Tultiin eilen matkalta, ja masentaa hirveästi

riitä kuin siksi työvuodenkin raskaimmaksi ajaksi. Kovasti tervetuloa takaisin, muistat kyllä taas pian millaista on naama harmaana puskea sohjoisella kadulla räntäsateen läiskähdellessä silmiin ikuiselta tuntuvassa pimeydessä. Pimeää aamulla, pimeää illalla; ja kun on valoisaa, istut sisällä töissä. Jos olet ulkotöissä, jäädyt. Vaatteet märkinä, kengät haisevina, pihat kuravellinä. Ja sitten, kun tulee lunta, saakin palella -20 asteessa ja kylmettää varpaansa VR:n myöhästellessä ja muun julkisen pätkiessä.



Onneksi Suomen kesä sentään on yleensä vähäluminen. Siihen on enää nelisen kuukautta. Sitten tarkenee taas vähän paremmin, ellei satu olemaan sateinen itikkavuosi, jolloin kesää ei syksystä erota.

Tää pieni vesisade sai jo vr:n lähijunat sekaisin, moni oli myöhässä jopa yli 30min pääradan lähijunista iltapäivällä.

Paitsi nyt kun asun ulkomailla jossa aurinko paistaa talvellakin joka päivä monta tuntia :-)

siksi yritän aina siivota mahdollisimman hyvin ennen reissuunlähtöä, että olisi kiva palata kotiin eikä tuntuisi paluulta orjuuteen työleirille. Ei se kuitenkaan kokonaan auta, en edes muista, milloin olisi viimeksi ollut "ihanaa olla taas kotona".

vaikka kotona oli sillä aikaa 4 teiniä ja heidän kavereitaan ja lattiaan tarttuu vieläkin sukat kiinni :) pitäis viedä tyhjiä pulloja kierrätykseen.