Onko täällä ketään joka olisi ollut pitkällä sairaslomalla burn outin / masennuksen takia?
Olen kiinnostunut tunne-elämästänne. Miltä tuntuu kun ensimmäisenä herää? Sitten kun sairasloma on loppumaisillaan (ja haette uutta), niin onko joka aamu vain ollut sellainen tunne "että en jaksa lähteä töihin". Jos sairauden alussa on ollut fyysisiä oireita, niin ovatko ne loppuneet jossain vaiheessa vai tuleeko niitä, jos ajatteletkin töihin lähtöä?
Missä vaiheessa päätit jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle jos näin kävi? Entä tunne-elämä silloin.
Ja viimeiseksi: Tunnetko surua tästä kaikesta?
Kommentit (2)
Olen ollut toukokuusta saakka sairauslomalla vaikean, osittain psykoottisen masennuksen vuoksi. Edellisen kerran olin vuonna 2008 melkein kokonaisen vuoden, tällöin oli hyvin lähellä, etten joutunut eläkkeelle. Onnistuin kuntoutumaan taas työkyyiseksi, kunnes nyt keväällä iski uusi romahdus, rajuna ja musertavana.
On päiviä, jolloin en pääse sängystä ylös lainkaan.. heti heräämisen jälkeen iskee epätoivo, harmittaa se että uni loppui ja joutuu taas kohtaamaan oman pahan olonsa. Nukun suurimman osan päivästä, koska uni on ainoa pakopaikka, minne voin tästä helvetistä päästä pakoon.
Kaikki hetket, jotka olen valveilla, ajattelen kuolemaa koko ajan. Päässäni pyörii pakkomielteisiä ajatuksia siitä, kuinka tapan itseni. Kaikki tekeminen ja oleminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, en edes hampaita jaksa pestä tai laittaa itselleni syötävää.
Olen elävältä kuollut, sitä tämä on.
ap