Mä en aio ostaa alennusmyynneistä mitään. Alkanut ärsyttää kaikki turha kulutus

Ja onkos se sitten väärin jos ostaa jotain tarpeellista alennusmyynneistä?



Sitä krääsää voi ostaa ihan hyvin jo ennen alennuksia, kuten noin 85% lasten lahjoista on varmasti aivan turhaa krääsää keskimäärin...

mistä sitä mielihyväänsä saa?



Kiitos.

-kun tapaan ystäviä

-kun soitan musiikkia

-kun saan valmiiksi jonkin käsityön

-kun näen lasteni iloitsevan

-kun laitan takkaan tulen ja luen hyvää kirjaa

Voi niitä on niin paljon. Joskus sain paljonkin mielihyvää uusista vaatteista/tavaroista, nyt ne tuntuvat täysin toisarvoisilta. Oikeastaan tämä muutos taisi kohdallani lähteä liikkeelle Japanin maaliskuisista tapahtumista. Maailmaa rakennetaan vaarallisemmaksi ja epäterveellisemmäksi pakaksi vain ja ainoastaan järjettömän kulutushimon vuoksi.

Tahtoisiko se ap. kertoamistä sitä mielihyväänsä saa?

Kiitos.

Siinäpä olisi minullekin opiksi ottamista.



Millaisista asioista helposti saat sen hyvän mielen?

Sorruin kuitenkin ostamaan talvikengät, koska todellakin tarvitsen. Mutta ne ovat sitten pitkäksi aikaa.



Mä paasaan muuten tätä asiaa ihan paatoksella mun blogissa. En koskaan ajatellut, että musta tulisi joku saarnaaja!

Mutta meillä ainakin lapset tarvii vaatteita. Ihan fiksua on ostaa ne alennusmyynnistä. Kaupalla on muutenkin niin vahva asema tässä maassa, ettei niille kannata antaa yhtään enempää maksamalla täyttä hintaa tavaroista.

Ihan syystä, että en tarvitse yhtään mitään tällä hetkellä.

Mielummin ostan alennusmyynneistä, kuin maksan täyttä hintaa. Ja aina pyrin ostamaan laadukasta käyttövaatetta tai lapsille vaatetta, kasvavat tarvitsevat lähes koko ajan uutta.

Tarkoitatko, että ostaminen on susta niin kivaa, ettei ole kivaa, jollet pääse pitkään aikaan ostoksille.



Vai tarkoitatko, että sulla on niin paljon ostotarvetta (esim. suuren perheen vuoksi), ettet käytännössä voi olla pitkään ostamatta jotain, tai joku lapsista päätyy kulkemaan liian pienissä vaatteissa?

vaatteet vain kuluu rikki. Yksikin ihana neuole oli lopulta ihan hiutu ja reikiä täynnä, kun pesin ja pidin ja sama juttu monella t-paidalla. Ja ostin sitetn tarpeellista alennusmyynnseistä. Mutta mullekin tulee se ihana fiilis jos olen tehnyt hyvän kirppislöydön ennen kuin uuden tavaran kaupasta.

Mennään ostamaan lapselle talvikenkiä mutta sitten kotiin tullaankin usean eri kassin kanssa. Kuinka moni niistä sisältää oikeasti tarpeellista tavaraa?



Pystyykö menemään vain sinne kenkäkauppaan/kenkäosastolle?



Minäkin olen joskus lähtenyt ostamaan lapselle vaatteita ja kotona tajunnut että sillähän oli jo 7 kpl 110-senttisiä paitoja, se 8. oli melko lailla turha.

huvitellut tai hyvitellyt itseäni ostoksilla. Asenteeni on juuri tuo, että olemassaolevilla pärjää aika pitkälle. Keksin kaapinperältä löytyneille kamoille aina uusia käyttökohteita, annan ja lainaan niitä kavereille ettei tarvitse ostaa. Lapsen ulkovaatteet ovat melkein ainoita jotka ostan normaalihintaisena. Postimyynnistä just tilasin hälle kaikki mitä luulen tänä vuonna tarvittavan.

että meillä on tavaraa nytkin jo ihan liikaa.

Sen sijaan kutsun ystävän (jota en ole pitkään aikaan nähnyt) kylään ja toisena päivänä lähdetään lasten kanssa uimaan kylpylään (lähistölle).

Ostin pari juttua, jotka olisin ostanut, vaikka tuotteet eivät olisi koskaan tulleet alennukseen, kuten eräät housut. Mutta se, että kaupoille lähtis tekemään jotain päähänpisto-ostoksia, niin nou! Luonnolle vahingollista tollainen kerskakulutus ja kuukauden päästä ne samat topit on kuitenkin kirppiksellä 10 kertaa halvempia.

ostaa paljon turhaakin tavaraa. Mutta ei se tarkoita, että kaikki niin tekisivät tai että alennusmyynteihin ei kannata mennä, koska jotkut muut ostavat sieltä turhaa.



Luonnollisestikin kaupat asettavat kuluttajille täkyjä ja pyrkivät saamaan heidät ostamaan tavaraa. Se on kaupan "hommaa".



Ja sitten on myös joukko niitä kuluttajia, jotka oikeasti osaavat käyttää hyödykseen alennusmyyntejä ja muita tarjouksia eivätkä tee impulsiivisia ostoksia. Kaikki eivät ole kaupan ja kulutuksen vietävissä.

Ihan hyvä, jos et tarvitse mitään :). Itse taas olen lykännyt muutamia ostoksia juuri alennusmyyntiajankohtaan, joten aion ne ostaa juuri nyt. Muuten olen tullut tosi tarkaksi kuluttajaksi - pyrin todellakin välttämään turhia asioita.

Sitten tutustuin kirppiksiin ja tajusin, että tavaraa on maailmassa ihan liikaa ja kaikki meistä yrittävät päästä siitä eroon. Tuli iso ahdistus ja elämänmuutos sen myötä.

Myöntää että ostan helposti mielijohteesta, eli kun näen jotain ihanaa mitä haluan, niin ostan sen, vaikken tarvitse. Alestakin ostan helposti enemmän vaatteita, kun kerran halvalla saan.

Eikä lapset TARVITSE kallista Metsolan puseroa, kun Lindexistä saa kolmasosan hinnalla ihan yhtä toimivia vaatteita, eikä lapset oikeasti tarvitsisi niin paljon vaatteita, vaan niitä on oltava, jotta saa heidät puettua sävysävyyn.... Eli oman turhamaisuuteni takia tulee ostettua aika paljon extraa.

Nyt aion käydä kattomassa vain lastenvaatteita, itselle en mitään.

Lisäksi yritän uudistaa vaatekaappiani eli päästä eroon halpisrytkyistä (huonolaatuisista) ja ostaa astetta laadukkaampaa vaatetta sekä itselleni paremmin sopiviä värejä. Yritän kääntää shoppailuriippuvuuden eduksi, ostaa alennusmyynneistä laadukasta tavaraa. Nyt löytyi yksi mekko.

Ja kasvavat lapset tarvitsevat lähes koko ajan jotain uutta, joku vaate jää pieneksi, menee rikki jne. En kuitenkaan osta heille ensi talven vaatteita nyt.

Mitä tarkoitat, ettet pysty olemaan ostamatta pitkiä aikoja? Tarkoitatko, että ostaminen on susta niin kivaa, ettei ole kivaa, jollet pääse pitkään aikaan ostoksille.

Vai tarkoitatko, että sulla on niin paljon ostotarvetta (esim. suuren perheen vuoksi), ettet käytännössä voi olla pitkään ostamatta jotain, tai joku lapsista päätyy kulkemaan liian pienissä vaatteissa?

Oli vaikkapa joku kukallinen paita, johon halusin yhteensopivan hameen. Ei 4-vuotias tarvitse tuollaisia kokonaisuuksia, ei todellakaan! Lapsi valitsee itse mieluiten vanhan raitahameen sen kukallisen paidan kanssa ja menee niiden kanssa erittäin tyytyväisenä päiväkotiin. Ja toiset lapset ihastelevat kivaa värikästä asua.