Saisinko mielipiteenne runostani
Meit´ talven taatto vartoo
syysimmyt kun astuvi pois.
Se harmahan hurstinsa varjoon
maan peittää, kuin tuonea tois.
Se kulkevi vetten päällä.
Puronpielet ja salmensuut
se henkii huurulla, jäällä.
Niin kuurtavi metsien puut.
Mutt´ itke ei neijet kesän
tai tyttäret kevätkuun.
Ne piilousi, teki pesän
alle nurmen ja luumupuun.
Kas, nukkuvat nuorien unta
jott’ on kasvunsa kukkea, oi.
Ja armahan peittehen lunta
tuo vanhus vain heille loi.
mm 9.10.10
Kommentit (10)
mutta eka ajatus oli, että runo yrittää olla kovasti hieno ja kielellisesti nerokas, mutta jää ontoksi eikä herätä tunteita. Ja kerroitkin jo miksi, leino varmaan kirjoitti suoraan sydämestä eikä yrittänyt jäljitellä ketään. Mutta sinänsä kuitenkin taitavasti jäljitelty.
Tuo lähti alunperin liikkeelle "kirjoittamisen pakosta", oli nopeasti tehtävä runo. Avasin runokirjan sattumanvaraisesta paikasta ja ajattelin yrittää jälitellä tyyliä, joka silmiini osuu. Sehän on tapa oppia myöskin.
Kurjaa, että runo tuntuu ontolta, sillä itselleni siitä tulikin yhtäkkiä merkityksellinen. Halusin kuvata talvea ja kuolemaa toivon alkuna. Kliseistä, joo, mutta menetin läheisen myös.
Kiitos kun jäit kuntelemaan.
T: harrastelija
Se harmahan hurstinsa varjoon
maan peittää, kuin tuonea tois.
esim. tästä kohdasta tykkäsin, ei se nyt tosiaan mitään kuraa ollut siis :) Tuo "kuin tuonea tois" on jotenkin mukavan synkkä lopetus. Tarkoitin vain, että siitä huomaa, että jokin on vähän "pielessä", vaikka taitavasti se onkin kirjoitettu. Ei siihen kaikki pystyisi. Eihän kuitenkaan voi olettaakaan, että jäljittelemällä jotakuta syntyisi paras tulos (itse harrastelen muuten vain kirjoittamista ja usein huomaan, että nyt kuulostan ihan köyhän miehen tuomas kyröltä tms), varmasti omalla tyylilläsi kirjoitetut runot herättävät vahvempia tunteita.
Ei nyt sentään kannata oikeasti sieluaan avata AV-palstalla, harrastelen muissa yhteyksissä. Mutta kiitos, on kiva kuulla mitä ajattelette. On helpompaa antaa arvioita kuin tuottaa itse, sen tiedän ainakin. ap
se oli taitava ja nokkela tyylillisesti mutta ei ollut itselleni elämyksellinen.
Minua ei tosin häiritse vanha tyyli, kuten joitakuita tähän ketjuun vastanneita..
hahahahahahahah. mä kyllä tykkäsin. mutta siis tosi vanhahtavaa, luetko paljon vanhoja runoja ? kiva kyllä tietää että joku kirjoittaa tällaistakin nykyään, kun melkein kaikki on sellaista angsti - dokaus - päät irti -elämä on paskaa.
ja olen ns. nuorisioa 24. ja ymmärsin kyllä täysin
kieltämättä kuulostaa vähän siltä kuin olisin eri muodossa kuullut ennekin kun sanoitkin että leinoa jäljittelit. mutta siis pidin todella paljon
mutta sama juttu kuin muillakin, että sisältöä oli vaikeampi löytää sieltä sanojen takaa, olisin odottanu johonkin vaiheeseen jotain "koukkua".
mutta runoksi mielestäni ihan hyvä.