Hei piristäkääs mua...

Oon niin totaalisen puhki ettei tosikaan.



Meillä on neljä pientä lasta ja vuosi on ollut tosi rankka. Nyt pitäisi vielä tässä rykäistä ja laittaa joulu pystyyn koko suvulle.



Minulla ei todellakaan ole mitään kunnianhimoisia suunnitelmia, kaikki mahdollinen ostetaan valmiina, mutta on ruokien lmmityksessä ja pöydän laittamisessakin oma hommansa.



Eilen saatiin siivottua, mutta paljon kaikkea pientä tässä täytyy puuhastella, ja hoitaa siinä sivussa ne lapset.



Illalla on lahjojen paketointia ja mies kiukuttelee aina. Minusta se on kivaa puuhaa, mutta miehen murjotus vie siitä minultakin ilon. Sinänsä olisi ihan ok, että paketoisin lahjat yksin, mutta silti tuntuu pahalta katsoa, kun toinen röhmöttää sohvalla.



Ja piparit ja joulutortut haluaisin leipoa lasten kanssa, mutta tuntuu, ettei siihenkään riitä voimat, vaikka valmistaikinasta tehdään.



Ja kaiken huipuksi mies ilmoitti tänään menevänsä joululahjaostoksille! Kaikki paketit on jo toimitettu, serkuille ja miehen isälle ja mies oli lasten kanssa viime viikonloppuna jouluostoksilla. Kai se vaan haluaa katsella uutuuspelejä ja ostaa lahjan minulle. Pitäisikö vaan sanoa, että mieluummin ottaisin lastenhoitoapua illaksi kuin niitä lahjoja?



Ei perse, nyt heräsi vauva...