Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytys lähestyy, pelko kasvaa. Mistä apua?
06.01.2012 |
Toisen lapseni laskettu aika on aivan lähipäivinä, ja tuntuu, että pelkään päivä päivältä enemmän. Olen yrittänyt puhua tästä neuvolassa, mutta neuvolan täti on sitä mieltä, että synnytyspelko on typerää huomiohakuisuutta, joten sieltä en ole tukea saanut.
Pelon taustalla on vaikea ensisynnytys, sitä ennen en pelännyt lainkaan. Olen koettanut eritellä pelkoa ja käsitellä sitä omin keinoin, ja tuntuu, että pelko on hallinnassa. Mutta pelkään edelleen, että jos tapahtuu jotain odottamatonta, menen paniikkiin.
En niinkään pelkää kipua, vaikka se olikin ekassa synnytyksessä kova. Pahimmat pelon aiheet ovat:
1) Vauvalle tapahtuu jotain; ekassa synnytyksessä vauva pahasti jumissa synnytyskanavassa ja kärsi hapenpuutteesta.
2) Toipuminen yhtä vaikeaa kuin ekassa synnytyksessä; siinä repesin pahasti ja epparihaava tulehtui.
3) Tunne, että en voi hallita asioita enkä tiedä mitä tapahtuu; ekassa synnytyksessä minulla oli tosi tyly kätilö, joka ei suostunut vastaamaan, kun kysyin mitä tapahtuu ja miksi vauvan sydänäänet heikkenevät.
Mistä saisin apua näin nopeasti? Onko liian myöhäistä, jos pyydän kätilöä ottamaan pelkoni huomioon, kun menen synnyttämään?
Pliis, ei vittuilua. Sitä olen saanut jo ihan riittämiin.
Kommentit (8)
Missä synnytät? Soita sinne sairaalaan, sieltä pitäisi löytyä nk. pelkopoli, johon jokainen pääsee halutessaan juttelemaan. Löytynee jokaisesta sairaalsta, tai ainakin isommista. Soita heti huomenna, ja pyydä neuvoja, miten toimia! Pääset varmasti jo maanantaina sinne käymään ja juttelemaan asiasta, jos synnytys on jo noin lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin sanottiin, että sinne pääsee vain neuvolan lähetteellä. Koetan kuitenkin huomenna soitella tai viimeistään maanantaina, jos poli ei ole huomenna auki.
Aiemmin on tuntunut, että selviän omin voimin, mutta nyt kun synnytys lähestyy, alkaa yhä enemmän mietityttää, että mitä jos kaikki ei menekään "oppikirjan mukaan".
Kiitos vastauksista!
ap
Ainakin Naistenklinikalla on pelkopoli. Soita vaan suoraan sinne päivystykseen,ja sano, että neuvolasta kieltäytyvät antamasta lähetettä. Pääset varmasti. Näissä kohdissa pitää olla itsekäs, ja vaatia pääsyä, jos kerran noin tökerö terkkari osuu kohdalle.
Jos näyttää, ettet saa sitä ajoissa, soita suoraan ja kerro tästä neuvolasi th:n asenteesta. Minä esim. en halunnut mitään synnytyspapaereitani lähetettän neuvolaan juuri inhottavan terkan takia.
Myös toista odotan ja eka synnytys meni periaatteessa ihan ok (ponnistusvaihe vaan oli lähemmäs kahta tuntia ja vei voimat).
Nyt oon raskauden alusta asti pelännyt tulevaa synnytystä, ekaa synnytystä en osannut pelätä.
Mulla menee nyt yötkin siihen, että mietin ja panikoin tulevaa. Olen nyt viikolla 37 eli loppusuoralla. Olen yrittänyt psyykata itseäni mm. sillä, että minut on naisena luotu synnyttämään ja tulee vaan luottaa itseensä. Ja viimeksi sain voimia siitä, kun mietin kaikkia muita (nooh, luusereita) jotka siihen ovat pystyneet, joten miksi en minäkin :-)
Haluan vaan sanoa, että et ole ainoa, jota pelottaa. Mutta eiköhän me likat nyt tästäkin selvitä, ei auta muu kuin heittäytyä tilanteeseen mukaan. Tiedät itsekin, että se lopputulos palkitsee ja kuitenkin se synnytykseen menevä aika on lyhyt tässä ihmisen koko elämässä. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös toista odotan ja eka synnytys meni periaatteessa ihan ok (ponnistusvaihe vaan oli lähemmäs kahta tuntia ja vei voimat).
Nyt oon raskauden alusta asti pelännyt tulevaa synnytystä, ekaa synnytystä en osannut pelätä.Mulla menee nyt yötkin siihen, että mietin ja panikoin tulevaa. Olen nyt viikolla 37 eli loppusuoralla. Olen yrittänyt psyykata itseäni mm. sillä, että minut on naisena luotu synnyttämään ja tulee vaan luottaa itseensä. Ja viimeksi sain voimia siitä, kun mietin kaikkia muita (nooh, luusereita) jotka siihen ovat pystyneet, joten miksi en minäkin :-)
Haluan vaan sanoa, että et ole ainoa, jota pelottaa. Mutta eiköhän me likat nyt tästäkin selvitä, ei auta muu kuin heittäytyä tilanteeseen mukaan. Tiedät itsekin, että se lopputulos palkitsee ja kuitenkin se synnytykseen menevä aika on lyhyt tässä ihmisen koko elämässä. Tsemppiä!!
Mullakin oli samanlaiset aatokset vielä pari viikkoa sitten, mutta nyt ajattelen synnytystä melkein koko ajan. Toisaalta turha pelätä, koska en kuitenkaan voi oikeastaan vaikuttaa noihin pelkäämiini asioihin (esim. vauvan vammautuminen), toisaalta tuntuu, että jos synnytyspelkoni olisi tiedossa, otettaisiinko se helpommin huomioon jos tulee mutkia matkaan.
Tsemppiä sullekin!
ap
ja välillä ajatteln kauhulla synnytystä. Se on asia joka on 100 varmasti edessä muutaman kuukauden päästä.
Vaikka se on kerta kaikkisen kamalaa, niin aattelen, että neljä olen jo synnyttänyt ja niin se syntyy tämäkin.
Ja en suinkaan ole tämän asian kanssa yksin. Miljoonat naiset synnyttää samaan aikaan.
Alue: Aihe vapaa
Ikävää, että terveydenhoitaja suhtautui asiaan noin, synnytspelkoon pitäisi suhtautua asiallisesti ja ohjata pelkopolille...