Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
millä kannustaa jatkamaan harrastusta? rahalla?
13.12.2011 |
Lapsi sai valita soittimensa itse ja oli alkuun hyvinkin innostunut. Nyt parin vuoden jälkeen soitto ei maistuisi millään. Osin johtuu kavereiden mielipiteistä - viulu on tyhmien hommaa kuulemma.
Olisikohan ihan hullu ajatus maksaa korotettua kuukausirahaa jos harjoittelee sovitun määrän, 2 kertaa viikossa? Lapsi saa nyt 10 € / kk, ja mielelläni korottaisin esim. 15 euroon / kk.
Mitä muita kannustimia voisi keksiä? En haluaisi antaa lopettaakaan musiikkiharrastusta, koska lapsi on alunperin ollut hyvinkin innokas soittamaan, on lahjakas, ja mielestäni on hyvä oppia pitkäjänteisyyttä.
Kommentit (10)
Meillä se pitää kiinni viulunsoitossa, yhteissoitto on hauskempaa koska se kuulostaa paremmalta kuin yksin vinguttelu ja orkesterissa tutustuu toisiin soittaviin nuoriin.
Varmaan kannustattekin lasta mutta jos vaan lapsi suostuu niin yrittäkää saada häntä "esiintymään" teille että hän huomaa soittammisen tuottavan iloa muillekin.
Toisaalta voi tarjota mahdollisuutta vaihtaa soitintakin. Viulu ei ole helppo soitin. Jutelkaa soitonopettajan kanssa, he osaavat varmaan motivoida kyllästyneitä muusikoita, koska jokaisella lapsella varmaan tulee tuollaisia vaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
orkesteriin yritin houkutella (taitojen puolesta voisi jo mennä), mutta ei suostuisi käyttämään yhtään enempää aikaa tähän harrastukseen.
Jos treenaisi viulua edes kymmenesosan siitä ajasta jonka käyttää jälkapallon kanssa...
toistaiseksi ei siis kivitystä ajatuksesta palkita harjoittelusta rahalla;)
ap
sai aikanaan syntymäpäivälahjaksi mopon. Bensarahat piti tienata harjoittelemalla, ammattihan siitä tuli lopulta... =)
Ei se soitto ole aina herkkua, mutta ei ole mikään muukaan uuden opiskelu. Isompi ongelma nykyään on harjoittelun yksinäisyys. Onko poikasi ainoa soitonharrastaja kaveripiirissään?
Voi, kun skeittaustreenaamisessa käytettävästä sitkeydestä edes prosentti saataisiin kanavoitua soitonopiskeluunkin...harrastavia poikia ala tarvitsee hirveästi!
joka nyt ei innosta? Teksisitkö palkkiosta? Nauttisitko?
Voihan rahalla yrittää päästä hetkellisesti jonkun kynnyksen yli mutta tuskin se heldelmää kantaa.
Harrastuksen pitäisi olla kivaa ja vapaaehtoista. Toki jos vaikka uinnin kausi maksettu niin se käydään loppuun, mutta ei pakolla vuosikausia.
Jalkapallo vie jo riittämiin aikaa jos harrastaa sitäkin seurassa niin anna lapsen olla lapsi. Joa haluaa lopettaa viulun niin anna lopettaa. Kyllä se voi soittaa myöhemminkin jos se into löytyy.
Herää aina kysymys, että kumman unelmia se soittoharrastus täyttää, äidin vai lapsen?
vai ammattimuusikkoako ajattelit pojasta? Mistä ihmeestä joku muuten osasi arvata että kyseessä poika?
meillä on ollut tapana että aloitettua harrastusta on harrastettava koko syksy/kevät vaikka kolmen kerran jälkeen on alkaisi tympiä, minusta siinä on tarpeeski pitkäjännitteisyyttä lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja toivonkin ettei päätyisi - mielestäni nyt on kyse kavereiden kommenteista. Lapsi on lahjakas, enkä soisi lahjojen menevän hukkaan koska jonkun muun mielestä viulun soitto on tyhmien hommaa.
Lapsi itse haluaisi laulaa (ja laulaakin, kauniisti), mutta eihän laulutunneille musiikkiopistoon oteta kuin vasta yläasteikäisenä. Siihen on vielä vuosia.
ap
Tiedän yhden ammattimuusikon, jonka äiti maksoi joka vuosi tietyn summan rahaa, että lapsi jatkoi soittamista. Jossain vaiheessa soittaminen alkoi kiinnostaa taas vapaaehtoisestikin. Tässä maassa on monta ihmistä, joita harmittaa, kun ovat lopettaneet soittamisen nuorena ja tyhmänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy harjoitella riittävästi, että soittamisesta tulee hauskaa. Lapsi on kovin tempperamenttinen ja viulu on hänelle varmasti oikea soitin.
ap
Tiedän yhden ammattimuusikon, jonka äiti maksoi joka vuosi tietyn summan rahaa, että lapsi jatkoi soittamista. Jossain vaiheessa soittaminen alkoi kiinnostaa taas vapaaehtoisestikin. Tässä maassa on monta ihmistä, joita harmittaa, kun ovat lopettaneet soittamisen nuorena ja tyhmänä.
ei siitä mitään tule. Olen samalla kannalla, kun muutkin, että lukukauden loppuun jatketaan harrastusta ja sitten voi miettiä. Jos tykkää musiikista, mutta viulusta ei niinkään, olisiko lapsen mahdollista vaihtaa soitinta? Esim. kitara voisi kiinnostaa.. miksei vaikka sello? Viulu on tosi hankala soitin, eikä kaikilla vain riitä siihen kiinnostusta!
Itsellä on lapsi, joka rupesi soittamaan pianoa 7-vuotiaana. Piano oli isovanhempien luona ja siellä sai käydä harjoittelemassa 1-2 kertaa viikossa pianoläksyään. Oli hyvin innostunut ja aina kyläreissuilla tms. soitti jopa useita tunteja pianoa. Ostimme hänelle sitten pianon 10-vuotislahjaksi ja nyt kun piano on kotona, ei selvästi jaksa soittaa yhtä paljon.. :D. Ymmärtää kuitenkin jo, että ilman harjoittelua ei kehity, ja siksi pistää itsensä välillä harjoittelemaan.
Nuorempana ei olisi varmasti jaksanut, joten oli hyvä että ei "saanut" aina soittaa, kun olisi halunnut.
En siis ole vieläkään pakottanut harjoittelemaan, mutta välillä pyydän soittamaan läksyjä ja huomautan kyllä, jos kuulostaa siltä että ei ole kovin montaa kertaa harjoiteltu.. Lapseni toivoi pianoa kotiin niin monta vuotta, että hänen kanssaan ollan sovittu, että pianonsoittoa ei sitten lopeteta jos piano on hankittu.
En tiedä, mitä teemme, jos joskus murrosikäisenä haluaa lopettaa. Luultavasti vielä pitää lukukauden loppuun harjoitella..
Pitkäjänteisyyttä ei opi lahjomalla tai pakottamalla. Anna pelata sitä futista vai mitä se oli, joka kiinnostaa
Alue: Aihe vapaa
sai aikanaan syntymäpäivälahjaksi mopon. Bensarahat piti tienata harjoittelemalla, ammattihan siitä tuli lopulta... =)
Ei se soitto ole aina herkkua, mutta ei ole mikään muukaan uuden opiskelu. Isompi ongelma nykyään on harjoittelun yksinäisyys. Onko poikasi ainoa soitonharrastaja kaveripiirissään?
Voi, kun skeittaustreenaamisessa käytettävästä sitkeydestä edes prosentti saataisiin kanavoitua soitonopiskeluunkin...harrastavia poikia ala tarvitsee hirveästi!