Tekisitkö abortin?

Tekisin abortin joka tapauksessa jos niin huonosti kävisi, että tuplaehkäisystä huolimatta tulisin raskaaksi.

ja samalla sterilointi.

Lääkärin arvelut olisivat se ratkaiseva asia.

Tilanne on se että tulin raskaaksi vaikka söin pillereitä.

Oli tilanne sitten mikä vain jos nyt raskaaksi tulisin. Lapsiluku on täynnä, kun tämän äiteen hermot ei kestäisi enää yhtäkään pentua.

tilanteessasi ymmärrän sen. Joten jos lääkärit sanoisivat että olisin hengenvaarassa niin tekisin abortin.

alkaa olla hengellesi vaaraksi? Miksi se pitäisi siis abortoida?

alkaa olla hengellesi vaaraksi? Miksi se pitäisi siis abortoida?

mutta joskus harvoin jo aikaisemminkin.. ultralla voidaan seurata kohdun paksuutta mutta sitä ei voida täysin luotettavasti mitata. Eli vaikka olen seurannassa, kukaan ei osaa tarkasti sanoa kestääkö kohtuni ja miten pitkälle raskautta.

Ja tuskin sektiota tehdään noin aikaisilla viikoilla, luultavasti vaan seurataan, seurataan ja seurataan... ja katsotaan miten käy..

pari viikkoa ennen la sitten leikkaavat jos ehjänä olen.

-ap

... että jotkut hihhulit ihan tosissaan (vissiin) suosittelee jatkamaan raskautta, "katsotaan nyt kuitenkin miten käy".

Miten kukaan ees miettii tuollaista? Abortti tottakai.

Jos kohtu olisi todella huonokuntoinen lääkäri sen kyllä sanoisi eikä suosittelisi jatkamaan raskautta. Jos arvellut että kestää niin eiköhän kestä!

Sun täytyy itse tehdä tämä päätös, jotta voit elää seurausten kanssa! Pystyisitkö jatkamaan omaa elämääsi, jos olisit "tappanut lapsesi turhaan", kuten mainitsit? Lääkäri arveli siis, että kohtusi kestää? Pitäsikö sinun vain luottaa häneen? Elämässä on riskejä muuallakin, meillä kaikilla, ihan joka päivä: liikenteessäkin voi aivan yllättäen vammautua tai menettää henkensä.

Toivon sinulle kovasti rauhaa tähän asiaan, lepoa, luottamusta ja toivoa.



(Ja huom. sille, joka ihmetteli, ettei ap ole ottanut sterilisaatiota: myös silloin on pieni mahdollisuus raskautua)

Jos lääkäri olisi sitä mieltä, että tilanne ei ole kriittinen, niin antaisin raskauden jatkua. Mun on jotenkin vaikea uskoa, että Suomessa kukaan lääkäri uskaltaisi neuvoa äitiä jatkamaan raskautta, jos tämä on _todella_ hengenvaarassa. Plus että itsekin sanot, että seurataan koko ajan! Ihan varmasti leikkaavat aikaisemmin kuin "pari viikkoa ennen", jos siltä alkaa näyttämään.

Mutta vaatisin (ellei siihen jopa pakotettaisi) suunnitellun sektion kuukauden, puolitoista ennen laskettua aikaa. Silloin sikiö on jo ihan kunnolla elinkelpoinen ja sillä tavalla minimoitaisiin riskit.

Siis toiselta lääkäriltä? Joltain, jolla on kokemusta tällaisten raskauksien hoidosta? Joku kokematon lääkäri, joka on hoitanut vain normiraskauksia terveyskeskuksessa tuskin on mikään kovin varteenotettava asiantuntija.

Kyllä minä varmaan uskoisin kuitenkin lääkäriä. Luottaisin siihen että sanoisi suoraan että kohtu ei kestä raskautta, jos ajattelisi että riski repeämiselle on kovin suuri! Haluaisin kyllä tarkkaan käydä kaikki riskit ja vaihtoehdot (missä vaiheessa voidaan tehdä sektio yms.) läpi lääkärin kanssa ennen päätöstä.



Kuitenkin jos repeäminen on todennäköistä ja matka sairaalaan on pitkä, päätyisin varmasti aborttiin. Kyllä nykyiset lapsesi tarvitsevat äitiään!

-

tekisin abortin. Riippuu vähän siitä haluaisinko ylipäätään lasta enää. Jos en edes haluaisi lisää lapsia niin päätös olisi selvä. Jos haluaisin niin sitten hankkisin toisen lääkärin mielipiteen ja päättäisin asiasta sitten. Mitä miehesi on mieltä? Kai hänen mielipiteensäkin asiaan vaikuttaa?



Asiaa voi miettiä toisinkinpäin. Antaisitko miehesi esim. mennä johonkin operaatioon, joka saattaisi viedä häneltä hengen? Itse en ikinä antaisi jos operaatio ei ole pakollinen.



Montako lasta teillä jo on?

jotka on keisarinleikattu, on tuo sama vaara. itse en todellakaan tekisi aborttia vaan ottaisin rauhallisesti koko raskauden ja pyytäisin leikkausta viimeistään viikon 36 tienoilla. jos sinulle on ehdotettu leikkausta viikon 38 tienoilla niin en usko että sulla on mitään vaaraa.

kerrakseen

Vauvan voi synnyttää sektiolla suht turvallisesti jo rv 28 tienoilla jolloin kohtu ei olisi aivan äärimmilleen venynyt. Harkitsisin tilapäisen asunnon hankkimista synnytyssairaalan läheltä.



ELi toisin sanoen tekisin kaikkeni, että voisin lapsen pitää. Abortti olisi viimeinen vaihtoehto siinä tapauksessa, että oma kuolemani olisi todennäköinen.



Mutta minulle on tehty sterilisaatio kahden sektion jälkeen joten tuskin joudun tuohon tilanteeseen koskaan.