Miksi taapero- tai leikki-ikäinen ei saa hyppiä omassa kotonaan sohvalla tai sängyllä?

vain siksi, ettei ne mene rikki. Sohva ja sänky ei ole suunniteltu hyppimistä varten, jouset menee nopeasti rikki. Trampoliinilla saa hyppiä...

Leikki, hulluttelu ja liikkuminen on ok, mutta hyppiminen sohvalla ei. Pihalla saa kiivetä puissa ja juosta niin paljon kuin sielu sietää, mutta sisällä ei.

"Voi tulla pipi joten varmuuden vuoksi kielletään kaikki hauska ja motoriikkaa kehittävä toiminta." Millä luulette, että ne taidot kehittyvät, jos niitä ei saa tutussa ympäristössä harjoitella? Mua oikeasti huvittaa nää vastaukset, mä luulin itse olevani hössöttäjä, mutta nyt mä tiedän mitä on todellinen hössöttäminen ja ylisuojeleminen, jolla aiheutetaan vaan hallaa. Kauanko ajattelitte lapsianne estää liikkumasta? Käyttekö koulussa vielä kiipeilytelineillä kytiksellä? Luuletteko, että taaperot eivät päiväkodissa kiipeile ja liiku jatkuvasti ns. riskirajoilla? Ja siksi he juuri kehittyvät hoidossa. Sääliksi käy teidän lapsianne.

Sita liikkumista ja pomppimista kun voi harjoitella vahan turvallisemmassakin paikassa kuin sangyssa tai sohvalla. Tulee aika ikavaa jalkea, jos putoaa sohvalta leuka edella poydan kulmaan. Meilla aikoinaan 2,5v kiipesi Phil&Teds rattaiden alapuolella olevaan istuimeen, en ehtinyt ottamaan kiinni, kun neiti paatti nojata istuimen selkanojaan naama edella. Rattaat keikahti ja neiti tuli leuka edella lattiaan, pudotusta ehka 50cm. Tuloksena 3cm levea luuhun asti auki oleva haava, johon tarvittiin 7 tikkia ja siina on elinikainen arpi. Huvittele sina vaan itseksesi.

Siis ihanko tosissasi olet kauhuissasi sitä että lapsellasi on arpi leuassa? Kuule kyllä hänestä viellä malli voi tulla jos sitä pelkäät. Tuollaiset arvet vaalenee ja ne saa kuvissa peitettyä...

lapset saavat hyppiä sängyllä tai sohvalla, miten lapsenne hyppivät? Varovasti keskellä sänkyä hyppää pepulleen? Meillä 2,5 v hyppisi ihan täysillä tasajalkaa ja juoksee sängyllä, niin paljon kuin jaloista lähtee (ja lähtee muuten paljon). Sohvasta pitää selkänojasta kiinni ja pomppii niin, että olisi mennyt päälleen selkänojan yli lattiaan, jos en olisi nappaamassa kiinni. (Sohva ei ole seinässä kiinni ja selkänoja on aika korkea.)



En todellakaan anna enää hyppiä, taaperona sai, kun hyppiminen oli jotenkin järkevää eikä mitään metristä pää edellä alas pomppuja. En trampoliinillekaan päästäisi ilman verkkoa, ja meillä ainakin lapsi pystyy hyppimään sohvalla paljon korkeammalle kuin trampoliineilla, kun on niin kevyt.



Moni täällä puhuu kahdesta ihan eri asiasta: Kiipeilystä ja hyppimisestä. Kiipeillessä ei tipu ollenkaan niin helposti, hyppimisessä esim. sohvalla on vaikea hallita hyppäämisensä suuntaa, joten siitä saattaa päätyä vaikka päin televisiota tai ikkunaa, kun kunnolla pomppaa.



t. 36

Meillä nuo tenavat ovat saaneet hyppiä sohvalla ja sängylläkin, ainakin silloin, kun olen ollut sillä päällä, että jaksan sen pedata taas uudelleen. Hauskaa tuntuu muksuilla olevan, yhdeltä meni kerran solisluu poikki, mutta se ei tullut hyppiessä, vaan sohvalta alasPERUUTTAESSA! :) Siis ihan nätisti oli tulossa alas sohvalta, mutta jotenki sotkeutui jalkoihinsa ja tosiaan solisluu poikki! En olisi ikinä uskonut, kun pahemman näköisestikin sieltä on alas tultu, vieläpä sen tuhannen kertaa! No, tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. :D

ovat huonekaluja jotka eivät ole tarkoitettu pomppimiseen ja voivat mennä rikki. Sen sijaan ajattelen ylisuojeluna sen, ettei niillä saisi hyppiä, kun "saattaa vaikka pudota". Aivan kuten kiipeilytelineestä, portaista tai mistä vaan vielä korkeammalta. Meillä lapset saavat ottaa kolhuja, eihän sitä ikinä opi varomaan, jos vahtii vieressä joka askelta. Eli meillä pompitaan trampoliinilla pihalla, kiipeillään puissa, liikutaan ulkona ja harrastetaan liikuntaa ohjattuna ja ilman, "vanhanajan" ulkoleikkejä unohtamatta. Sillä tavalla on kasvanut jo 4 motorisesti taitavaa lasta. Yksi oppi kävelemään 8kk ikäisenä ja kolme 9kk ikäisenä, kaikki ovat myös ajaneet ilman apupyöriä jo 3-vuotiaina.

Rajansa säännöilläkin! Pienen pitää saada leikkiä, hullutella ja liikkua! Toki meidän lapset eivät saa hyppiä vieraisilla sängyssä, mutta kotona totta kai.

Sängyt ja sohvat eivät nyt vain ole hyppimistä varten.

Pihalla on kesäisin trampoliini, sillä saa hyppiä.

Sisällä on pikkutramppa, sillä saa hyppiä.

Yhdessä huoneessa on yhden ala-asteen entinen iso liikuntaa varten tehty patja, sillä saa hyppiä, pikkutrampalta tuolle patjalle saa hyppiä.

Kyllä täällä saa hyppiä ja remuta, mutta ei sohvilla tai sängyllä.

Miksi se sulle sitäpaitsi on edes ongelma?

ihmiset saavat päättää kaikessa rauhassa mitä kotonaan saa tehdä ja mitä ei. Ei oikeasti luulisi olevan sinun ongelmasi.

Meillä ei pompita sohvilla ihan siksi, ettei se ole hyvien tapojen mukaista. En ymmärrä miksi pitäisi sallia sohvalla pomppiminen?? Meillä on trampoliini ihan sitä asiaa varten ja sohva siinä istumista varten. Lapset saavat pihalla meuhkata ihan niin paljon kuin sielu sietää. Sisällä ei myöskään juosta. Kuperkeikkoja ja muita "taitoilujuttuja" voi toki tehdä,kunhan ei riehu...ne kun ovat ikäviä tehdä pihalla :).

lapset saavat hyppiä sängyllä tai sohvalla, miten lapsenne hyppivät? Varovasti keskellä sänkyä hyppää pepulleen? Meillä 2,5 v hyppisi ihan täysillä tasajalkaa ja juoksee sängyllä, niin paljon kuin jaloista lähtee (ja lähtee muuten paljon). Sohvasta pitää selkänojasta kiinni ja pomppii niin, että olisi mennyt päälleen selkänojan yli lattiaan, jos en olisi nappaamassa kiinni. (Sohva ei ole seinässä kiinni ja selkänoja on aika korkea.)

En todellakaan anna enää hyppiä, taaperona sai, kun hyppiminen oli jotenkin järkevää eikä mitään metristä pää edellä alas pomppuja. En trampoliinillekaan päästäisi ilman verkkoa, ja meillä ainakin lapsi pystyy hyppimään sohvalla paljon korkeammalle kuin trampoliineilla, kun on niin kevyt.

Moni täällä puhuu kahdesta ihan eri asiasta: Kiipeilystä ja hyppimisestä. Kiipeillessä ei tipu ollenkaan niin helposti, hyppimisessä esim. sohvalla on vaikea hallita hyppäämisensä suuntaa, joten siitä saattaa päätyä vaikka päin televisiota tai ikkunaa, kun kunnolla pomppaa.

t. 36

Juurikin varovasti keskellä sänkyä pepulleen ja sohvalla ei ollenkaan, mutta kiipeillä saa (jos sänky tuosta hajoaa, niin oli sitten aikakin vaihtaa joustinpatjat). Yletöntä riehumista, juoksemista ja rellestystä en kotonani katsele, ulkona saa sitten riekkua ja vaikka kiivetä puuhun yms. Trampoliinille en minäkään laske ilman verkkoa.

27&33

Kuinka joku lapsi voi olla hyppimättä?

koska niistä voi pudota ja satuttaa pahasti ja sängyt ja sohvat ovat sen verran arvokkaita, ettei niitä saa rikkoa "motoristen taitojen harjoittelussa".

Mikä ei ole sopivaa käytöstä aikuiselle, ei ole sallitua lapsellekaan. Itse en hypi sohvilla enkä sängyillä (ainakaan jalat edellä), joten ei hypi lapsenikaan.



Sen sijaan puihin kiipeilemme molemmat, ja riehumme muutoinkin.



Mielestäni tapakasvatus alkaa jo pikkulapsesta. Turha sitten haikalla että voi voi kun meidän Tero-Petteri ei edes osaa päivää vieraille sanoa, ellei häntä ole pienestä asti siihen valmennettu.



En tajua, miksi sohvalla pitäisi hyppiä, siihenhän on paljon tarkoituksenmukaisempiakin paikkoja.



Terv. muuten pomppuisat

Juurikin varovasti keskellä sänkyä pepulleen ja sohvalla ei ollenkaan, mutta kiipeillä saa (jos sänky tuosta hajoaa, niin oli sitten aikakin vaihtaa joustinpatjat). Yletöntä riehumista, juoksemista ja rellestystä en kotonani katsele, ulkona saa sitten riekkua ja vaikka kiivetä puuhun yms. Trampoliinille en minäkään laske ilman verkkoa. 27&33

meillä lapsi ei ole koskaan tuntenut sanaa varovasti. Pomppiminen ilman riehumista on ihan tuntematon yhdistelmä, ne kaksi eivät sovi samaan lauseeseen. On aina painanut hirveää vauhtia, koordinaatio toki kehittynyt, mutta joskus pitää rajoittaa missä voi pomppia, kun osaa tehdä sen vain sata lasissa riehuen.

t. 36 & 46