Subjektiivista päivähoito-oikeutta käyttävä äitiyslomalainen vastaa kysymyksiin.

kun lapsi/lapset alkaa olla yli 3 v. niille saattaa hyvinkin olla tarpeen ainakin osa-aikainen hoito. Alle kolmivuotiaat haluan kyllä pitää kanssani kotona. Enkä oikein ymmärrä sitä, että esim. 1,5 v. isosisarus on lähes kokopäiväisessä hoidossa, jos perheeseen tulee toinen vauva.



Ja AP:llä on ihan selkeät perusteet valinnalleen muutenkin. (Tosin mun on taasen vaikeaa ymmärtää miten aikuisille ihmisille tulee vahinkolapsia, jos lapsia ei tosiaan enää haluta. Sterilaatiokin on vaihtoehto.)

Kuopuksen syntyessä isommat olivat 6v ja 4v, vanhempi eskarissa, joten molemmat jatkoiva osapäiväisenä päiväkodissa, ihan jo kaverienkin takia. Asumme okt alueella, jossa ei juurikaan lapsia päivisin kotona ja energiset lapset kaipaa tekemistä. Keskimmäinen olisi turhatunut minun ja vauvan kanssa kotona, joten ratkaisu oli kaikinpuolin onnistunut.



Olen itse töissä päiväkodissa, enkä todellakaan ymmärrä miksi tuomitaan ratkaisu, jossa isompi (yli 3v) lapsi jatkaa osapäiväisenä vauvan synnyttyä. Nykypäiväkodeissa on laadukasta varhaiskasvatusta, joka tukee vahempien kasvatustyötä, eikä ole sen korvike. Etenkin jos lapsi on hoidossa vain 4-5h/pvä niin jäähän sitä aikaa olla perheen kanssa vielä runsainmitoin. Paljon huonommin on asiat niillä pienillä, jotka ovat hoidossa 9-10h päiviä, oli äiti sitten kotona uuden vauvan kanssa tai töissä. Kokopäivähoito äitiysloman aikana vain todella tarpeellisista syistä esim äidin masennuksen tai vauvan sairauden takia.



Kannatan myös jatkuvuutta lasten elämässä, minusta ei ole lapsen etu vaihtaa tutusta hoitopaikkasta ja kaveripiiristä äitiysloman ajaksi kerhoihin ja sieltä taas vuoden päästä takaisin hoitoon, pahimmassa tapauksessa taas eri päiväkotiin. Lapsetkin kiintyvät kavereihinsa ja hoitajiin, kyllähän aikuinenkin kokee stressaavana jatkuvan työympäristön vaihdon (eism pätkätöitä tehdessään) kuinka ei sitten lapsi?

sen ikäisille kaveriporukat on hyväksi

Vai luuletko että masennus on joku voittajien sairaus?



Ja se on jotain kovin kummoista äitiyttä, että ehkäisy ei onnistu ja lapset kiikutetaan sen takia hoitoon?

Mua ihmetyttää että jos lapset käytännössä on hoidossa 5 h, miksi ette vaihda puolipäivään maksuja? Säästöähän tulisi.



Meillä on tilanne tulossa että lapset on 3- ja 4- vuotiaita kun vauva syntyy. Esikoinen saa jäädä osittain hoitoon. Pienempi taas jää kotiin.

Isommalle lapselle on tärkeää päästä ryhmään mukaan. On ollu ikänsä semmonen ryhmäriippuvainen. Osaa tietty leikkiä yksin ja kaksinkin mutta ryhmää on ikävä ottaa pois vuodeksi pojalta. Sitten onkin eskarin vuoro.



Kotona ollessa taas ehdin upota vauvaan kun on toinen isommista lapsista kotona.

Tämä nyt 2- vuotias on iässä kun tykkää leikkiä rauhallisia leikkejä yksinäänkin. Ryhmä ei ole hänelle ollut koskaan niin tärkeä. vaikka koskaan ei ole nostanut hoitoon menosta huutoakaan.

Tälle 2- vuotiaalle näen isommaksi asiaksi olla kotona apuna; että saa uuden roolin vaihtaa pikkuveljestä isoon veljeen.

Uskon että hän saa riittävästi virikkeitä naapurista, ystävien lapsista ja kokeillaan jotain kerhoa.