Lue keskustelun säännöt.
Väsyttää heräilyt ja tissivierotukset ton 1v3kk kanssa
12.12.2011 |
Pienikokoinen huonosti nukkuva temperamenttinen lapsi, jota vierotettu ennenkin mutta sairastelut sotkeneet aina unirytmin jne. Molemmat vanhemmat ollaan todella väsyneitä valvomisiin ja huonosti syömisiin. Nyt mies nukuttaa lapsen illalla, en imetä koko päivänä enkä myöskään ennen nukahtamista, lapsi itkee useamman kerran yössä sängyssään pystyssä todella kiukkuisena ja mies rauhoittelee. Viiden maissa otan viereen ja imetän, aamuun mennessä pari kertaa jotta lapsi jaksaa nukkua aamuun ja nousen sitten lapsen kanssa ylös (n. klo 7). Aamupalaa hän tosin syö todella huonosti, kuten iltapalaakin. Mutta jos en syötä aamuyöstä, loppuaika on yhtä kiljumista eikä pieni jaksa aamuun, herää ennen aikojaan ja itkee sitten ylhäällä. Pullosta eikä mukista suostu ottamaan mitään.
Miten pääsen imetyksestä kokonaan? Miten saamme hänet syömään paremmin pitkin päivää? Miten jaksamme nämä vieroitukset, kun olemme jo yli vuoden valvomisista tosi väsyneitä? Apuakaan ei ole saatavilla, ja isommat ovat 3v ja 4v, vilkkaita lapsia hekin, mutta tämä pienimmäinen kaikkein temperamenttisin eikä ole huolinut koskaan pulloakaan kuten isommat.
Kommentit (25)
Siis kyllä, tissille stoppi ja se on tämän lapsen etu (paino) sekä kaikkien muiden, elämä pyörii nyt väsymyksen ja tissin ympärillä.. isommat lapsetkin kärsivät kun vanhemmat väsyjä ja kireitä.
MUTTA MITEN? Miten se tehdään kun tuo karjuu yöt ja herää aamuyöllä väsyneenä ja nälkäisenä sitten? Miten tämä siirtyminen pelkkään kiinteään onnistuu?! Annetaanko lapsen vaan huutaa sängyssään aamukuuteen ja isä rauhoittelee välillä, vai otanko viereeni jossa olen kyllä lähellä ja turvana mutta myös maitokiusana? Sanokaa oikeesti mitä paras keino lapselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin nousette aamiaiselle. Mitä siellä sängyssä nälkäisenä kituuttaa. Etkä anna mitään aamumaitoa vaan tarjoat kiinteää aamupalaa ja maidon (nokka)mukista. Ennemmin tai myöhemmin se kelpaa jos oikeesti on nälkä. Protestoi varmaan jokusen aamun, mutta ei siinä ajassa nälkään kuole. Jos on yön tuohon asti nukkunut niin ei ole liian väsynyt syömään. Väsy tulee sitten vasta tunnin-parin päästä ennen oikeaa päiväuniaikaa.
ei siinä montaa päivää mene. Meillä huusi ensimmäisen yön melkein kokonaan. Seuraavana yönä jo huomattavasti vähemmän. Tissin kaivamisen paidan alta lopetti viikossa, siis jos otin vierelle sänkyyn. Mutta vielä kolmen viikon kuluttua tissin nähtyään halusi imeä ja tuli kauhean surulliseksi kun ei saanut :(. Tämä siis ammusuihkun jälkeen.
Ei siinä oikein auta muu kuin raaka peli Ranualla.
meillä suhteellisen "vanhaksi" syötiin myös yöllä ja vieroitus tapahtui yksinkertaisesti luottaen siihen faktaan, että kyllä nälkä porsaan kotiin ajaa. Se teetkö sinä sen vai tekeekö miehesi, ei mielestäni välttämättä ole lopputuloksen kannalta merkityksellistä, mutta uskoisin silti sen tapahtuvan nopeammin miehesi toimesta. Lapsi saattaa joutua parina yönä itkemään vähän enemmän ja varsinkin kun hän on yhden kerran saanut "yösyöntietuuden" sairastelujen takia takaisin, voi hän osoittaa mieltään useammankin yön, mutta lopulta se ruoka alkaa kuitenkin taas maittaa ja siihen täytyy luottaa.
Meillä lapsi lopetti syömisen aina hampaiden tultua ja saattoi oikeasti olla monta päivää putkeen todella vähällä ruoalla, mutta kyllä se ruokahalu sieltä taas palasi. Ei missään nimessä sama asia, mutta ajattelin vaan luoda uskoa siihen, että lapsi kyllä pärjää vähän nälkäisenäkin jonkun aikaa, kunhan se syömättömyys on vaan hänestä itsestään lähtöisin.
Jos haluat ihan konkreettisen neuvon tilanteeseen, niin tekisin ehkä näin: mies nukkuisi lapsen kanssa ja sinä toisessa huoneessa. aamulla heräät silloin kuuden maissa (tai milloin lapsi nyt lakkaakin nukkumasta tyystin) ja sitten yrität syöttää aamupalaa. Varaa hedelmäsoseista ja jugurteista lähtien ensimmäisiksi aamuiksi kaikkea mahdollista ja toisaalta jos hän ei syö, niin siirrytte sitten pois pöydästä. En tiedä miten pahasti lapsi jää itkemään, mutta en antaisi aamullakaan sitä tissiä (niin kun et ilmeisesti ollut ajatellutkaan). Sitten vaikka jo kymmenen aikaan voit antaa lounaan ja siitä sitten n. 3h välein välipala, päivällinen jne. Ruokarytmi olisi kuitenkin hyvä olla tasainen, söi lapsi tai ei. Uskon ja toivon, että viimeistään jo kolmantena tai neljäntenä aamuna lapsi syö hyvällä ruokahalulla aamiaista, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Meillä muuten lapsi syö aamiaisen vasta n. 1h heräämisen jälkeen (yleensä 8 aikaan). Oikeastaan olen myös sitä mieltä, ettei lapsesti ihan välttämättä itke varsinaisesti aamulla nälkäänsä (vaikka se siltä voi tuntuakin) vaan hän itkee tissi-ikävää.
Harmittaa kun en osaa kunnolla neuvoa, mutta yrittäkää jaksaa luottaa siihen, että syöminen korjaantuu ja viimeistään sitten nukkuminenkin. Ehjät yöt ovat varmasti enää sen viimeisen taistelun päässä! Tsemppiä!
Voi kuinka hyvin muistan tuon vaiheen. Neuvojahan on monenlaisia. Omani on, että imetykselle täysi stoppi nyt, kun lapsi on jo tuon ikäinen. Koko perheenne elämä pyörii nyt sun tissien ympärillä. Olen imetysmyönteinen, mutta sinun, parisuhteen, lapsien ja koko perheen edun täytyy nyt olla etusijalla!
Onko mahdollista saada vanhempia lapsia joskus yökylään esim. sukulaisille? Tai joku teille heitä hoitamaan?
Kun lapsi on saanut selvän viestin, tissimaitoa ei enää tule, niin kyllä hän jossain vaiheessa alkaa syödä ruokaa. Ennemmin tai myöhemmin. Sivusta on rankkaa katsella pienen ihmisen kapinaa, mutta ennemmin tai myöhemmin hän kyllä syö!