Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

todella ujo äiti ei saa mitenkään ystäviä uudella paikkakunnalla...

Vierailija
20.12.2011 |

Muutettiin vuosi sitten meille ihan vieraaseen kaupunkiin. Alkuun olin viimeisilläni raskaana ja vauvan kanssa tuli oltua ensimmäiset kuukaudet ihan vaan kotona, kun imettäminenkin oli alkuun hankalaa.



Nyt olen n. puolivuotta käynyt pojan kanssa muskarissa, äiti-vauva jumpassa ja mll perhekahvilassa. Kaikissa siis kerta viikkoon, enkä ole tutustunut kehenkään äideistä ihmeemmin. Juteltua tulee toisten äitien kanssa perhekahvilassa, mutta muskarissa yksikään äiti ei ole puhunut minulle koko puolen vuoden aikana omasta aloitteestaan. Sama on toistunut jumpassa.



Olen kyllä itse todella ujo ja en ihan ensimmäisillä kerroilla uskaltanut ollenkaan avata suutani, jos ei mulle puhuttu ensin. Kolmen neljän kerran jälkeen rentouduin kyllä ja avasin keskustelua joskus itsekkin. Muskarissa ja jumpassa sanon kaikille moit ja heipat ja juttelen toisten lapsille jos minua lähestyvät. Toisten äitienkin kanssa vaihdan pari sanaa jos esim. lapseni konttaa sinne päin tai on vierekkäiset pukukopit.



Olisi kiva saada uusia ystäviä, kun en täältä oikein tunne ketään. En kuitenkaan enää tiedä mitä voisin tehdä enemmän... ihan en osaa oikeen kahvillekkaan kutsua jotain puisto/kerho tuttavaa jonka kanssa pari sanaa vaihtanut joskus kun oma lapsi motannut hänen lastaan päähään...



Olisi kiva sa

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
20.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutettiin vuosi sitten meille ihan vieraaseen kaupunkiin. Alkuun olin viimeisilläni raskaana ja vauvan kanssa tuli oltua ensimmäiset kuukaudet ihan vaan kotona, kun imettäminenkin oli alkuun hankalaa.

Nyt olen n. puolivuotta käynyt pojan kanssa muskarissa, äiti-vauva jumpassa ja mll perhekahvilassa. Kaikissa siis kerta viikkoon, enkä ole tutustunut kehenkään äideistä ihmeemmin. Juteltua tulee toisten äitien kanssa perhekahvilassa, mutta muskarissa yksikään äiti ei ole puhunut minulle koko puolen vuoden aikana omasta aloitteestaan. Sama on toistunut jumpassa.

Olen kyllä itse todella ujo ja en ihan ensimmäisillä kerroilla uskaltanut ollenkaan avata suutani, jos ei mulle puhuttu ensin. Kolmen neljän kerran jälkeen rentouduin kyllä ja avasin keskustelua joskus itsekkin. Muskarissa ja jumpassa sanon kaikille moit ja heipat ja juttelen toisten lapsille jos minua lähestyvät. Toisten äitienkin kanssa vaihdan pari sanaa jos esim. lapseni konttaa sinne päin tai on vierekkäiset pukukopit.

Olisi kiva saada uusia ystäviä, kun en täältä oikein tunne ketään. En kuitenkaan enää tiedä mitä voisin tehdä enemmän... ihan en osaa oikeen kahvillekkaan kutsua jotain puisto/kerho tuttavaa jonka kanssa pari sanaa vaihtanut joskus kun oma lapsi motannut hänen lastaan päähään...

Olisi kiva sa

varmaan liity mitenkään siihen, että ystäviä on vaikea saada. Mielestäni äidin on ehkä jopa helpompi saada ystäviä kuin muuten vain muuttavien, koska on nuo kaikenmaailman muskarit, jumpat ynnä muut, ihan vaikka leikkipuistot.

Ei siinä muu auta kuin suu auki ja koitat jutella vaikka niistä lapsista, niistä nyt ainakin varmaan riittää juttua. Itse muutin pari kk sitten uudelle paikkakunnalle, eipä täällä ole ketään muuta kuin avomies jolle jutella.

Vierailija
2/3 |
20.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enkä edes ole ujo!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
20.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

no mä teen vaan niin, että valkkaan sellaisen äidin, jolla on samanikäiset lapset ja kutsun kylään. Siitä se lähtee. Voihan sitä vaikka ekaksi ehdottaa, että tavataan leikkipaikalla tai vaikka muskarin jälkeen kahvilaan.



Kaikki siellä on samalla viivalla ja monet tosiana haluavat seuraa,mutta kukaan ei uskalla pyytää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme seitsemän