja olemme menossa neurologille. Siirtymätilanteiden vaikeus, jumittaminen rutiineissa, yliherkät ja aliherkät aistit (todettu jo SI-terapeutilla) jne.
Voi olla ihan normaalia. Lapsella vaan on aika äärimmäisinä temperamentin piirteet "matala sopeutuvuus" ja ehkä myös "korkea sensitiivisyys" (tähän liittyy aistiherkkyys). Jos termit ovat sinulle vieraita, suosittelen esim. Keltikangas-Järvisen kirjaa "Temperamentti ja koulumenestys", siinä kuvataan nämä temperamenttipiirteet ja niiden merkitys kasvatukseen ja koulutukseen. Nämä ovat siis asioita joiden kanssa ihminen voi iän myötä oppia elämään ja muokkaamaan tietoisesti reaktioitaan ihan itse. Esim. sensitiivinen kyllä aina kokee esim. metelin tai tungoksen inhottavana, mutta hän voi oppia sitä tarvittaessa sietämään ja useimmat oppivatkin.
oli samanlainen, eskari-iässä alkoi tasoittua huomattavasti ja nyt ekaluokkalaisena ei enää juurikaan ole tuota "ongelmaa". Reagoi ehkä muutoksiin herkemmin ja tykkää rutiineista kyllä.
Olen käyttänyt lasta jopa psykologilla ja puhunut asiasta lastenlääkärille, mutta lapsi on terve kuin pukki, fiksu ja sosiaalinen kaveri, joten ongelman on todettu liittyvän vain synnynnäiseen temperamenttiin...
Tällaista on kuitenkin hyvin vaikeaa ymmärtää, jos ensimmäinen lapsi on ollut ns. "helppo" lapsi.
Meillä siihen yhdistyy sosiaalinen kömpelöys ja haluttomuus/kyvyttömyys ottaa muihin samanikäisiin lapsiin kontaktia - lapsellamme on aspergerin syndrooma.
Mutta kannattaa jutella pk-väen kanssa, miten lapsi siellä pärjää ja onko kontaktissa muihin lapsiin.
Noihin päivärytmiasioihin suosittelisin avuksi kuvakortteja ja päiväohjelmaa. Kuvakortteja voi tulostaa papunetin sivuilta ja niillä on helppo laatia vaikka jääkaapin oveen kuvallinen päiväohjelma. Käytte sen aamulla lävitse ja selität, että tänään toimitaankin näin: ensin mennään kylään ja syödään siellä lounas ja vasta sitten tullaan kotiin ja nukutaan päiväunet. Kun lapsi näkee rautalankaväännöksen KOKO päivän ohjelmasta, hänen on helpompi asennoitua rutiinimuutoksiin, kun tietää, mitä sen muutoksen jälkeen myöhemmin päivällä tapahtuu.
Meillä käytettiin tätä myös päiväkodissa, normaalilapsetkin tykkää siitä, että voi yhdellä silmäyksellä tarkistaa seinältä, mitä tulee tapahtumaan. Kannattaa siis kokeilla joka tapauksessa!
Eli kuvia löydät täältä. Tulosta arkeenne sopivat kuvat, pinnoita (kontaktimuovikin tekee niistä kestävämpiä) ja leikkaa ruuduiksi. Liimaa ne kunakin päivänä sopivaan järjestykseen vaikkapa sinitarran avulla.
http://papunet.net/tietoa/materiaalit/kuvapankki.html
Katso www.sity.fi
Omalla lapsellani on todettu SI-häiriö ja hänelläkin on vaikeuksia sietää kovia ääniä, leikkiä isommassa porukassa ja rikkoa rutiineja.
vaikka monesti on niin päin, että mitä säännöllisempi rytmi lapsella , sitä helpompi on siihen tehdäkin niitä muutoksia.
Päiväkodissa voit pyytää, että erityislto tulee seuraamaan lastasi, jos sinulla on kova huoli.