Vauva päivähoitoon
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että onko täällä kukaan 9-10kk ikäisen lapsen viemisestä päivähoitoon töihin palaamisen vuoksi arvosteleva ITSE tehnyt niin? Eli kun täällä kovin sanoin arvostellaan, kuinka kamalaa ja rankkaa se lapselle on, niin onko näillä niin sanovilla asiasta edes omakohtaista kokemusta?
Ihmettelen vain näitä kovasanaisia asenteita täällä kun kaikki tuntemani tuon asian kokeneet ovat kertoneet, että päivähoidon aloittaminen on sujunut ihan mallikkaasti, eikä lapsi ole mitenkään päivähoitoon menemisestä oirehtinut.
Kommentit (44)
Kuka sen kotona olemisen maksaa? Oletko hiljattain vilkaissut kotihoidontuen summia..
Me kaikki emme halua olla yhteiskunnan loisia ja pummeja nostaen kaikki mahdolliset tuet, jotka irti lähtee. Me kaikki emme aio nöyrtyä sossun luukulle, vaan menemme töihin ja pidämme huolta siitä omasta perheestä parhaimpamme mukaan.
Turha yleistää, turha syyllistää..
Kuka sen kotona olemisen maksaa? Oletko hiljattain vilkaissut kotihoidontuen summia.. Me kaikki emme halua olla yhteiskunnan loisia ja pummeja nostaen kaikki mahdolliset tuet, jotka irti lähtee. Me kaikki emme aio nöyrtyä sossun luukulle, vaan menemme töihin ja pidämme huolta siitä omasta perheestä parhaimpamme mukaan. Turha yleistää, turha syyllistää..
Ei ole mikään pikkusumma. Kotiäidin sijainen sentään työllistyy työelämään hetkeksi..
ovat sitten varmasti kaikki ihan pilalla, kun siellä vauvat viedään hoitoon jopa kuuden viikon ikäisinä!
kotihoito 300 e/kk.
Kumpi summa on isompi?
Ja ihan turha sanoa, että jää äidiltä verorahat saamatta, kun ei ole töissä. Jos äidillä on työpaikka, siellä on joku muuten työtön töissä ja maksaa ne verot. Muuten maksettaisiin sille työttömälle enemmän kuin 300 e/kk siitä, että ei tee töitä.
ovat sitten varmasti kaikki ihan pilalla, kun siellä vauvat viedään hoitoon jopa kuuden viikon ikäisinä!
Suurimmalla osalla äidit jäävät kotiin.
Euroopassa, missä niitä on noin joka viidennellä.
Ei varmaan "kaikki" vauvat Ranskassa tai Usassa mene 4 kk iässä hoitoon, vähän realistisuutta :)
Eikö teillä ole yhtään sydäntä? Ajatteletteko vain itseänne? Herätkää pahvit! Lapsi tarvii äitiään! Tai isäänsä! Vain te voitte häntä rakastaa kyllisi! Elkää olko itsekkäitä! Taistelkaa sitä itsekkyyttä vastaan! Opitte aivan uuden elämän, joka on arvokkaampi kuin mikään mitä nyt itsekkäästi elätte!
Kaikki on mahdollista!
täällä aikaisemmin miehen kotiin jäämisestä ja elatusmaksuista(kun miehen tulot luonnollisesti pienenee)koska itse menen syöpähoitoon,niin woh,mikä viharyöppy tuli päälle.
Mietin vauvan viemistä hoitoon siksi aikaa,ennenkuin tajusin ettei kukaan edes näin pientä ota.Että se siitä rahasta,pitäis varmaan kuolla pois,ettei kukaan tästä kärsisi rahallisesti.blaah.
Euroopassa, missä niitä on noin joka viidennellä. Ei varmaan "kaikki" vauvat Ranskassa tai Usassa mene 4 kk iässä hoitoon, vähän realistisuutta :)
No ei mene kaikki 4kk:n ikäisenä, osa menee jo paljon aiemminkin ;-) Toki osa menee myöhemminkin. Eihän Suomessakaan kaikki mene samanikäisenä hoitoon.
Tarkoitin tuolla nyt lähinnä sitä, että ei sitä kukaan Amerikassa tai Ranskassa sillä tavalla paheksu kuin täällä Suomessa. Se on maassa tapa ja tuskin se nyt mitään ihan kamalaa on kun ihmisistä tulee kuitenkin suht normaaleja.
Me 70-luvulla syntyneet menimme lähes kaikki puolivuotiaana tai ainakin alle vuosikkaina hoitoon ja hyvin ollaan pärjätty.
kotihoito 300 e/kk.
Kumpi summa on isompi?
Ja ihan turha sanoa, että jää äidiltä verorahat saamatta, kun ei ole töissä. Jos äidillä on työpaikka, siellä on joku muuten työtön töissä ja maksaa ne verot. Muuten maksettaisiin sille työttömälle enemmän kuin 300 e/kk siitä, että ei tee töitä.
ja höpön löpön. ei kellään ole 1000e päivähoitomaksut.
Meidän päivähoitomaksu on 47e/kk(osapäivä) ja mies on töissä ja itse opiskelen.
Eikö teillä ole yhtään sydäntä? Ajatteletteko vain itseänne? Herätkää pahvit! Lapsi tarvii äitiään! Tai isäänsä! Vain te voitte häntä rakastaa kyllisi! Elkää olko itsekkäitä! Taistelkaa sitä itsekkyyttä vastaan! Opitte aivan uuden elämän, joka on arvokkaampi kuin mikään mitä nyt itsekkäästi elätte!
Kaikki on mahdollista!
täällä aikaisemmin miehen kotiin jäämisestä ja elatusmaksuista(kun miehen tulot luonnollisesti pienenee)koska itse menen syöpähoitoon,niin woh,mikä viharyöppy tuli päälle.
Mietin vauvan viemistä hoitoon siksi aikaa,ennenkuin tajusin ettei kukaan edes näin pientä ota.Että se siitä rahasta,pitäis varmaan kuolla pois,ettei kukaan tästä kärsisi rahallisesti.blaah.
.
Kaikkeen elämässä kuuluu poikkeukset ja sä olet sellainen. Elä ota itseesi näitä syytöksiä. Nyt kyseenalaistetaan niitä, jotka vievät hoitoon, kun vaan väsyttää...
kotihoito 300 e/kk. Kumpi summa on isompi? Ja ihan turha sanoa, että jää äidiltä verorahat saamatta, kun ei ole töissä. Jos äidillä on työpaikka, siellä on joku muuten työtön töissä ja maksaa ne verot. Muuten maksettaisiin sille työttömälle enemmän kuin 300 e/kk siitä, että ei tee töitä.
ja höpön löpön. ei kellään ole 1000e päivähoitomaksut. Meidän päivähoitomaksu on 47e/kk(osapäivä) ja mies on töissä ja itse opiskelen.
Kyse olikin mitä hoitomuodot maksavat yhteiskunnalle. Ei sinulle hoitomaksujen muodossa, idiootti.
Kannattaisi joskus kokeilla miten väsyttävää on pyörittää sekä työtä että perhe-elämää. Se vasta raskasta onkin!
Samaa veroa sitä työssäkäyvä maksaa kuin muutkin työssäkäyvät! Idiootti..
Eli vanhempi joka käy työssä maksaa niin hoitomaksun kuin verot. Miten ne asiat olisi paremmat yli 3- vuotiaan kohdalla?
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että onko täällä kukaan 9-10kk ikäisen lapsen viemisestä päivähoitoon töihin palaamisen vuoksi arvosteleva ITSE tehnyt niin? Eli kun täällä kovin sanoin arvostellaan, kuinka kamalaa ja rankkaa se lapselle on, niin onko näillä niin sanovilla asiasta edes omakohtaista kokemusta?
Ihmettelen vain näitä kovasanaisia asenteita täällä kun kaikki tuntemani tuon asian kokeneet ovat kertoneet, että päivähoidon aloittaminen on sujunut ihan mallikkaasti, eikä lapsi ole mitenkään päivähoitoon menemisestä oirehtinut.
Ihan varmasti jokainen vanhempi toivoo ettei päivähoidon aloitus olisi lapselle vaikeata ja jokainen äiti joka lapsensa kanssa viettänyt 24t päivittäin syntymästä asti,joka jättämässä lapsensa päiväkotihoitoon lapsen ollessa hyvin pieni,tietää sydämessään että pitkä päivittäinen ero äidistä on lapselle kova paikka.Pienen lapsen kyky ilmaista todellisia tunteitaan on vielä olematon joka liian usein johtaa vanhempien vaikeuteen lukea lastaan.Jos todella haluat kuulla minkälaisia aloitukset ovat pienen lapsen näkökulmasta tulisi sinun mielummin pyytää päivähoidon ammattilaisia kuvaamaan näitä tuskallisia aloituksia joissa lapsella vielä ei ole ketään aikuista jonka riittävästi tuntisi että pystyisi tähän luottamaan.Miten lapselle ei vielä pystytä kertomaan miksi äiti ei ole paikalla auttamassa hädän kanssa jne.Ajan myötä, toivon mukaan, turvallisuus rakentuu tuttujen hoitajien varaan mutta tämä kestää ja siksi alku on aina pienille vaikeata.Tämän tuskallisen tosiasian myöntäminen itselleen vanhempana on kuitenkin parempi juttu kuin sen kieltäminen koska silloin ainakin lastaan pystyy lohduttamaan ja yhdessä hoitajan kanssa miettimään keinoja miten tehdä vaikeasta aloituksesta vähän helpompi.
En ole pitkän työurani aikana koskaan nähnyt alle kolmevuotiasta jolle päivähoidon aloitus ei olisi ollut vaikeata.Lapset ovat erilaisia ja ilmaisevat eri tavoin hätäänsä joka valitettavasti harvoin on riittävästi hoitajan ja äidin välisen yhteistyön keskiössä,ehkä juuri siksi että niin kipeä asia.
Mutta meillä asia on vain niin, että vauva on vietävä hoitoon 15 kuisena hoitoon ihan vain sen takia, että opintojen on edettävä. Aiomme aloittaa osapäiväisinä ja järjestellä opintomme niin. Onhan se surullista, että lapsi on laitettava hoitoon varsin pienenä, mutta kaikilla ei ole vaihtoehtoja. Osalla ei talous kestä (vrt. tuloina 300e tai 3000e), osalla ei työelämä odota (jos muuten työtön) ja esimerkiksi meillä on opintojen edettävä. Elämä ei mene aina niin ruusuisesti, että olisi mahdollista olla 3v putkeen kotona. Niin ja siihen lisätään se seuraava lapsi, koska yksilapsisena saa haukut. Ja vielä se pikkukolmonen. Ei 9v työelämästä poissaolo tee hyvää työnsaannin kannalta. Kaikki eivät voi jäädä kotiäideiksi. Siksi pitääkin katsoa, mikä on paras MAHDOLLINEN vaihtoehto lapselle. Ei siis kiitos syyllistetä ketään. Ja joskus kotihoito ei ole lapsellekaan paras vaihtoehto, esimerkiksi jos vanhempi on masentunut tai hyvin väsynyt. Kasvatusalalla on kuitenkin varsin ammattitaitoinen henkilökunta lapsia hoitamassa.
Mietitään vaikka yh:ta; tulot olisivat 300e + lapsilisä + elarit. Verrataan, jos tuon 300e tilalla olisikin se 3000e. Töissäkäynti kannattaa taloudellisesti melkein aina.
Ensinnäkin valtio ei maksa senttiäkään, se on kunta...
Ja kunnalle on edullisempaa, jos on töissä. Silloin maksaa veroa ja kuluttaa enemmän. Päiväkodin kustannukset ovat lähes vakiot, toimi siellä sitten 1 tai 8 ryhmää. Päivähoito työllistää ihmisiä.
Lasketaan näin: JOS lapseen menee siis hoidossa 1000e. Tästä vanhemmat maksaisivat vaikka 200e itse, äiti maksaisi 300e veroja, hoitaja vaikka 200e. Jäätäisiin siis tappiolle 500e, mutta sitten otetaan huomioon myös enempi kulutus. Sen sijaan, jos pitää maksaa 300e kodinhoidontukea ja lisäksi työttömälle hoitajalle 500e, jäisi kunta tappiolle 800e.
Mutta mistä tuo tonni on summaksi pieraistu? Tuskin yksityinen päiväkoti tappiota teettää, hoitomaksut siellä eivät lähentele lähellekään tonnia.. Yksityinen päiväkoti on voittoa tavoitteleva yritys.
Huhhuh, menipä taas osalla keskustelu niiiiin ohi aiheen että harvoin! On se kumma että aina päästään tässä aiheessa vääntämään tuota hyvä äiti / huono äiti ja paha veronmaksaja / hyvä veronmaksaja -taistelua!
Mutta muutama asiallinenkin vastaus oli tullut, päivähoidon ammattilaisilta lähinnä. Kiitos niistä. Toivoisin kuitenkin vielä lisää kommentteja ja näkökulmia asiaa ITSE tavalla tai toisella kokeneilta. Menkää te kotiäiti / uraäiti -tappelijat johonkin toiseen ketjuun pliis.
Noh, lapsi oli kaksi kuukautta hoidossa ja jäi sen jälkeen kotiin. Ne kaksi kuukautta olivat kauheita. Lapsi huusi joka päivä kun jäi hoitoon, huusi kun hain hoidosta. Lapsi ei suostunut juurikaan syömään eikä nukkumaan hoidossa. Toki väsähti huutoonsa aina välillä sit. Lapsi huusi pitkin päivää eikä ollenkaan sopeutunut.
Silloin piti päättää kumpi on tärkeämpää, oma työssäkäynti vai lapsen hyvinvointi. Joten lapsi jäi sitten kotiin. Lapsi on nyt reipas 6-vuotias eskarilainen, joka lopulta aloitti pk:ssa erittäin onnistuneesti 5-vuotiaana. Toinen lapsemme, aloitti 3-vuotiaana pk:ssa myöskin onnistuneesti.
Tähän omaan kokemukseeni pohjaten en itse kokisi mielekkääksi viedä pientä alle 1-vuotiasta hoitoon.
ja tosi hyvin on hoito mennyt. Tosin asiaa helpottaa se, että isosiko 4v on samassa hoitopaikassa.
Meillä on ihana hoitaja, joka on lapselle kuin oma mummo. Lapsi on alusta asti syönyt ja nukkunut hoidossa hyvin, eikä ole ollut itkuinen.
Eikö teillä ole yhtään sydäntä? Ajatteletteko vain itseänne? Herätkää pahvit! Lapsi tarvii äitiään! Tai isäänsä! Vain te voitte häntä rakastaa kyllisi! Elkää olko itsekkäitä! Taistelkaa sitä itsekkyyttä vastaan! Opitte aivan uuden elämän, joka on arvokkaampi kuin mikään mitä nyt itsekkäästi elätte!
Kaikki on mahdollista!