mulle ei neuvottu miten toimitaan...
jos tekee raskaudenkeskeytyksen n.7 vkoselle. Siis menenkö sinne yksin vai tarviinko jonkun mukaani? Jos mitenkään olisi mahdollista niin asiallisia kommentteja jos mahollista,ei tule olemaan kiva reissu se, on jo niin raskaan p-ätöksen joutunut tekemään...
Kommentit (12)
voimia tulevaan, tulet sitä tarvitsemaan
nyt soitat sinne ja kysyt miten toimit. Ei haittaa yhtään mitään, vaikka itkisit. Sinä olet shokissa. Toivottukin raskaus on aina iso juttu, ja nyt kun joudut sen keskeyttämään, olet ihan ymmärrettävää että olet pois tolaltasi.
Jokainen meistä normaaleista ihmisistä ymmärtää, kuinka vaikean tilanteen edessä olet. Ei kukaan oleta, että sinä muistaisit kaiken mitä terveydenhoitaja sinulle sanoi. Sun päässä pyörii nyt isommat ajatukset kuin mitä tehdä ja missä. Se ihminen, joka siihen puhelimeen vastaa, tietää että sua pitää kohdella nyt myötätuntoisesti. Hänellä on siihen koulutus, ja sen lisäksi hän on tavannut paljon muitakin naisia samassa tilanteessa.
Riippumatta siitä, tarvitsetko sinä hakijaa vai ei, niin minusta olisi tosi tärkeä, että joku on mukanasi. Jonkun täytyy myös pitää sinusta huolta kun pääset kotiin, koska voit olla huonossa kunnossa, sekä fyysisesti että henkisesti. Huolehdi että otat riittävästi kipulääkkeitä, niitä tarvitaan.
Tiedäthän ap, että tämä asia tulee palaamaan mieleesi vielä monta kertaa. Olisi tosi hyvä, jos voisit keskustella asiasta jonkun kanssa. Voit varata jo etukäteen ajan joko terveydenhoitajan kautta psykiatriselle sairaanhoitajalle/psykologille tai sitten varata sen ajan paikkakuntasi mielenterveystoimistosta. Kun varaat sen nyt, sinne tulee mentyä vaikka se tuntuisikin vaikealta, ja pääset käsittelemään tätä asiaa.
Kaikkea hyvää sinulle vaikeisiin päiviin!
olisitkin ihan ok toimenpiteen jälkeen niin henkisesti voit olla niin pihalla että ajatuksissasi kävelet vaikka puuta päin, auton rattiin ryhtymisestä nyt puhumattakaan.
Soita vaan sinne, ja vaikka eivät olisikaan myötätuntoisia niin so what, sun on tiedettävä miten ovat ajatelleet kaiken hoituvan.
kyllä varmaan tarvii kysyä joku mukaan, kun tota matkaakin on sellanen 50kilsaa yhteensuuntaan. Tuo shokki vois olla aika osuva sana tähän mun oloon. Saa nähdä miten se tulee sujumaan. Täytyy varmaan koittaa hakee sen paikan numero ja kysyä mitä tehdään. Ja miettiä ketä pyytää mukaan vai meenkö vaan yksin,kun en tästä halua kenellekkään puhua enkä kertoo.....
viemään tai hakemaan.
Toki voit pyytää jonkun, mutta se ei siis ole pakollista.
Mina en koskaan keskeyttaisi. Vauvat on suloisia. Mutta ymmarran tietysti, etta muilla voi olla erilaisia tilanteita. Lapsi on mielestani aina lahja.
Oletko ehkäisystä kuullut?
Minulle tämä on raskas päätös. Susta en tiedä,oot voinu näitä tehä jo vaikka kuinka monta, etkä välitä paskanvertaa. Ja siitä ehkäsystä, et se ei aina toimi!!!!!!
Mina en koskaan keskeyttaisi. Vauvat on suloisia. Mutta ymmarran tietysti, etta muilla voi olla erilaisia tilanteita. Lapsi on mielestani aina lahja.
Vauvat on suloisia.
Mietittekö koskaan mitä tänne kirjoitatte?
Koska oli nukutus vaikkakin lyhyt, niin silti piti olla kotiin hakija. Aikaa tästä on jo monta vuotta ja kaavinta keskenmenon takia.
pystyy soittamaan, kun tuskin siltä nikotukselta siellä langan pääs saisi mitään selvää. Puhuttiin jostain pilleristä,jos menee jollain viikoil,en muista. Ja sitten terkkaris näin kyl et sil hoitajlla oli joku lappu nivaska mihin oli ilmeisesti sen tarkotus merkata mulle aika, mut sitten sinä aikan kun hän soitti mulle aikaa ni merkkas siihen lappuun kaikkia juttui, ni sitten puhelun jälkeen vaan kirjotti pikkuselle valkoselle lapulle mihin mennä minä päivänä ja si kellonajan. Luulen et siin lapus olisi varmaan ollu kaikki mitä olis tarvinnu tietää.?