Lue keskustelun säännöt.
Älä pidä miestäsi itsestäänselvyytenä, ja sitten itke, kun hän jättää.
29.12.2011 |
Näitä on tuttavapiirissä ihan liikaa. Miestä pidetään lattiarättinä, hoidatetaan lapset, vaaditaan hyvää elintasoa, vaimo päättää mitä tehdään ja milloin, ketä tavataan (yleensä vaimon kavereita ja sukulaisia), missä matkustetaan ja räikeimpänä kaikesta: kuinka paljon ja missä vaiheessa lapsia tehdään. Itse lihotaan ja odotetaan, että mies tekee onnelliseksi ja on romanttinen.
Sitten yhtäkkiä mies, joka ei koskaan valita, saa tarpeekseen ja lähtee. Usein lähtemiseen antaa kimmokkeen joku kiva toinen nainen, usein työkaveri,joka on ystävällinen ja huomioi miestäkin.
Yksinhuoltajaksi jäänyt nainen haukkuu miehen maan rakoon lapsille, kavereille ja sukulaisille ja heittäytyy marttyyriksi. Eikä voi ymmärtää, miksi mies lähti. Toinen nainen on usein vaimon mielestä ainoa syypää.
Eilen uimahallissa katselin perhettä, jossa kolme pientä lasta, äiti runsaasti ylipainoinen ja isä hoikka, kivannäköinen mies. Nainen kiukutteli koko ajan miehelleen ja lapsille, mies teki kaiken väärin, mutta oli hiljaa ja yritti parhaansa. Vielä kotiinlähtiessä vaimo lyllersi auton etupenkille ja mies alkoi asettelemaan lapsia istuimiin. Naisen jäkätys kaikui koko ajan. Lapset ja isä olivat hiljaa. Olisi tehnyt mieli sanoa miehelle, että juokse ja kovaa, kun vielä voit. Naiselle ei tullut kai mieleenkään, että js hän jää yksin lapsineen, hän ei kyllä ikinä saa uutta miestä tuolla asenteella. Eikä kyllä ansaitsekaan.
Naiset, menkää joskus itseenne ja yrittäkää edes arvostaa sitä miestä. Ja jos ette arvosta, erotkaa ihmeessä älkääkä kiduttako sitä miestä siinä haukuttavana. Joskus toki on syytäkin olla arvostamatta, mutta tuntemissani tapauksissa on aina kyse siitä, että äiti on itse saanut aina vanhemmiltaan kaiken valmiina tai on muuten todella itsekäs.
Kommentit (58)
Vaimolla on ollut raskas päivä pienten kanssa. Ja ne tod osaavat ärsyttää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että perhepeti on se ongelma. Ongelma on se, ettei nainen halua seksiä. Perhepeti on vain tekosyy.
Meillä on ollut kaiken aikaa perhepeti käytössä kolmen lapsen kanssa, jotta saan itse nukuttua riittävästi. Meillä on olohuoneessa panopatja, eli kun lapset nukahtavat meidän makkariin, meillä alkaa aikuisten aika olohuoneen patjalla. Ja joskus keittiön pöydällä. Tai saunassa. Sekstaillaan kuitenkin 3-7 kertaa viikossa, vaikka lapset uinuvat meidän makkarissa. Kyllä keinot löytyvät, jos halua löytyy!
Joten miehet, seksittömyyden syy ei ole perhepeti, vaan se, ettei vaimo halua seksiä.
Tsemppiä kaikille, todella ikävä lukea näitä juttuja, itse kun kaipaan mieheni kosketusta päivittäin.
Veljeni vaimo esimerkiksi. Veljeni on tosi kiva ihminen, ja hänellä on ollut ennen laaja ystäväpiiri. Lasten synnyttyä vaimo on muuttunut melkoiseksi pirttihirmuksi. Hänkin on ulkonäöllisesti muisto siitä hoikasta poninhäntäpäästä, jollainen hän oli vielä 6 vuotta sitten. Ei tuntisi samaksi ihmiseksi. Hän ei jotenkin edes pidä ulkonäöstään huolta, enkä nyt tarkoita mitään jatkuvaa meikkailua tms., vaan ihan perusparturia ja puhtaita, siistejä vaatteita.
Tuntuu, että hän ei välitä yhtään, millaisissa säkeissä kulkee. Ja on sanonutkin, että tykkää pitää löysiä vaatteita, koska on lihonut niin, että kaikki kiristää. Mutta miksi niiden pitää olla harmaita ja mustia, vielä haalistuneita ja nyppyyntyneitä? Hiukset ovat leikkaamattomat ja usein likaisen näköiset, laittamisesta puhumattakaan. Rahasta ei ole perheessä puutetta, ihan normaali toimeentulo.
Ja tuo kielenkäyttö! Kun näin vanhaa äitiäni viimeksi, häneltä pääsi itku, kun hän kertoi, miten veljen vaimo oli huutanut lapsille ja veljelleni. Ja olenhan sen itsekin kuullut. Hän puhuu jotenkin alentuvasti, kuin olisi jollain jalustalla muuhun perheeseensä nähden. Siis suomeksi sanottuna vittuilee, lapsillekin. He saavat siitä oivaa oppia, ja vanhin joskus jo puhuukin samalla tavalla pienemmilleen. Tottakai, kun se on kerran perheessä tapana, lapsi parka ei muusta tiedä.
Veljen kaverit ovat paljolti kaikonneet, sillä on niin noloa istua kahvipöydässä, kun vaimo koko ajan kutsuu miestään tyhmäksi, pelleksi jne. ja moittii muutenkin. Olen joskus yrittänyt muka leikin varjolla sanoa, että tuo ei tunnu kivalta, mutta vaimo ei ole ymmärtävinään. Veljeltä olen joskus kysynyt, miten hän voi, ja vastaus oli, että vaimo nyt vaan on niin temperamenttinen, kyllä hän sen sietää, kun pääsee päiväksi töihin.
Kiitos, että sain vuodattaa.
että se puoliso on omaisuutta, jota voi kohdella ihan mieten hoksittaa, kun pappi on sanonut aamenen ja/tai yhteinen lapsi on syntynyt.
On noita esimerkkejä ihan elävässä elämässä.
Mun isän sisko on tuollainen, ensimmäinen mies lähti, toinen ei uskalla!
Tuttapiirissä on entinen naapurin mies, kaikkien kuullen aina arvostelemassa ja solvaamassa vaimoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uimahalli-perhe on kyllä onneksi varmaan aika harvinainen poikkeus. Siksi ap on varmaan tullut kiinnittäneeksi heihin niin paljon huomiota. Minusta tylyys lapsille on ihan eri kategoriassa kuin tylyys puolisolle, vaikka kumpikin on toki väärin. Jos käyttäytyy noin lapsiaan kohtaan kuin ap:n kuvaama äiti niin jotain täytyy olla pahasti pielessä.
Mutta sukupuoleen katsomatta monet ihmiset voisivat katsoa siinä asiassa peiliin, että kaatavat omaa harmitustaan toisen niskaan. Nimim. peiliin katsonut ja toivoakseen omaa käyttäytymistään parantanut. Jotkut vaikuttavat ikävien tunteiden vallassa taantuvan pikkulapsiksi, ja käyttävän puolisoaan jonkinlaisena symbioottisena äitinä, jonka kuuluisi lukea ajatukset ja korjata tilanne, ja heti. Kyse on mielestäni jonkinlaisesta rajattomuudesta, jonka toinen puoli on se, että annetaan aina periksi sille mitä toinen ehdottaa, ja sitten katkeroidutaan. Mielestäni kyllä molemmat ongelmat ovat yhtä yleisiä miehillä ja naisilla.
uimahalli-perhe on kyllä onneksi varmaan aika harvinainen poikkeus. Siksi ap on varmaan tullut kiinnittäneeksi heihin niin paljon huomiota. Minusta tylyys lapsille on ihan eri kategoriassa kuin tylyys puolisolle, vaikka kumpikin on toki väärin. Jos käyttäytyy noin lapsiaan kohtaan kuin ap:n kuvaama äiti niin jotain täytyy olla pahasti pielessä. Mutta sukupuoleen katsomatta monet ihmiset voisivat katsoa siinä asiassa peiliin, että kaatavat omaa harmitustaan toisen niskaan. Nimim. peiliin katsonut ja toivoakseen omaa käyttäytymistään parantanut. Jotkut vaikuttavat ikävien tunteiden vallassa taantuvan pikkulapsiksi, ja käyttävän puolisoaan jonkinlaisena symbioottisena äitinä, jonka kuuluisi lukea ajatukset ja korjata tilanne, ja heti. Kyse on mielestäni jonkinlaisesta rajattomuudesta, jonka toinen puoli on se, että annetaan aina periksi sille mitä toinen ehdottaa, ja sitten katkeroidutaan. Mielestäni kyllä molemmat ongelmat ovat yhtä yleisiä miehillä ja naisilla.
Minusta tuo "symbioottinen äiti" on hyvä nimitys. Jostain syystä siihen kumppaniin puretaan ihan kaikki harmit, ihan kuin se olisi sen ansainnut tai olisi vastuussa toisen hyvinvoinnista. Sellaisia sanoja kukaan ei sanoisi muille läheisilleen tai sukulaisilleen, mutta puolisolle voi syytää mitä vain, ja hänen kuuluu sietää tuota käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun mies ei halua mua, niin miksi se sitten tekee ihan itse niitä aloitteita ja "roikkuu" mun tisseissä ja takapuolessa kiinni...???
Meillä ei ole muuten koskaan ollut tapana harrastaa seksiä yöllä :)
MIES tekee aloitteen perhepedistä, hän ei halua vaimoaan, syystä tai toisesta. Ihan fakta juttu. Kukaan normaali, viriili mies ei halua perhepetiä muusta syystä kuin siitä, että vaimoäiti ei miellytä enää silmää. Perhepedissä saa hyvällä omallatunnolla haaveilla työpaikan Mirkusta.
MIES tekee aloitteen perhepedistä, hän ei halua vaimoaan, syystä tai toisesta. Ihan fakta juttu. Kukaan normaali, viriili mies ei halua perhepetiä muusta syystä kuin siitä, että vaimoäiti ei miellytä enää silmää. Perhepedissä saa hyvällä omallatunnolla haaveilla työpaikan Mirkusta.
no mä ainaskin olen hyvä vaimo, otan miestä huomioon ja seksiäkin annan usein. Ja melkeinpä aina kun mies haluaa. Enkä koskaan itkisi jos lähtisi, jos mies jättäisi, eipä olisi sen arvoinen. Olen nätti ja normaalipainoinen ja hyvä äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies. Vaimoni on myös muuttunut perhe-elämämme aikana sekä ulkonäöllisesti että luonteeltaan. En varmaan enää tuntisi sitä iloista tyttöä, johon rakastuin palavasti. Tuo nainen, joka meillä asuu, on minulle aivan vieras. Kuitenkin joudun elämään hänen kanssaan, koska en halua rikkoa lapsilta kotia ainakaan tässä vaiheessa. Yritän sinnitellä päivästä toiseen. Toivon, että vaimo purkaa pahan olonsa minuun, niin lapset saisivat olla rauhassa, kun olen työssä. Iltaisin ja viikonloppuina pyrin olemaan lasten kanssa mahdollisimman paljon pois tieltä. Olen yrittänyt kannustaa vaimoa ulkoilemaan, harrastamaan, liikkumaan tms., mutta häntä ei kiinnosta. Joku tuollainen toiminta voisi piritää häntä, mutta mieluummin hän istuu koneella ja tiuskii samalla lapsille, tai katsoo tv:tä. Minä olen hänelle pelkkää ilmaa.
miehillä nyt vaikeaa. Kuka lohduttaa niitä naisia, jotka jäävät miehen jalkoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo perhepetihomma on aseksuaalisten naisten keksintöä.
tuo perhepetihomma on aseksuaalisten naisten keksintöä.
seksuaalisten? eikös tuolla toitotettu, että pihtaavien?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo perhepetihomma on aseksuaalisten naisten keksintöä.
seksuaalisten? eikös tuolla toitotettu, että pihtaavien?
Opettele lukemaan. Ja jos sivistyssanat eivät ole tuttuja, katso googlesta.
liitoissa on omat ongelmansa ja huonot vaiheet, mutta yleensä ne ongelmat johtuvat aika tasaisesti molemmista osapuolista. Aika harvassa liitossa voidaan sanoa, että ero on yksin sen toisen syy tai että, liitto epäonnistui kun toinen oli sellainen ja tälläinen.
Omassa erossani ärsytti suuresti, kuinka exä haukkui mua kaikille. Kuinka oli niin vaikea liitto ja kuinka hän oli niin alistettu. Maalasi kuvaa jonkilaisesta pirttihirmusta.
Totuus oli se, että rakastin miestäni tosi paljon. Työt pyrimme jakamaan tasan ja lapsia hoisimme yhtä paljon. Kumpikin sai mennä omien kaveriensa kanssa miten tahtoi. Harrastaa mitä halusi. Päätökset tehtiin yhdessä.
Eron syyt olivat ihan toiset ja syytä oli tasaisesti molemmissa.
Jostain syystä exä kuitenkin halusi kertoa sitä perinteistä stooria kaikille. Syytä en ymmärrä.
Ja juu, olen kaunis ja normaalipainoinen ja hyvätuloinen ja vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Perhepeti on ihan ok, jos se molemmille sopii. SEksiä ehtii harrastamaan myöhemminkin, kun lapset on isoja.
Tämä oli tosiaan ainoa google-haulla saatu tulos, jossa edes vähän keskustellaan siitä aiheesta, jossa se onkin nainen joka pitää miestä itsestäänselvyytenä. Lukuisia lukuisia keskusteluja ja artikkeleita, jossa roolit ovat toisin päin.
Kyllähän silti monessa kommentissa tämäkin saatiin käännettyä miehen "syyksi", kun tällaiseen alistuu ja antaa tapahtua. Mikä sika.
Eksäni oli juuri tuollainen. Minä mietin lähtöä yli kaksi ja puoli vuotta. Sitten ilmoitin, että muutan muualle ja otan lapset mukaan ,että hänelle ei tulisi niin vaikeaa. Sain tapella tapaamisoikeudesta kuukausikaupalla, vaikka vaimo vinkui aina, ettei hänellä ole koskaan omaa aikaa. Kun olisin ottanut lapset, se ei käynytkään. Nyt onneksi saan lapset melkein aina kun haluan. Vaimolla on nimittäin uusi haukuttava kiikarissa. Itse en enää ikinä muuta kenenkään kanssa saman katon alle!