Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö lapsen koulumenestyksen ennustamaan 1-2 luokan todistuksen perusteella?
24.12.2011 |
Eli jos 1-2 luokalla on luokkansa parhaimistoa, tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. JOs taas keskiluokkaan tai heikoimmasta päästä, niin sama juttu.
Miten teidän lapsillanne on mennyt? Omilla olisi pysynyt ennustamaan
Kommentit (40)
Jos lapsi on jo ekalta luokalta asti "hyvä", niin ehkä voinee ennustaa että on sitä jatkossakin. Jos taas koulunkäynti sujuu keskitasoisesti, en lähtisi ennustamaan yhtään mitään, koska itse olen elävä esimerkki siitä, että kun päähän tulee iän myötä vähän järkeä, niin koulunkäynnin ideakin kirkastuu. Itse olin siis seiskan/kasin oppilas ensimmäisillä luokilla (taisi olla jopa viidenteen asti), mutta siitä eteenpäin kympin oppilas. Muistan selvästi, kuinka kerran vaan oivalsin, miten kokeisiin pitää lukea, ja siitä se sitten lähti ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on jo ekalta luokalta asti "hyvä", niin ehkä voinee ennustaa että on sitä jatkossakin. Jos taas koulunkäynti sujuu keskitasoisesti, en lähtisi ennustamaan yhtään mitään, koska itse olen elävä esimerkki siitä, että kun päähän tulee iän myötä vähän järkeä, niin koulunkäynnin ideakin kirkastuu. Itse olin siis seiskan/kasin oppilas ensimmäisillä luokilla (taisi olla jopa viidenteen asti), mutta siitä eteenpäin kympin oppilas. Muistan selvästi, kuinka kerran vaan oivalsin, miten kokeisiin pitää lukea, ja siitä se sitten lähti ;)
Tietenkin on aina mahdollista että hyvä oppilas pysyy hyvänä ja huono huonona, mutta koulumenestys voi muuttua myös parempaan tai huonompaan suuntaan.
Joku pärjää ensimmäiset kouluvuodet hyvin lukemattakin mutta taso romahtaa sitten myöhemmin kun ei lukematta pärjää. Jollekulle toiselle taas tulee esimerkiksi teini-iässä kapina/kiinnostuksen puute koulua kohtaan ja arvosanat laskevat jne.
mutta toisaalta erilaiset oppimisvaikeudet, kypsymättömyys kouluun jne. voivat hidastaa menestystä alkuun, ja kun näistä selvitään voi koulunkäynti lähteä ihan uuteen nousuun.
Tai siis kyllähän jotkut tietysti suoriutuvat hyvin alusta loppuun ja joillakin on vaikeaa koko ajan. Mutta se kenellä kehitys menee näin ja kenellä taas polku on mutkikkaampi ja millä tapaa se muuttuu on vaikea arvioida etukäteen, ellei sitten taustalla ole jotain jo diagnosoitua oppimisvaikeutta tai muuta, mikä sekään ei ole välttämättä fatalistinen ennuste.
Koulumenestys ei ole sama asia kuin älykkyys. Koulumenestys ei takaa, että pärjäisi jatko-opinnoissa tai työelämässä. Oppimiseen vaikuttaa kognitiivisen kyvykkyyden lisäksi mm. motivaatio ja tunteet. Ympäristön tuki ja kannustus on olennainen ja lapsen kokemukset oppimisesta ovat myös tärkeitä. Lapsen itsetunnolla ja minäkuvalla on silläkin tärkeä merkitys, sillä se vaikuttaa lapsen sinnikkyyteen (millä on myös temperamenttisidonnainen perusta). Eli hyvin monet asiat vaikuttavat siihen, miten lapsi tulee pärjäämään ja menestymään koulussa. Jotkut alisuoriutuvat, jotkut laittavat läskiksi, jotkut eivät uskalla yrittää, jotkut eivät jaksa ponniskella, vaikka olisikin älyllisiä ajattelun taitoja.
Ihan samalla tapaa jotkut, joilla on alussa suuriakin vaikeuksia, voivat kehittyä ja pärjätä jatkossa ihan kohtuullisen hyvin tai jopa merkittävän hyvin. Lapsethan kehittyvät ja elämäntapahtumatkin vaikuttavat, millaisia asioita lapsi kohtaa - 9-12 vuoden "koulu-urahan" on pitkä aika, minkä aikana voi tapahtua monenlaista, perhettä vavisuttavia asioita.
Suhtautuminen lapseen vaikuttaa myös siihen, miten lapsi pärjää. Hyväksi ja lahjakkaaksi kuvitellulta lapselta vaaditaan enemmän, ja tämä kehittää hänen taitojaan ja kykyjään ja näin hän voi yltää yhä parempiin tuloksiin. SAmalla tavalla joiltain vaaditaan liian vähän, jolloin hän ei kehity samalla tapaa.
Nykyisin ajatellaan, että älykkyys on tekijä, joka ei ole synnynnäinen, vaan suuressa määrin tavoitteellisen, omien kykyjen ylärajoilla tapahtuvan harjoittelun tulosta. Perintötekijät määrittelevät kehyksen, mutta vasta harjoitus ja ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintajärjestelmien kehittymiseen ja toiminnalliseen tasoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojilla ei oikein kerro vielä mitään tai ainakaan siihen suuntaan, että heikko alaluokilla olisi automaattisesti heikko myös myöhemmin. Pojat on niin lapsellisia verrattuna tyttöihin.
Tytöillä taas enemmän antaa suuntaa, mutta ei poissulje myöhempää menestystä. Sen sijaan tytöissä on näitä "romahtajia" enemmän eli alaluokilla osaavia ja pinkoja, joilta järki loppuu viimeistään yläkoulussa. Ovat vaan kilttejä, yritteliäitä ja kotona opetettuja. Mutta hoksottimet on kovin hitaat...
Ei välttämättä ennusta. Toki fiksummat lapset saattavat erottua joukosta jo silloin.
Sukupuolten erot ovat sinänsä mielenkiintoisia, että tytöt ovat yleensä tasaisen fiksuja. Pojissa hajonta on suurempaa. Heidän joukostaan löytyvät niin erittäin heikkolahjaiset kuin huippuälykkäätkin. Siinä on eräs selitys siihen, miksi vankilat täyttyvät miehistä ja toisaalta esim. huippulahjakkaat tutkijat ovat usein miehiä.
Luonnollisesti miesten menestykseen esim. tiede- ja taidemaailmassa on kautta historian vaikuttanut se, että naiset tekevät (edelleen) leijonanosan kotitöistä ja synnyttävät ja hoitavat lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan selvästi jo ekaluokalla, mitä kenestäkin tulee. Yllätyksiä aikuisena ei tullut.
Minulla oli ala-asteen ekoilla luokilla hyvä todistus (ysejä ja kymppejä enimmäkseen lukuaineissa), ei kuitenkaan huippu (=lähes kaikki kymppejä).
Myöhemmin kirjoitin kuusi laudaturia ylppäreissä, pääsin suoraan yliopistoon ja sieltäkin valmistuin erittäin hyvin arvosanoin.
Alusta asti pidin koulunkäynnistä. Mutta kyllähän tuo matka on niin pitkä että monet asiat ehtivät vaikuttaa matkan varrella ja muuttuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli matematiikka oli ekalla ja tokalla "tarvitsee paljon lisäharjoitusta", mutta lukiossa kuitenkin pitkä matikka. Historia ja maantieto alkoivat kiinnostaa vasta yläasteella, jolloin numerot paranivat. Paniikkihäiriö sitten romahdutti kaiken.
esiin jo alaluokilla. Ja se taas ennustaa sitä koulupolkua pidemmälle. Myös sellaiset koulun käynnin taidot ja asenne opiskeluun erottelevat oppilaita varhain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erinomaiset ovat olleet erinomaisia loppuun saakka, hyvät hyviä jne.
Opettajana olen kuitenkin nähnyt paljon poikkeuksia, karkeasti 25% oppilaista ei mahdu tähän muottiin, eli heidän kohdallaan ensiluokkien hyvyys tai heikkous muuttuu myöhemmin.
Lukemaan oppiminen ei ole mikään iso juttu!
Kirjatoukka tai ei = lukeminen paranee = ??? Mekaaninen lukutaito on eri juttu kuin luetun ymmärtäminen = ???
Tykkää kirjoittaa käsin = ???? Lahjakkaalla saattaa olla hyvä käsiala ilman, että harjoittelee ja piirtää sata kertaa niitä monotonisia kirjaimia! Siis lahjakkaimmalle TÄMÄ ON TYLSÄÄ JA HÄN SAATTAA PROTESTOIDA JA HALUTA MUUTA TEKEMISTÄ. En panisi lahjakasta mekaanista kirjoittajaa raapustamaan montaa kertaa jotain kirjainkuviota (hölmöläisen hommaa ja tätä ovat harjoituskirjat täynnä) vaan panisin kirjoittamaan jotain kunnon tekstejä - jopa omia, niillä kirjaimilla.
Matemaattinen lahjakkuus = ???
Into tehdä askartelua yms = ???
Hyvä piirtämään = ???
Into olla peleissä ja urheilussa mukana = ????
Into avata suunsa ja laulaa kun muut laulavat = ???
Kiinnostunut luonnosta = ????
Kiinnostunut "uskonnonasioista" = ????
Mitäs vielä = ???
JA MITÄ NÄMÄ NYT SITTEN ENNUSTAVAT????
SE, ETTÄ ON KILTTI JA TOTTELEVAINEN EI OLE SAMA KUIN OLLA LAHJAKAS. Tässä voi jopa piillä todellinen sudenkuoppa ja lapsesta tulee vaan opettajan juttuja apinoiva. Tämä ei ole mitään lahjakkuutta vaan jonkinlaista tyhmyyttä, joka voi kuitenkin johtaa n k koulumenestykseen. Tulee enemmän tai vähemmän "koulumateriaalilla aivopestyjä" ihmisiä!
Lahjakkuutta voisi siis jotenkin mahdollisesti ennustaa sillä miten suurta vaivaa lapsi joutuu näkemään tehdessään ekanluokan jutut. Selviääkö hän niistä juuri tekemättä yhtään mitää ja itsenäisesti ilman mitään aikuisten apuja - JA AIKAA JÄÄ LEIKKIMISEEN JA SOSIAALISEEN OLEMISEEN MUIDEN KANSSA! TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ!
Vähemmän lahjakasta sitten ihan PIINATAAN SILLÄ ETTÄ KOKO ELÄMÄ PYÖRII JOIDENKIN LÄKSYJEN TEKEMISTEN TIIMOILTA JA NE OVAT AINA MIELESSÄ JA VANHEMPIEN HUOLEN AIHE JA VANHEMMAT AUTTAVAT JA KOULUNKÄYNTI / LÄKSYT PYÖRITTÄVÄT JA HALLITSEVAT KOKO KOTIELÄMÄÄ JA OPET SOITTELEVAT JATKUVASTI! Tällaiselle pitää laittaa loppu! Vaatikaa lapselta vähemmän! ETTÄ JUST JA JUST OSAA LUKEA, TEHDÄ MUUTAMAN LASKUN JA KIRJOITTAA JOTAIN. Älkää pakottako tekemään valtavia määriä kirjoitusharjoituksia - VAAN LAITTAKAA SE LAPSI LEIKKIMÄÄN JA OLEMAAN MUIDEN KANSSA!
Ei 1-2. luokan todistuksilla kannata lähteä ennustamaan yhtään mitään! Miettikää tätä vähemmän ja eläkää virikkeellistä elämää! Älkää antako minkään koulun ja opettajien hallita elämäänne! SUDENKUOPPA VAAN SAATTAA TULLA TURHASTA KAIVETTUA - JA SYVÄ SELLAINEN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sinua asia hiertää, ärsyttää ja jopa raivostuttaa.
Lukemaan oppiminen ei ole mikään iso juttu!
Kirjatoukka tai ei = lukeminen paranee = ??? Mekaaninen lukutaito on eri juttu kuin luetun ymmärtäminen = ???
Tykkää kirjoittaa käsin = ???? Lahjakkaalla saattaa olla hyvä käsiala ilman, että harjoittelee ja piirtää sata kertaa niitä monotonisia kirjaimia! Siis lahjakkaimmalle TÄMÄ ON TYLSÄÄ JA HÄN SAATTAA PROTESTOIDA JA HALUTA MUUTA TEKEMISTÄ. En panisi lahjakasta mekaanista kirjoittajaa raapustamaan montaa kertaa jotain kirjainkuviota (hölmöläisen hommaa ja tätä ovat harjoituskirjat täynnä) vaan panisin kirjoittamaan jotain kunnon tekstejä - jopa omia, niillä kirjaimilla.
Matemaattinen lahjakkuus = ???
Into tehdä askartelua yms = ???
Hyvä piirtämään = ???
Into olla peleissä ja urheilussa mukana = ????
Into avata suunsa ja laulaa kun muut laulavat = ???
Kiinnostunut luonnosta = ????
Kiinnostunut "uskonnonasioista" = ????
Mitäs vielä = ???
JA MITÄ NÄMÄ NYT SITTEN ENNUSTAVAT????
SE, ETTÄ ON KILTTI JA TOTTELEVAINEN EI OLE SAMA KUIN OLLA LAHJAKAS. Tässä voi jopa piillä todellinen sudenkuoppa ja lapsesta tulee vaan opettajan juttuja apinoiva. Tämä ei ole mitään lahjakkuutta vaan jonkinlaista tyhmyyttä, joka voi kuitenkin johtaa n k koulumenestykseen. Tulee enemmän tai vähemmän "koulumateriaalilla aivopestyjä" ihmisiä!
Lahjakkuutta voisi siis jotenkin mahdollisesti ennustaa sillä miten suurta vaivaa lapsi joutuu näkemään tehdessään ekanluokan jutut. Selviääkö hän niistä juuri tekemättä yhtään mitää ja itsenäisesti ilman mitään aikuisten apuja - JA AIKAA JÄÄ LEIKKIMISEEN JA SOSIAALISEEN OLEMISEEN MUIDEN KANSSA! TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ!
Vähemmän lahjakasta sitten ihan PIINATAAN SILLÄ ETTÄ KOKO ELÄMÄ PYÖRII JOIDENKIN LÄKSYJEN TEKEMISTEN TIIMOILTA JA NE OVAT AINA MIELESSÄ JA VANHEMPIEN HUOLEN AIHE JA VANHEMMAT AUTTAVAT JA KOULUNKÄYNTI / LÄKSYT PYÖRITTÄVÄT JA HALLITSEVAT KOKO KOTIELÄMÄÄ JA OPET SOITTELEVAT JATKUVASTI! Tällaiselle pitää laittaa loppu! Vaatikaa lapselta vähemmän! ETTÄ JUST JA JUST OSAA LUKEA, TEHDÄ MUUTAMAN LASKUN JA KIRJOITTAA JOTAIN. Älkää pakottako tekemään valtavia määriä kirjoitusharjoituksia - VAAN LAITTAKAA SE LAPSI LEIKKIMÄÄN JA OLEMAAN MUIDEN KANSSA!
Ei 1-2. luokan todistuksilla kannata lähteä ennustamaan yhtään mitään! Miettikää tätä vähemmän ja eläkää virikkeellistä elämää! Älkää antako minkään koulun ja opettajien hallita elämäänne! SUDENKUOPPA VAAN SAATTAA TULLA TURHASTA KAIVETTUA - JA SYVÄ SELLAINEN!
Lukemaan oppiminen ei ole mikään iso juttu! Kirjatoukka tai ei = lukeminen paranee = ??? Mekaaninen lukutaito on eri juttu kuin luetun ymmärtäminen = ??? Tykkää kirjoittaa käsin = ???? Lahjakkaalla saattaa olla hyvä käsiala ilman, että harjoittelee ja piirtää sata kertaa niitä monotonisia kirjaimia! Siis lahjakkaimmalle TÄMÄ ON TYLSÄÄ JA HÄN SAATTAA PROTESTOIDA JA HALUTA MUUTA TEKEMISTÄ. En panisi lahjakasta mekaanista kirjoittajaa raapustamaan montaa kertaa jotain kirjainkuviota (hölmöläisen hommaa ja tätä ovat harjoituskirjat täynnä) vaan panisin kirjoittamaan jotain kunnon tekstejä - jopa omia, niillä kirjaimilla. Matemaattinen lahjakkuus = ??? Into tehdä askartelua yms = ??? Hyvä piirtämään = ??? Into olla peleissä ja urheilussa mukana = ???? Into avata suunsa ja laulaa kun muut laulavat = ??? Kiinnostunut luonnosta = ???? Kiinnostunut "uskonnonasioista" = ???? Mitäs vielä = ??? JA MITÄ NÄMÄ NYT SITTEN ENNUSTAVAT???? SE, ETTÄ ON KILTTI JA TOTTELEVAINEN EI OLE SAMA KUIN OLLA LAHJAKAS. Tässä voi jopa piillä todellinen sudenkuoppa ja lapsesta tulee vaan opettajan juttuja apinoiva. Tämä ei ole mitään lahjakkuutta vaan jonkinlaista tyhmyyttä, joka voi kuitenkin johtaa n k koulumenestykseen. Tulee enemmän tai vähemmän "koulumateriaalilla aivopestyjä" ihmisiä! Lahjakkuutta voisi siis jotenkin mahdollisesti ennustaa sillä miten suurta vaivaa lapsi joutuu näkemään tehdessään ekanluokan jutut. Selviääkö hän niistä juuri tekemättä yhtään mitää ja itsenäisesti ilman mitään aikuisten apuja - JA AIKAA JÄÄ LEIKKIMISEEN JA SOSIAALISEEN OLEMISEEN MUIDEN KANSSA! TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ! Vähemmän lahjakasta sitten ihan PIINATAAN SILLÄ ETTÄ KOKO ELÄMÄ PYÖRII JOIDENKIN LÄKSYJEN TEKEMISTEN TIIMOILTA JA NE OVAT AINA MIELESSÄ JA VANHEMPIEN HUOLEN AIHE JA VANHEMMAT AUTTAVAT JA KOULUNKÄYNTI / LÄKSYT PYÖRITTÄVÄT JA HALLITSEVAT KOKO KOTIELÄMÄÄ JA OPET SOITTELEVAT JATKUVASTI! Tällaiselle pitää laittaa loppu! Vaatikaa lapselta vähemmän! ETTÄ JUST JA JUST OSAA LUKEA, TEHDÄ MUUTAMAN LASKUN JA KIRJOITTAA JOTAIN. Älkää pakottako tekemään valtavia määriä kirjoitusharjoituksia - VAAN LAITTAKAA SE LAPSI LEIKKIMÄÄN JA OLEMAAN MUIDEN KANSSA! Ei 1-2. luokan todistuksilla kannata lähteä ennustamaan yhtään mitään! Miettikää tätä vähemmän ja eläkää virikkeellistä elämää! Älkää antako minkään koulun ja opettajien hallita elämäänne! SUDENKUOPPA VAAN SAATTAA TULLA TURHASTA KAIVETTUA - JA SYVÄ SELLAINEN!
kuten sinun esimerkissäsi eli lukee juuri ja juuri, osaa muutaman kirjaimen, laskee haparoiden jne. niin viimeistään kolmannella luokalla selviää, että lapsesta ei ikinä voi tulla osaajaa. Hänellä ei ole sitä perustaa, johon muut ryhtyvät omaa osaamistaan rakentamaan. Jos ei osaa lukea, ei kykene lukemaan muutamien sivujen mittaisia läksyjä. Jos ei osaa kirjoittaa, ei kykene vastaamaan kokeissa jne.
Esittämäsi "lahjakkuus" on alimpien sosiaaliluokkien kuvitelmaa siitä, että täysin vailla muiden huomioonottamista, sääntöjä ja ohjeiden noudattamista elävä olisi jotenkin luova. Ehei, kyllä hän on pääsääntöisesti geeniperimältään tyhmä ja lahjaton, jota olematon kasvatus vielä korostaa.
1. ja 2. luokkien perusteella mitä kaikkea tulee tapahtumaan. Välillä on ollut vuosi, että on menty alas kuin lehmän häntä ja sitten taas skarpattu.
Elämä ei ole kultaista keskitietä.
Jokainen on kuitenkin jo ammattipätevyyden saanut ja työelämässä kiinni.
Jos ei olisi laadittu hojksia niin olisi jäänyt luokalleen.
Sitten pääsi pienluokalle ja numerot nousivat.
Päättötodistuksessa huonoin numero oli 8.
Sai valita jatko-opintopaikan kolmesta vaihtoehdosta. Eipä olisi ekalla tai tokalla uskonut.
aina on syy muissa, kuten koulussa ja opettajissa, jotka eivät kullannupun erinomaisuutta tajua... Viestinsä perusteella vanhempikin on erittäin pärjäävä ;)
Lukemaan oppiminen ei ole mikään iso juttu! Kirjatoukka tai ei = lukeminen paranee = ??? Mekaaninen lukutaito on eri juttu kuin luetun ymmärtäminen = ??? Tykkää kirjoittaa käsin = ???? Lahjakkaalla saattaa olla hyvä käsiala ilman, että harjoittelee ja piirtää sata kertaa niitä monotonisia kirjaimia! Siis lahjakkaimmalle TÄMÄ ON TYLSÄÄ JA HÄN SAATTAA PROTESTOIDA JA HALUTA MUUTA TEKEMISTÄ. En panisi lahjakasta mekaanista kirjoittajaa raapustamaan montaa kertaa jotain kirjainkuviota (hölmöläisen hommaa ja tätä ovat harjoituskirjat täynnä) vaan panisin kirjoittamaan jotain kunnon tekstejä - jopa omia, niillä kirjaimilla. Matemaattinen lahjakkuus = ??? Into tehdä askartelua yms = ??? Hyvä piirtämään = ??? Into olla peleissä ja urheilussa mukana = ???? Into avata suunsa ja laulaa kun muut laulavat = ??? Kiinnostunut luonnosta = ???? Kiinnostunut "uskonnonasioista" = ???? Mitäs vielä = ??? JA MITÄ NÄMÄ NYT SITTEN ENNUSTAVAT???? SE, ETTÄ ON KILTTI JA TOTTELEVAINEN EI OLE SAMA KUIN OLLA LAHJAKAS. Tässä voi jopa piillä todellinen sudenkuoppa ja lapsesta tulee vaan opettajan juttuja apinoiva. Tämä ei ole mitään lahjakkuutta vaan jonkinlaista tyhmyyttä, joka voi kuitenkin johtaa n k koulumenestykseen. Tulee enemmän tai vähemmän "koulumateriaalilla aivopestyjä" ihmisiä! Lahjakkuutta voisi siis jotenkin mahdollisesti ennustaa sillä miten suurta vaivaa lapsi joutuu näkemään tehdessään ekanluokan jutut. Selviääkö hän niistä juuri tekemättä yhtään mitää ja itsenäisesti ilman mitään aikuisten apuja - JA AIKAA JÄÄ LEIKKIMISEEN JA SOSIAALISEEN OLEMISEEN MUIDEN KANSSA! TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ! Vähemmän lahjakasta sitten ihan PIINATAAN SILLÄ ETTÄ KOKO ELÄMÄ PYÖRII JOIDENKIN LÄKSYJEN TEKEMISTEN TIIMOILTA JA NE OVAT AINA MIELESSÄ JA VANHEMPIEN HUOLEN AIHE JA VANHEMMAT AUTTAVAT JA KOULUNKÄYNTI / LÄKSYT PYÖRITTÄVÄT JA HALLITSEVAT KOKO KOTIELÄMÄÄ JA OPET SOITTELEVAT JATKUVASTI! Tällaiselle pitää laittaa loppu! Vaatikaa lapselta vähemmän! ETTÄ JUST JA JUST OSAA LUKEA, TEHDÄ MUUTAMAN LASKUN JA KIRJOITTAA JOTAIN. Älkää pakottako tekemään valtavia määriä kirjoitusharjoituksia - VAAN LAITTAKAA SE LAPSI LEIKKIMÄÄN JA OLEMAAN MUIDEN KANSSA! Ei 1-2. luokan todistuksilla kannata lähteä ennustamaan yhtään mitään! Miettikää tätä vähemmän ja eläkää virikkeellistä elämää! Älkää antako minkään koulun ja opettajien hallita elämäänne! SUDENKUOPPA VAAN SAATTAA TULLA TURHASTA KAIVETTUA - JA SYVÄ SELLAINEN!
kuten sinun esimerkissäsi eli lukee juuri ja juuri, osaa muutaman kirjaimen, laskee haparoiden jne. niin viimeistään kolmannella luokalla selviää, että lapsesta ei ikinä voi tulla osaajaa. Hänellä ei ole sitä perustaa, johon muut ryhtyvät omaa osaamistaan rakentamaan. Jos ei osaa lukea, ei kykene lukemaan muutamien sivujen mittaisia läksyjä. Jos ei osaa kirjoittaa, ei kykene vastaamaan kokeissa jne. Esittämäsi "lahjakkuus" on alimpien sosiaaliluokkien kuvitelmaa siitä, että täysin vailla muiden huomioonottamista, sääntöjä ja ohjeiden noudattamista elävä olisi jotenkin luova. Ehei, kyllä hän on pääsääntöisesti geeniperimältään tyhmä ja lahjaton, jota olematon kasvatus vielä korostaa.
Jos ei olisi laadittu hojksia niin olisi jäänyt luokalleen. Sitten pääsi pienluokalle ja numerot nousivat. Päättötodistuksessa huonoin numero oli 8. Sai valita jatko-opintopaikan kolmesta vaihtoehdosta. Eipä olisi ekalla tai tokalla uskonut.
eli hyvä oppilas on pysynyt hyvänä lukion loppuun asti. Ja vanhin on jo päässyt yliopistoon toivomalleen alalle.